Tag Archives: kielisammakko

Pussaa kielisammakkoa

12 Elo

Kuva: Asko Raitanen

Ensi viikolla olemme kaikki ekaluokkalaisia FÖRSTAKLASSISTER. Elämä on oppimista! Pakkaa reppuusi RYGGSÄCK uteliaisuutta NYFIKENHET, keskittymistä KONCENTRATION, yhteistyökykyä SAMARBETSFÖRMÅGA, vastuuntuntoa ANSVAR ja sinnikkyyttä IHÄRDIGHET. Sekä Senja-fröökynän iloksi repun piiloon myös elävä LIVS LEVANDE kielisammakko SPRÅKGRODA?

Mårten Ei ne tunnit LEKTIONERNA, vaan ne välitunnit RASTERNA!
Asko Miten valitset? Koulunpenkki SKOLBÄNK vai puistonpenkki PARKBÄNK ennen kiikkustuolia GUNGSTOL?
Matti Olen ilmeisesti jotain taululta omaksunut, koska liituraidat KRITSTRECKEN ovat tarttuneet pukuuni MIN KOSTYM.
Uffe Tieto on raskasta KUNSKAP VÄGER, sanoi kirjakuormaa BOKBÖRDA kantava koululainen SKOLELEVEN.
Arno Täysin luokatonta KLASSFRITT menoa, kertakaikkisesti EN GÅNG FÖR ALLA!
Anna Älä lintsaa SKOLKA elämän koulusta LIVETS SKOLA.
Arvo Olen salaa rakastunut KÄR I opeen LÄRARINNAN.
Efraim Älä anna koulutuksen UTBILDNINGEN olla este oppimiselle INLÄRNINGEN.
Mia Muista pussata sammakkoa. Jokainen niistä on potentiaalinen prinssi POTENTIELL PRINS. PUSS & KRAM!
Sari Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. SNIPP, SNAPP, SNUT. SÅ VAR SAGAN SLUT.

Kun siilistä tuli hylje

27 Elo

Ihailin pihalla kissani kanssa siiliä (igelkott), joka jahtasi sammakkoa. Kerroin äidilleni nähneeni pihallani ”en säl” (hylje)! Hän hieman ihmetteli mistä sellainen oli ilmestynyt ja yritti väittää vastaan, joskin pian luovutti – tyttärensä tuntien. Myöhemmin saimme asiasta makeat naurut.

Kielelliset hassuttelut ja kielikömmähdykset (språkgroda) ovat aina viehättäneet minua. Niiden tausta on useimmiten itselleni yhtä hämärä kuin syysilta, mutta jos niihin liittyy ”moka”, sitä parempi. Joskus tarinoissa piilee hieman säädytön sivumerkitys, mikä mielestäni entisestään lisää hauskuutta.

Jos omalle kohdalle sattuu freudilainen lipsahdus, kyllä siitä aina huumorilla selviää. Itseään ei pidä ottaa liian vakavasti.

Sukuni ja tuttavapiirini tarjoaa paljon näitä hauskuuksia, kielitaito kun on meillä ollut käytännön kautta opittua. Äitini puhui sujuvasti ”clownbuss’ista” kun hän tarkoitti saksankielistä Kleinbus’sia. Tästä tuli pysyvä sanonta perheessä. (clown = narri).

Opiskelutoverini isä kertoi seurassa kuin seurassa olevansa ”toisesta kullista” – ruotsiksi ”från den andra kullen” (kull= pesue, poikue), koska oli huomannut tämän herättävän hilpeyttä.

Kesänaapurini kutsui vaimonsa pyykkinarulla lepattavia pikkuhousuja nimellä ”storsegel”, minkä jälkeen vaimon näkeminen kylällä nosti pitkään hymyn vastaantulijoiden kasvoille. (Storsegel = isopurje.)

Eräs isäntä selitti suomenkielisille vierailleen, että vaimon sukulaiset joutuivat aikoinaan jättäämään suvun kartanon Laatikon rannalle kun lähtivät evakkoon. Niinpä …

Maalaistalon emäntä oli mennyt pankkiin poikansa kanssa ja ilmoittanut haluavansa ”sukupuolen vaihdoksen” – lipsahdus joka helposti tulee ruotsinkieliseltä. Poika oli korjannut asian ja lohduttanut onnetonta pankinjohtajaa, että pelkkä sukupolven vaihdos voisi riittää tässä vaiheessa.

Ystävättäreni yritti epätoivoisesti avata viinipulloa ja kääntyi viimein englantilaisen poikaystävänsä puoleen pyytäen että voisiko hän, please, screw this bottle! Poika punastui sievästi.

Pitkään Englannissa asuva siskoni kertoi iloisesti kuinka hänellä oli tapana ”stå i fönstret och vejva till min man” – englanninkielen wave-sana muuntui merkitykseen ”vinkka”, eli vilkuttaa.

Eräs urheiluselostaja jonka piti sanoa ”lägga mera kött på benen” (lisätä lihaa luitten päälle) sanoi vahingossa ”lägga mera kött mellan benen” (lisää lihaa kinttujen väliin), niin että hupsista vain. (Ben = luu, sääri, jalka.)

Tähän lopuksi voisin siteerata Norjan entistä pääministeriä Bondevikiä, joka kiitti Brasiliassa jumalanpalveluksen jälkeen sanoin: Thank you for the mess! Kiitos sekamelskasta.

Jatketaan harmitonta sekoilua!

Tanja Strömsten

Olen kielisammakko

22 touko

Muutimme Ruotsista Porvooseen kun olin kymmenen. En ymmärtänyt sanaakaan suomea mutta Porvoon ruotsinkieli oli myös hankala. Kun tapasin uuden luokkakaverin kadulla hän sanoi ”Hej då”,  joka tarkoitti ”Hei”, mutta luulin että se tarkoitti ”Näkemiin”.

Joku ilkeä kaveri huusi: ”Se dig i räven” enkä ymmärtänyt miksi minun piti katsoa kettua. Ymmärsin myöhemmin että ”räven eli röven” on ”perse”.

Hitaasti opin ymmärtämään Porvoon ruotsia. Ymmärsin että ”int ingenting” on ”ei mitään” ja että ”bra har du ti tal” on ”helppohan sinun on sanoa”. Mutta suomea en oppinut. Sain tukiopetusta ja opiskelin kesäisin että pääsisin luokasta.

Aikuisena pakenin vielä kymmeneksi vuodeksi pois suomenkieltä Ruotsiin. Kun palasin päätin oppia, ainakin vähän.

Rakastan kielisammakoita (språkgrodor), ehkä sen takia että tuotan niitä jatkuvasti itse. Olen iloinen, jos vastaanottaja hymyilee tai nauraa.

Ostin kerran nakkisämpylän kioskista Turussa, mutta sinappipurkki oli tyhjä. Kysyin myyjältä: ”Onko teillä sinappia laakerissa?” (Varasto on ruotsiksi lager tai förråd.)

HBL pyysi lukijoita lähettämään valokuvia hauskoista kielisammakoista. Hauskin oli ehkä K-Citymarketin alusvaatemainos ”Catmandoo: undergång för hela familjen, kerrasto koko perheelle.” (Undergång tarkoittaa tuhoa, kerrasto on omgång.)

Käännösvirhe, kielivirhe, kielisammakko ovat todistuksia siitä, että joku yrittää, vaikkei vielä osaa. Ja se on kai kielioppimisen koko salaisuus. Kielisammakko ei ole vaan hauska, se on myös rohkea, uskalias ja sinnikäs.

Robert Runeberg

%d bloggers like this: