12 miljoonaa kävijää nollabudjetilla. 11 400 ihmistä opettaa kaikki toisiansa, 20 tekijää 3 maan 10 kaupungissa suunnittelee. Asiakaspalvelu toimii ympäri vuorokauden. Esitä kieleen liittyvä kysymys ja saat vastauksen muutaman tunnin sisällä, 7 päivää viikossa, 365 päivänä vuodessa. Miten se tehtiin?

Senjaopettaa-sivu on talkoohenkeä, yhteisöllisyyttä ja parviälyä parhaimmillaan. Mutta miten kaikki alkoi ja kuinka sitä tehdään?

Sivu syntyi vuoden 2011 alussa puolivahingossa. Halusin oppia ruotsia, mutta missään ei ollut paikkaa, jossa sitä voisi tehdä yhteisöllisesti. Vaikka sosiaalinen media antaa siihen valtavasti mahdollisuuksia.

Sivun nimi olisi voinut olla ”huonoa ruotsia”. Olen aina tykännyt virheistä. Niiden tekeminen on välttämätön oppimisen etappi. Jos on kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka vain yhden asian päivässä, on vuoden kuluttua jo hyvin kärryillä. Missä tahansa lajissa.

Tuhannet ja kanslia

Heti ensimmäisellä viikolla mukaan liittyi tuhansia ihmisiä. Samalla nousi vaatimus sisällön laadulle ja oikeakielisyydelle. (Mutta minähän en osaa ruotsia. Ja olin luvannut opettaa sitä?! Oppilaita virtasi luokkaan, helmikuussa heitä oli jo neljä tuhatta.)

Tarvitsin pelastajia. Aina kun palstalle ilmaantui joku erityisen hauska, aktiivinen ja suvaitsevainen tapaus, pyysin häntä mukaan tekijöiden joukkoon. Nyt ”kanslisteja” on 20 ja he ovat korvaamattomia. Heidän panoksensa on vähintään muutaman kokoaikaisen työntekijän veroinen.

Opetuspätkien resepti

Vuoden varrella on muodostunut tapamme kirjoittaa opetustekstejä. Tämä on se resepti, jota noudatamme. Hyvä opetusteksti on mielestämme:

• ITSENÄINEN AJATUS eli edellisiin opetuksiin ei voi viitata.
• LENNOKAS, puhutteleva ja hieman arvoituksellinen.
• LOPUSSA ON MYÖNTEINEN KÄÄNNE, jotta sisältöä voi peukuttaa.
• PERUSTUU YHTEEN TEEMAAN, jossa on kiintoisa kielellinen poikkeama.
• AKTIVOI kysymyksen avulla.
• MIELELLÄÄN MUKANA on ainakin kaksi näistä: söpö, tuhma, kummallinen, viisas, tunnistettava, ilkeä. (Scott Adams two of six rule)
• PIDÄMME TEKSTIT LYHYINÄ, jolloin emme vahingossa selitä asiaa liian monimutkaisesti ja käytämme yksinkertaisia arkijärkisiä ilmaisuita.
• VALITSEMME YHDEN KÄÄNNÖSVAIHTOEHDON, vaikka monelle sanalle löytyy valtavasti merkityksiä.

Sekalaista ruotsia

• TEKSTIEN RUNKO ON SUOMEN KIELTÄ, jonka sekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä. Ummikkosuomenkielinen voi siis lukea tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen sanoja, ja se toimii silti.
• RUOTSIN KIELEN KÄÄNNÖKSET KIRJOITETAAN TIKKUKIRJAIMILLA, MED VERSALER. Suomen kieli kirjoitetaan pienillä kirjaimilla.
•  RUOTSIN KIELEN sana on siinä muodossa missä se olisi, jos koko lause olisi ruotsiksi
• OPETUSTEKSTEIHIN ON SEKOITETTU UUDENAIKAISTA JA VANHOILLISTA RUOTSIA, RIIKINRUOTSIA JA SUOMENRUOTSIA. Kommenteissa esiintyy usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsahtaa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen sana. Ihanaa.
• ILOITSEMME MONIMUOTOISUUDESTA. Kieli ei ole staattinen. Se muovautuu sen mukaan miten sitä käytetään. Koulussa on jopa keksitty valtavan hienoja uussanoja!

Editointiprosessi

Kuten missä tahansa hyvässä mediassa, editointiprosessi on tarkkaan määritelty. Vaikka kaikki kukat kukkivat, mitään kovin huolimatonta emme tuo sivulle, jotta se ei vie huomiota itse asialta. Editointiprosessi on kolmitasoinen:

• TEKSTEJÄ VOIVAT KIRJOITTAA kaikki kanslia-ryhmään kuuluvat. (Kanslisteja tulee ja menee aikataulujensa puitteissa. Joskus joku on poissa kuukausikaupalla, mutta palaa sitä suuremmalla tarmolla. Haluatko mukaan?)
• TEKSTIT OVAT YHTEISOMISTUKSESSA eli kaikki voivat korjata ja parantaa toistensa tekstejä.  (Ajoittain kanslian keskustelu pulppuaa niin vuolaana, että yhteen opetustekstiin saattaa tulla jopa 100 versiota. Ja jutustelu päälle.)
• KIELIASU TARKASTETAAN ja viimeinen silaus tehdään vuorokausi ennen julkaisua. (Erillinen ”johtokunta” perustettiin edellisen vaiheen vilkkauden vuoksi, viimeistelemään parviälyn tuotos ennen julkaisua. Olemme ainakin Mia Vanhatalon  kanssa paikalla kerran päivässä – vaikka vaan muutaman minuutin ajan, seuraavan päivän tekstiä viimeistelemässä.)

