Avainsana: kiitos

Alkeiskurssi 7: välikommentit

Alkeiskurssi 7: välikommentit

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Varmistat keskustelun vuolaan virtaamisen käyttämällä valikoituja hyödyllisiä ja kannustavia välikommentteja. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Välikommentit

Olet tapaamassa hurria, joka puhuu pitkään (mikä on sangen tavallista). Tällöin on kohteliasta osoittaa kiinnostustaan heittämällä väliin pieniä kannustavia äännähdyksiä ja sanoja kuten:

– Jepp. Kun olet toistanut sitä muutaman kerran, voit vaihtoehtoisesti käyttää myös näitä: jupp, japp ja jäpp.
– Nepp.
– Nja…
– Aha…
– Mmmm. (Eri intonaatioita käyttäen, voi  tarkoittaa kysymystä, vahvistusta, yllättyneisyyttä, epäröintiä, jne.)
– Jo, jo.
– Just så!
– Sidu! tai Sidu? (Sanoista ”ser du”.)
– OK, okej.
– Verkligen?
– Menar du det?
– Det menar du inte!?
– Se bara…

Ja sitten on olemassa aivan erityinen äänne ”jhuu”, joka muodostuu siten, että sanoo ”juu” samalla kuin hengittää SISÄÄN! ”Juu” äännetään ruotsalaisittain ”jhyy” eikä ”uu”, kuten saksalaiset tai suomalaiset sen ääntäisivät. Se lausutaan rohkeasti samalla kun hengitetään sisään.

Pienimmillään ”juu” on vain vaatimaton kuiskaus, mutta sen merkitys on hyvin selkeä. Se tarkoittaa kyllä, kyllä kiitos, aivan, juuri. Yleensä kyseessä on positiivinen, vahvistava vastaus. Kirkossa se jopa tarkoittaa tahdon.

Alkeiskurssi 6: kiittäminen

Alkeiskurssi 6: kiittäminen

julkaissut senjaopettaa ♥ 4 Comments

Perehdymme ruotsiksi kiittämisen jaloon taitoon, jossa ylistäminen tai liioittelu ei ole koskaan ylenpalttista. Opettelemme täydellisen valikoiman käytännönläheisiä kiitossanoja. Voit huoleta kiitellä toisen olevan paras kantarellipaikka FINASTE KANTARELLSTÄLLET tai makein mansikka SÖTASTE SMULTRONET. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kaunis kiitos

Suomenruotsalainen on kuin koiranpentu. Hän säteilee positiivisuutta ja lämpöä, mutta kaipaa sitä myös itselleen. Häntä heiluu, koska hän kaipaa silittelyäsi. Hän palaa halusta hyppiä ja juosta, mutta hän haluaa hyppiä ja juosta sinun kanssasi.

Kun hän innostuneesti kehuu ruotsinkielentaitojasi, hän myös toivoo, että kohteliaisuus palkitaan vastaavalla positiivisuudella.

Kun hän kiittää viimeisestä, hän ilahtuu, jos myös sinä kehut hänen osuuttaan onnistuneeseen tapaamiseen. Mikäli hän rohkaisee sinua, hän ei pane lainkaan vastaan, jos myös sinä rohkaiset häntä.

Kun vielä koristat omat kommenttisi kauniilla vaatimattomuudella itseesi nähden, suomenruotsalainen vain innostuu kehumaan sinua lisää.

Tässä on luettelo käyttökelpoisia fraaseja, kun sinut yllätetään elämänmyönteisyydellä ja joudut nopeasti sanomaan jotain vastavuoroista.

Tekstissä on käytetty yhtä ja vain yhtä huutomerkkiä, vaikka monet hurrit (varsinkin seitsenkymppiset rouvat) helposti nousevat positiivisuusasteikolla kolmen tai jopa neljän huutomerkin tasolle.

Huom: näissä fraaseissa pätee 10-90-sääntö eli ”lite ljuga pryder tal”. Kymmenen prosenttia väittämästä pitää olla totta, mutta 90 prosenttia saa mielellään olla iloista liioittelua. Jos liioittelu ei perustu pieneen faktaan se muuttuu satiiriksi. Jos et liiottele ollenkaan, sinua pidetään tosikkona. Ja sitä pitää välttää.

”Kiitos samoin” eri muodoissa:

  • Tack själv!
  • Tack det samma!
  • Likaledes!
  • Voit myös osoittaa olevasi nordisti sanomalla tanskaksi ”I lige måde”. Äännä siten, että g ja d tuskin kuuluvat.

Kun hurri kiittää vastaanottamastaan esineestä tai palveluksesta:

  • Väl bekomme!
  • Ingen orsak!
  • Var så god!
  • Slit med hälsan!

Kun  sinua ja taitojasi kehutaan:

  • Tack, det var vänligt sagt!
  • Tack snälla du. Själv tycker jag inte alls att jag är så bra.
  • Oj, jag är ingenting jämfört med dig!
  • Nå nu överdriver du nog mina kunskaper/bedrifter!
  • Tack för berömmet, men det är nog du som är värd en eloge!
  • Tack, det var snällt!
  • Du får mig att rodna!
  • Menar du det?
  • Det är allt tack vare dig!
  • Du lägger orden så vackert!

Tapaamisen jälkeen:

  • Det var en härligt kväll – tack vare dig!
  • Glädjen är/var helt på min sida!
  • Det var jättehärligt!
  • Tack för god mat och ännu godare sällskap!
  • Du är så gullig!
  • Jag trivs så bra i ditt sällskap!
  • I ditt sällskap är det så lätt att vara trevlig!
  • Vi hade det så trevligt tillsammans!
  • Du är en äkta gentleman! / Du är en äkta dam!
  • Vilken underbar kväll!
  • Det var så mysigt!
  • Sällan har jag haft så roligt!
  • Tiden bara flög iväg!
  • Jag glömde tid och rum!
  • Du är så underhållande!
  • Jag kan lyssna på dina kloka tankar i oändlighet!
  • Att träffa dig var som att hitta världens finaste kantarellställe!
  • Ditt varje ord var som sommarens sötaste smultron!

Alkeiskurssi 5: juominen

Alkeiskurssi 5: juominen

julkaissut senjaopettaa

Menemme drinkille suomenruotsalaisen kanssa. Perehdymme sanastoon, jonka mukaan saat säädettyä juomisen määrää. Halusit sitten juoda paljon – tai vähän. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Droppe, smutta, skvätt

Jos suomenruotsalainen tarjoaa sinulle drinkin tai lasin viiniä, hän tarjoaa kohta sitä lisää. Vastauksillasi voit säätää, kuinka paljon hän kaataa lasiin.

”Får det vara mera vin?”

– ”Nej tack” tarkoittaa juuri sitä, ja hän ymmärtää olla tarjoamatta lisää.

Mutta jos haluat vähän tai paljon lisää, käytä näitä vastauksia, järjestyksessä pienimmästä suurimpaan:

– ”Nå kanske en droppe…”
– ”En smutta, tack.”
– ”Tack, en skvätt.”
– ”Nå om du nu trugar…”
– ”Ja tack, det var ju nog så gott.”
– ”Tack gärna.”
– ”Gärna!” (tätä viimeistä vastausta kannattaa käytää silloin, ja vain silloin, kun haluaa juoda itsensä päihdyksiin)

Jos kyseessä on kiinteä ruoka eikä juoma, pitää sanoja vähän muutella:
droppe => smula, smutta => smula, skvätt => liten bit.