Halva puoliksi

Halva puoliksi

Kuva: Asko Raitanen

Viattomuus on oskuld ja valtionvelka statsskuld. Sinivalkoinen lippu en blåvit flagga on uhattu är hotad. Kreikkalainen en grek hädässä i nöd vai luihu ett kräk tuen tarpeessa i behov av stöd? Pitäisikö EU:n auttaa hjälpa vai kaataa stjälpa? Ne! On kreikaksi kyllä ja ruotsiksi ei. Ja suomeksi ne muut eikä me?

Asko: Skulderblad on lapaluu. Nyt tarvitaan velkakirjaa skuldbrev ja olkapäätä skuldra.

Marcus: Kreikasta saa kohta halvaa halvalla. Snart får man billig halva i Grekland.

Samuli: Vi bör halvera halvan. Pannaan halva puoliksi.

Sari: Tuen kreikkalaisia matkaamalla nauttimaan kulttuurista, saarista ja kalamarista. Mikä on mustekala ruotsiksi?

Efraim Mustekala bläckfisk kalpenee bleknar tässä taloustilanteessa.

Jaana: Haluaisin yhden laivanvarustajan redare, kiitos. Kreikkalainenkin kelpaa duger.

Ville: Viininlehtikääryle vinbladsdolmar, kaalikääryle kåldolmar, tuomari domare.

Emmi: Kreikka ei ole osaton medellös, mutta avuton hjälplös.

Paulina Kreikassa on kasapäin kultaa guld, miksei sillä hoidu velka skuld 

Anne: Nyt ovat hyvät neuvot kalliit. Nu är goda råd dyra.

Mia: Den som inte helan tar han heller inte halvan får. Helan går. Jos et ota kokonaista, et saa myöskään puolikasta.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sunnuntaitoimituksen sarjassa opetetaan vapaaehtoista ruotsia. Opintoja voi jatkaa osoitteessa www.facebook.com/senjaopettaa

Hankkia, periä, turmella

Hankkia, periä, turmella

Vanha vaakaEnsimmäinen sukupolvi hankkii, toinen perii ja kolmas turmelee. Se lienee monen suomenruotsalaisen suvun tarina.

Minun suvussani traditio on ollut turmella. ”Kaveria ei jätetä” on suomalainen sanonta ja tapa. Omassa suvussani motto on ”lapsille ei jätetä”. Sukuni Runebergit eivät koskaan ole hankkineet mitään eivätkä jättäneet perintöä, vaan käyttävät viimeisenkin lantin huvitteluun. He herkuttelevat, matkustavat ja ovat kulttuuritapahtumien suurkuluttajia. He rakastavat veroja ja juomarahoja, eivätkä tunne sanaa tinkiä tai säästää. Alennusmyynti on kirosana.

Avovaimoni tulee Ylivieskasta. Siellä kulttuuri on toisenlainen.

Odotan innolla sitä aikaa, jolloin eläkeläisenä kunnon Runebergina myyn omaisuuteni ja elän yli varojeni. Sen ajan odottaminen on ollut porkkanani läpi työvuodet. Niin teki isäni, isoisäni ja isoisoisäni.

Mutta salliiko ylivieskalainen perheeni sen? Katoaako tämä ylpeä perinne?

Yritän puolustaa sukuani sillä, että usein olemme jättäneet jotain muuta kuin varallisuutta jälkimaailmalle. Mutta kulttuuriperintö ei ole nykyajan muotisana.

Robert Runeberg

Hankkia = förvärva

Periä = ärva

Turmella = fördärva

Hallinnoida, hallita, hoitaa, johtaa = förvalta

Parantaa, vahvistaa, kasvattaa = förkovra

Lue Robert Runebergin blogi kielisammakoista.

Vedenheitto kielletty

Vedenheitto kielletty

Astu saunaan bastu eteisestä farstu. Älä aherra streta, ota käteen kiulu stäva. Poimi porstuasta förstukvist vihta bastukvast. Savusauna rökbastu, sähkösauna elbastu vai puusauna vedbastu? Lauteilla lave kihahtaa, kun heität löylyä kasta bad. Ajatuksissa kierähdä lumessa rulla dig i snön ja kastaudu avannossa doppa dig i vaken. Lopuksi sihahtaa saunakalja bastuöl. Sillä selvä därmed basta!

Sari: Bastant on tukeva. Olen ollut siinä käsityksessä, että saunassa laihtuu?

Jaana: Vedenheitto kielletty saunassa. Man får ej kasta vatten i bastun!

Efraim: Kasta bad on heittää löylyä. Kasta vatten tapahtuu nurkan takana.

Efraim: Lav on jäkälä ja lave lauteet. Laven voi tarkoittaa sekä jäkälää että lauteita, ren sekä puhdasta että poroa.