Sosiaalisuuden säännöt

Koulussamme opetellaan paitsi kieltä, myös sosiaalisen median sääntöjä ja yhteisöllisyyttä. Näin toimimme sivulla:

• EMME laita kommenttia oman kommentin perään, vaan odotamme että joku toinen sanoo jotain. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta, kuin cocktailkutsut.
• SEURAAMME peukkujen määrää. Jos tulee peukkuja, kommentti oli mieluinen. Lisäämme sitä sorttia.
• SELITÄMME. Kaikki pysyvät mukana, mikäli jaksamme avata merkityksiä. Sisäpiirissä vain jotkut ymmärtävät.
• VÄLTÄMME YKSIKIELISYYTTÄ. Mikäli kommentit ovat ainoastaan yhdellä kielellä, huonommin sitä osaavat suljetaan ulos.
• RAKASTAMME VIRHEITÄ. Kukaan ei tykkää täydellisyydestä. Pääasia on, että edes yrittää. Jos kömmähtää, se kannustaa muita yrittämään.

Häiriköt ja mielipiteet

Kun jäseniä on toistakymmentä tuhatta, tapahtuu ajoittain myös ärtymisiä. Näin toimimme ongelmatilanteissa:

• KIRJOITAMME kauniin ja kiltin vastauksen. (Jokainen tsänssi on mahdollisuus valloittaa vastapuoli.)
• VAIKENEMME ja viemme keskustelun uuteen suuntaan.
• ANNAMME YHTEISÖN vastata.
• LÄHETÄMME ERIMIELISYYDEN KOHTEELLE mukavan yksityisviestin. (Selitämme vaikka, että ei saa olla rietas, koska jäseninä on paljon lapsia.)
• HÄIRIKÖN SULKEMINEN POIS on viimeinen (ja todella harvoin) käytetty keino.
• Emme koskaan IKINÄ provosoidu. Piste.

Opettavaista ja haastavaa

Vuosi ruotsinopetusta (ja opettelua) on nielaissut valtavan määrän tunteja. Uusia kysymyksiä on kohdattu jatkuvasti. Tässä suurimmat haasteet:

• TUNTEET. Sivua tekevän kanslian jäsenten määrä on ollut vaihteleva mielipide- ja linjauserojen vuoksi.
• SOPIVAN KIELIJAKAUMAN ylläpitäminen. Toinen kieli ottaa helposti vallan, jolloin sitä vähemmän osaavat tuntevat jäävänsä ulkopuolelle.
• LAATU.  Joka päivä on oltava erinomainen.
• SISÄÄNLÄMPIÄVYYSRISKI. Jos vakioporukalla on yhdessä kovin mukavaa ja he suuntaavat viestit toisilleen, muodostuu keskustelukerho, johon ulkopuolisen on vaikea tulla.
• IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA. Käyttäjistä kolme neljäsosaa on naisia. (Missä ovat miehet, ettekö ole huomanneet tätä ihanuuskeskittymää?)
• BLOGGAAJIEN LÖYTÄMINEN. Mikä on se suomenruotsalainen kulttuuri joka maassamme elää. Blogit kertovat sen pieninä tarinoina. Täällä vuoden 2011 luetuimmat. Haluaisitko kirjoittaa meille tekstin?
• JÖRN DONNER (vannoi, ettei koskaan tule Facebookiin, mutta pitkällisen abikampanja-suostutteluoperaation jälkeen, on siellä edelleen.)

Mikä olemme?

Aina joskus joku kysyy, että mikä oikein olette. Luulen että olemme:

• MIELENKIINNON herättäjä, naurattaja, luutuneiden ajatusten ravistelija, kyseenalaistaja, innostaja ja virheiden puolustaja.
• TESTILABORATORIO ja uusien ideoiden hautomo, joka pitää itseään ja jäseniään vireinä erilaisilla tempauksilla ja hankkeilla.
• URAKOIMME monikultuurisuuden puolesta, olemme vastaisku kutistumiselle.
• SUOMENKIELISILLE TARKOITETTU. Erityinen ilon aiheemme on, että mukana on niin moni ruotsinkielinen, joka on huomannut voivansa tehdä jotain myönteistä ruotsin kielen eteen. Ja oppivansa itse suomea siinä sivussa.
• EMME KILPAILE virallisten pitkäaikaisten rakenteellisten toimijoiden, kuten koululaitoksen kanssa, vaan täydennämme niitä.
• TEEMME TALKOOTYÖTÄ. Ihmiset haluavat hyödyllisiä asioita, eikä pelkkää ajanviettoa sosiaalisesta mediasta.
• OLEMME LAAJENNUSLIIKE. Ruotsin kieli kuuluu Suomessa koko kansalle jo perustuslain mukaan, eikä pelkästään suomenruotsalaisille.
• SIVUSTA ON EHKÄ MUODOSTUNUT VAHVEMPI JA SUVAITSEVAISEMPI, kun niin moni tekijöistä on suomenkielinen. Kielten välille tarvitaan enemmän vuorovaikutusta. Aito elävä suomenruotsalainen kulttuuri maassamme on valtava rikkaus. Juhlistamme sitä. Päivittäin.

Ainakin hinta-laatu-suhde on kohdallaan, olemme Suomen suurin koulu ja ehkä maailman hauskin kieliyhteisö.

Puss o kram,

Fröken Senja Larsen