Kaisa: Morsiussauna brudbastu. Selkäsauna risbastu. Lenkkisauna länkbastu. Saunalenkki bastukorv.

Paulina: Saunominen bastubad tapahtuu svengaten bassotuubaa bastuba kuunnellen.

Marcus: Lusbastu hade man under kriget berättade farsan. Täisaunassa käytiin sodan aikana kertoi isäni.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessa http://www.facebook.com/senjaopettaa

Siellä missä tomaatit kasvavat (Dra dit tomaterna växer)

Siellä missä tomaatit kasvavat (Dra dit tomaterna växer)

Yksi tomaattiSuomenruotsalaisia on monenlaisia. Olemme vain viisi prosenttia väestöstä, mutta kulttuurimme ja kielemme ei ole samanlainen Helsingissä ja Pohjanmaan pikkukaupungissa.

Tiedän, kun kerran olen sellaisesta kotoisin. Synnyin Närpiössä. Silloin paikka oli kunta, nyt se on kaupunki, vaikka se onkin pieni. Asukasluku on nippa nappa 9 500. Valtaosa puhuu ruotsia. Tai oikeastaan sitä kutsutaan närpiönkieleksi, närpespråket, paikallisittain närpessproåtsche.

Närpiöläisistä alle kuusi prosenttia (5,85) puhuu suomea. Muita kieliä on 5,80 prosenttia ja katukuvassa näkee noin 35 kansallisuutta.

Työperäinen maahanmuutto on ollut voimakasta. Monet maahanmuuttajat jäävät Närpiöön, sillä siellä on korkea työmoraali. Se, joka tekee hyvää työtä sopeutuu, oli kieli mikä tahansa.

Eksoottinen paikka, ainakin mitä tulee kieleen. Eivät edes Helsingin hurrit ymmärrä närpiönkieltä, siis närpessproåtsche. Mutta maahanmuuttajat kyllä oppivat sen.

Kasvihuoneet joissa suurin osa Suomen tomaateista – tomater – kasvaa tarjoavat monelle työpaikan. Nykyään Närpiöstä löytyy kesäisin myös Suomen ainoa kasvihuoneravintola – VÄXTHUSRESTAURANG.

Kuulostaa siltä että olen ylpeä kotikaupungistani. Ehkä olen. Ainakin paikka on – aito.

Jos halua kokea erilaisen vappupäivän första maj. Siihen Närpiö tarjoaa oivan mahdollisuuden. Näet ja kuulet Närpiön koulusoittokunnan, joka on Suomen tunnetuimpia. Niin ainakin närpiöläiset väittävät. Paraatitytöt, drillflickor, marssimuodostelmat ja puhallinorkesterifestivaalit – BLÅSORKESTERFESTIVALER – ovat käsitteitä, jotka Närpiön koulusoittokunta toi Suomeen.

Hienoa! Mutta kulttuurielämyksiä kaipaavalle on Närpiön kesäteatteri oikea paikka. Peruselementtejä ovat pyörivä katsomo ja Närpiön murre. Luultavasti ymmärrät puheesta yhtä paljon kun helsinkiläishurrit, siis et mitään. Mutta voit nauttia – njuta – näkemästäsi.

Pyörivä katsomo, VRIDLÄKTAREN, rakennettiin muuten kesällä 1966 ja se valmistui samana päivänä, kun Väinö Linnan teokseen perustuvalla näytelmällä Täällä Pohjantähden alla oli ensi-ilta.

Ja förresten, löytyy vielä Tomaattikarnevaali, se on heinäkuussa. Mottona on että kun pääkatu tyhjenee niin ravintola täyttyy Pohjanmaan kautta – botten upp.

Tämä karnevaali on vain 29 vuotta vanha, perinteet eivät siis ole yhtä pitkiä kuin Stafefttkarnevalin.

Matka Helsingistä Närpiöön kestää noin neljä tuntia, ilman taukoja. Sen jälkeen tarvitset vessaa.

Siis: Anteeksi, missä on vessa? – FÖRLÅT, MEN VAR FINNS TOALETTEN? Jos haluat saada hymynkin, kysyt närpiönkielellä: FÖLUOÅT, MEN KVANN JE VIESIE?

Mikäli haluat pistäytyä Närpiön kirkossa, tiedustele: VAR FINNS KYRKAN? Eller: KVANN JE TJÖRTCHON?

Mikäli haluat tilata vielä oluen, on varminta käyttää kehonkieltä: Nosta pullo ja katso tarjoilijaa silmiin.

Camilla Ahlbom

Kuuntele Hamletin monologi närpiönkielellä: www.narpes.fi/teater.

Lue myös blogi murteista ja kattokruunuista hurrien huusseissa.