Arkisto | helmikuu, 2011

Tunnetusti hurmaavat hurrit

26 Hel

Suomen tunnetusti hurmaavat hurrit olivat online Senjan koulussa maaliskuussa 2011. Tässä koosteet, esittelyt ja linkit online-sessioihin.

Koosteet

Esittelyt ja linkit online-sessioihin:

Alf Rehn on kansakunnan toivojen kouluttaja ja oikea professori. Maan kysytyimpiä puhujia, oli aihe ja tilaisuus sitten mikä tahansa kuten muoti tai autot. (Epäilemme että se johtuu siitä, että hän on onnistunut tekemään zzzz-kansantaloustieteestä seksikästä.). Alf kirjoittaa kirjoja ja matkustaa ympäri maailmaa luennoimassa. Hän on erityisen mieltynyt purkamaan luutuneita ajatusmalleja mutta hänen erityinen intohimonsa on ruoanlaitto. Alf Twitterissä.ALF opettaa sinulle ruotsia.

André Wickström tunnetaan Suomen hauskimpana hurrina. Hän vetää läppää W-tyylillä niin lonkalta, hatusta kuin stetsonista. Ja tykkää kovasti musiikista. Juuri nyt on Finntroll hänen lempparinsa. Sen kuuntelu muuten on hyvä tapa oppia kieltä. Laulavat ruotsiksi, vaikka ovatkin supisuomalaisia. – ANDRÉ opettaa sinulle ruotsia.

Baba Lybeck juontaa Uutisvuotoa ja on ihan oikea kirjallisuustieteilijä. Hän osaa siis paljon esim. D-alkuisia sanoja, kuten Dante, Dickens, Donner, Dostojevski. Hän tykkää  myös juoksemista ja maratonharjoittelusta. Eikä epäröi tarttua giryaan eli kahvakuulaan. – BABA opettaa sinulle ruotsia.

Bettina Sågbom on rauhaton sielu, mutta äkkipikainen luonne. Hän on vetänyt TV-ohjelmia ja ollut niin radiossa kuin kolumnistinakin. Ja osoittanut olevansa temperamentista huolimatta melko lailla kohtuullinen tyyppi. Ainakin siitä on se hyöty, että on helppoa olla jotain mieltä joka viikko jostain. – Bettina Twitterissä.Bettina opettaa sinulle ruotsia.

Isa Mårtenson on superrytmikkään Radio X3M:n ajankohtaisohjelman juontaja. Isan tehtävänä on seurata silmä kovana makeimpia tapahtumia sekä kotimaassa että maailmalla (niinpä hän bongasi myös Senjan koulun) – ISA opettaa sinulle ruotsia.

Jeanette (Peppe) Öhman on päätoimittaja ja hänellä on sikakomea ja huippuhauska mies, joka on tuo toinen listallamme oleva Öhman. Heidän poikansa Vidar opettaa ruotsia koulussamme. Supernainenko? Kyllä. – Peppe Twitterissä.PEPPE opettaa sinulle ruotsia.

Jörn Donnerin kanssa voi puhua siitä millaista on olla kirjailija, elokuvantekijä, toimittaja, poliitikko, diplomaatti, kolumnisti. Oikeastaan mistä vaan, sillä hän on tainnut kokeilla melkein kaikkia tämän maailman ammatteja. Jörn on lisäksi erityisen mieltynyt kaloihin. – Jörn Facebookissa.JÖRN opettaa sinulle ruotsia.

Kjell Westö on Finlandia-palkittu romaani- ja novellikirjailija, joka näkyy usein lehdissä kolumnistina. hän osaa kuutta kieltä ja niiden lisäksi vielä stadin slangia, joka myös taitaa olla ihan oma kielensä. Sen lisäksi hän virittää kitarankieliä ja on viehättynyt taimenkalastuksesta, vanhasta popmusiikista ja jalkapallosta. – KJELL opettaa sinulle ruotsia.

Magnus Silfvenius Öhman on AITO svedu, joka on tullut Suomeen minkäs muun kuin tuon listalla olevan Peppen takia. Magnus tunnetaan siitä, että hän kirjoittaa erityisen huonoa suomea. Osaatko kirjoittaa yhtä huonoa ruotsia? Häntä näkee TV-ohjelmassa Magnus och Petski på TV. Kuinkas vaikeata sellaisen tekeminen sitten on? – MAGNUS opettaa sinulle ruotsia.

Monika Fagerholm osaa kirjallisuuden lajit, oli kyse sitten runosta, kirjasta tai novellista. Hänen kynästään on peräisin Ihanat naiset rannalla ja romaanit Diiva ja Amerikkalainen tyttö. Hän tykkää erityisesti myös kissoista. – MONIKA opettaa sinulle ruotsia.

Mårten Mickos on pesunkestävä otaniemeläis-kauniaislais-pietarsaarelais-kirkkonummelainen toimitusjohtaja. Hän kuuluu planeetan taatusti ainoiden miljardin dollarin kaupan tehneiden hurrien joukkoon. Hänen ex-firmansa (MYSQL) tuotteita käyttävät kymmenet miljoonat ihmiset. Paitsi yrittämistä, hän rakastaa fysiikkaa ja mokia ja on kunnostautunut hh-koneen kolumnistina. – Mårten Twitterissä.MÅRTEN opettaa sinulle ruotsia.

Peter Nyman on juontanut juurensa televisioon. Hän on käynyt läpi kaikki tämän pienen maan suuret televisiokanavat, Uutisvuodosta tuttu mustan huumorin mestari. Tämä monikanavaekspertti on erityisen viehättynyt jalkapallosta. – PETER opettaa sinulle ruotsia.

Sampo Sarkola tunnetaan pahana ihmisenä, mutta ainoastaan näyttämöllä tai kameran edessä. Sellaisissa paikoissa kuin kaksipäisen kotkan varjossa, etulinjan edessä tai rikospoliisi Maria Kallion luona sillä hän osaa näytellään konnaa niin että karmii. Hän potee erityistä intohimoa matkailuun, klubeihin, aamupaloihin sekä brunsseihin. – SAMPO opettaa sinulle ruotsia.

Lehdistötiedote: Opi ruotsia Alfin, Andrén, Baban tai Jörnin kanssa

26 Hel

Lehdistötiedote 26.2.2011
Senjan koulu

Tunnetut ruotsinkieliset auttavat abeja Facebookissa

Sosiaalista mediaa voi käyttää myös oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Nyt sitä hyödynnetään ruotsin kielen kirjoituksiin valmistautuvien abien auttamisessa.

Joukko tunnetuimpia, mielenkiintoisimpia ja hauskimpia ruotsinosaajia lähtee mukaan abitalkoisiin. Tavoitteena on muodostaa kohtaamisia niille, jotka haluavat oppia ja harjoitella ruotsia niiden kanssa, jotka osaavat sitä. Kirjoitusten alle ajoittuva kampanja ti 1.3. – su 13.3. on erityisesti abeille suunnattu.

Mukana ovat koomikko André Wickström, näyttelijä Sampo Sarkola, kirjailijat Jörn Donner, Monika Fagerholm ja Kjell Westö, päätoimittajabloggari Jeanette Öhman, TV-persoonat Bettina Sågbom ja Magnus Silfvenius Öhman, radiosupertyyppi Isa Mårtenson, Uutisvuodon Baba Lybeck sekä MTV3:n uutisankkuri Peter Nyman, professori Alf Rehn ja piilaaksolaistoimitusjohtaja Mårten Mickos, jotka kukin antavat tunnin ajastaan abeille. Lue heistä lisää täällä.

– Tämä on erinomainen tapa edistää vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä kieliryhmien välillä sekä käyttää sosiaalista mediaa hyödylliseen tarkoitukseen. Kenties tässä kokeillaan mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja oppimiseen. Sivulla tapahtuvaa mukavaa vuorovaikutusta on ollut ilo seurata, sanoo opetusministeri Henna Virkkunen.

Kampanja järjestetään suositulla www.facebook.com/senjaopettaa-sivulla, jossa on käyty 2 miljoona kertaa 2 kuukauden aikana. Vaikka kyseessä on harrastuspohjaisen yhteisön ylläpitämä sivu, sen antia on jo otettu käyttöön oikeassa opetustyössä.

– Näytän usein oppilailleni sivulla olevaa päivän aihetta tunnin aluksi, kertoo Muuramen lukion ruotsinopettaja Heli Vuorela.

Abi Mari ideoi abiavun

Abiapu on ruohonjuuritasolla käynnistynyt idea, joka on lähtöisin Seinäjoen lukion abilta Mari Hernesniemeltä. Hän itse on valmistautunut kirjoituksiin abiauttaja Marie Berglundin avulla.

Kampanjassa voivat kohdata kaikki Suomen abit ja auttamishalukkaat ruotsinkieliset. Sivuilta löytyy apua tarjonneiden yhteystiedot.

– Meille ruotsinkielisille tämä antaa hienon mahdollisuuden. Haastankin kaikki mukaan. Auttavan käden tarjoaminen opintojensa parissa painiskeleville nuorille on hieno tapa tehdä arjen hyviä pieniä tekoja, toteaa kielikylpyasiamies Veronica Hertzberg Folkhälsanista.

Etusijalla abit ja opiskelijat

Tunnettujen ruotsinkielisten nimet sekä kohtaamisajat ja -paikat julkaistaan 1.–13.3. välisenä aikana Senja opettaa -sivulla.

Kaikki jotka haluavat harjoitella ruotsia ovat tervetulleita mukaan. Toiminta on maksutonta ja sitä pyöritetään harrastuspohjalta.

Uusia sosiaalisia mahdollisuuksia

Abikampanjan järjestävän Senjaopettaa-sivuun ei liity taloudellisia, poliittisia eikä muita sidonnaisuuksia. Sivuston tavoitteena on edistää yhteisymmärrystä ja iloita kaksikielisestä Suomesta. Sivulla on muun muassa runoiltu kaksikirjaimisista sanoista muodostuvia värssyjä sekä käynnistetty Suomi-Ruotsi manailumaaottelu.

– Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista kokeillaan sosiaalisessa mediassa. Voimme tästä ammentaa kokemuksia ja ideoita siihen, miten eri kieliryhmät voivat olla uudenlaisessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, sanoo Hertzberg.

Lehdistötiedote

26.2.2011

Senjan koulu www.facebook.com/senjaopettaa

Susannen kirjalista

21 Hel

Irti arjesta kunnon kirjan kyydissä. Rikhardinkadun kirjaston Susanne Ahlroth on kerännyt kirjalistan abeille. Ja kaikille, jotka haluavat helposti sulavaa nopeasti maittavaa, takuuhyvää lukemista ruotsiksi.

Lue myös hh-koneen muut abivinkit!

Abdel-Fattah, Randa – Tio saker jag hatar med mig själv
Alexie, Sherman – Den absolut sanna historien om mitt liv som halvtidsindian
Almond David – Svarta vingar
Barlach, Peter – Inte bara tennis, Dubbelfel
Boyne John – Pojken i randig pyjamas
Bradford, Chris – Krigarens resa (Young Samurai)
Bredow, Katarina von – Som jag vill vara
Casta Stefan – Den gröna cirkeln
Fitzpatrick Bella – Fallen ängel
Gaiman Neil – Kyrkogårdsboken
Glass Linzi – Älskade Danny
Grindley, Sally – Såld
Harstad Johan – Darlah- 172 timmar på månen
Hartnett Sonya – Torsdagsbarn
Kennen, Ally – Odjuret
Kinney, Jeff – Dagbok för alla mina fans – Gregs bravader
Luther, Annika – Brev till världens ände
McCaughrean, Geraldine – Det vita mörkret
McCaughrean, Geraldine – Inte hela världen
Meyer, Stephanie – Om jag kunde drömma
Niemi Mikael – Skjut apelsinen.
Riordan, Rick Percy Jackson – född till hjälte
Stiefvater Maggie – Frost.
Thor, Annika – Vad skulle du ha valt?
Thydell Johanna – Ursäkta att man vill bli lite älskad
Turtschaninoff Maria – Underfors
Wahl, Mats – När det kommer en älskare
Zusak Markus – Boktjuven

Lättare att läsa för ungdomar

Brooks, Kevin: Johnny Delgado, privatdetektiv och Johnny Delgado, i faderns spår
Johnny är en ung kille som råkar få några riktigt tuffa fall att lösa.

Dömstedt, Tomas: Bellas band, Bellas drömmar och Bellas beslut
Att spela trummor är det skönaste som finns, men att ha ett band är inte det lättaste.

Holmberg, Bo R: Ska vi rymma?
Brandon vill rymma med Teresa, flickan med de vackra ögonen. Men vill hon det? Och vart ska de rymma?

Johansson, KG: Spelet
Vem var mannen som ringde John mitt i natten och varför gav han honom det mystiska dataspelet?

Krog, Niklas: Det mystiska skeppet
En fantasybok om Joar, vars familj plötsligt bara försvinner. Vad har hänt och vad gömmer sig i skuggorna?

Lidbeck, Petter: Allhelgonaoffret
Spännande, mystiskt och lite farligt om vad som händer en flicka när hon flyttar ut till en gammal herrgård.

McClintock, Norah: Minns du?
Om man blir misstänkt för ett mord och inte har ett alibi är det ganska illa…

Rayban, Chloë: Blindträff
Marie har tråkigt en lördagskväll när en charmig kille i misstag ringer på hennes telefon. Vilken tur – eller…?

Swindells, Robert: Ormbiten
”Han står där, framför mig. Jag visste att han skulle göra det, att han skulle stå där och vänta när jag kom gående nedför påfartsvägen. Han har Andy Crockett med sig, men det är Burnie som håller i basebollträet.”

Trense, Anders: Naserian
Under Kenyas brännande sol möter 17-årige Mikael massajflickan Naserian. Det är kärlek vid första ögonkastet.

Weatherly, Lee: Skuggan
Sarahs mamma försvann för sju år sedan. När Sarah upptäcker att hon bor i närheten, blir hon först upprörd, men sen börjar hon tänka och planera…

Åberg, Gunnar: Nattens mörker
Två spännande rysare som får nackhåren att resa sig.

Lisää luettavaa

På vilka bibliotek finns böckerna? Sök på www.helmet.fi!
Bra information om lättlästa böcker och texter hittar du på www.lattlast.se
Förlag som ger ut lättlästa böcker för unga är bl.a. http://www.hegas.se och www.argasso.se

Susanne Ahlroth

Richardsgatans bibliotek

Kaksikirjainsanarunoilun maailmanmestaruus

21 Hel

Helmikuussa 2011 järjestetyt yksi- ja kaksikirjainsanamaailmanmestaruuskisat poikivat yksinkertaisesti niin häkellyttävän tasokkaan saldon, että tuomaristo meni sekaisin ja totesi että ihan kaikki värssyjä lähettäneet ovat voittajia.

Eniten yleisöääniä saivat Gina Sundgrén ja Mia Vanhatalo, jotka julistamme täten maailman lyhytsanaisimmiksi runoilijoiksi. (Varokaa ruotsalaiset, täältä pesee, sillä Mia on myös manailumaailmanmestaruuden taustapiru.)

Lisäksi jaamme seuraavat erityismaininnat: Mici Cronstedtille maailman pisimmästä yksitavulirutuksesta på världens bästa tvåbokstavssvenska.

Sekä Edward Krogiukselle maailman monisanaisimmasta kaksisanarunoilusta.

Ja vielä Pinjalle ja Venlalle, jotka oivalsivat homman ihan parhaiten!

Voittajat

I år en ny vy må du ta: nu ut i is o yl få vi gå, då ej tö vi få se!

Tänä vuonna joudut ottamaan uuden näkökulman: nyt ulos kylmään ja tuuleen saamme mennä, koska emme saa suojasäätä nähdä!

Gina Sundgrén

Ko må ej gå på öl. Yr ko må gå i kö, om ko bo i by, ty då vi ge ko hö, må vi få di ej öl!

Lehmä ei saa kulkea oluella. Sekava lehmä kulkekoon jonossa ollessaan kylässä, koska kun annamme lehmälle heinää, meidän tulee saada maitoa, ei olutta!

Mia Vanhatalo

Värssyn analysointi

Ko må ej gå på öl. (Kristillisen tarinan lehmä, kävelee oluen päällä?)

Yr ko må gå i kö (Kauhea vaatimus sekavalle lehmälle, vrt blondit baarijonossa.)

om ko bo i by (hyvä että asuu maalla, se on lehmälle hyvä homma)

ty då vi ge ko hö (ja vielä parempi, yhteisvastuullisuutta!)

må vi få di (ja vastavuoroisesti saamme tärkeitä rakennusaineita)

ej öl! (No, hyvä että lehmä on aito eikä geenimanipuloitu.)

(Analyysin suoritti kaksikirjainrunotieteilijä Ms Riitta Repo)

Maailman lyhytsanaisimpien runoilijoiden värssyt

Ve er, fä. Ni bo i by. Er hy är ny. Åt ni ål? Ta då in öl, ty or bo i di. Yr få dö. Vi må gå på is om dy är rå.

Pahuksen tomppelit. Asutte kylässä. Ihonne on uusi. Söittekö ankeriasta? Ottakaa silloin sisään olutta, koska äidinmaidossa asuu juustopunkkeja. Sekava kuolkoon. Kulkekaamme jäällä jos muta on raakaa.

Mårten Mickos

Yr? En al i il, yl på ås är ok… ve… dö. Ta öl, då är ro.

Sekaisin? Leppä tuulenpuuskassa, ulvonta harjun yllä on ies… epäonni… kuolema. Ota olut, silloin on rauha.

Kirsi Vesterbacka

Yl ur tå få ve as be di ur ho av ax ir åt hö ur bo.

Varpaasta nouseva ulina aiheuttaa epäonnea. Haaska anelee rintamaitoa tähkäaltaasta. Irlantilainen söi heinää pesästä.

Riitta Repo

(Toim huom tämä värssy on ihan oikea HAIKU)

Åt ål. Yr av ål. Ve, ål! Ge ro! Ge och ta, se så bra. Nu ro i by.

Ulrica Haglund

Mö må ta en öl, ty en öl, pö om pö är ok!

Monica Grip

Ja, ve av uv.

Kyllä epäonnea huuhkajasta.

Pinja & Venla

Fe få di.

Pinja & Venla

En en be by dö, ås är is ty tö dö.

Eräs kataja pyytää kylää kuolemaan, harju on jäätä koska nuoska on kuollut.

Riitta Repo

In är ut.

Sisällä on ulkona.

Venla & Pinja

Ur är yr ty so så ax.

Kello on sekaisin koska emakko kylvää tähkää.

Venla & Pinja

’He je he’, sa en mö i kö, ’Son se’, sanoi tyttö jonossa,

’se – en fe i rö’ . ’ kato- keiju korressa’.

’Je et yr, he je ju hö’, sa Bo. ’Ooksä seko,sehän on heinä’, sanoi Bo,

Då sa en ko ’mo mo, … Sitten lehmä sanoi ’muu muu,

är du en Hö ös mö, fä?’ ’ootko sä Heinä-saaren tyttö, tollo?’See more

Minni Hiiri

Må ni le (hymyilkää!):

Uv i al, se as – ät en dö ål! Le fe – be om te! Ko är fä – åt rö i hö. So är i dy – åt ax i ag. Bi i en ek på en ås nå ny vy. Mö i kö må ge di i by. Ös yr id ur öl i en en-ho! Åk på ök i år. El i is ge tö. O ve om ir s…e rå gå av på ö. Vi be om ro om de dö av el av ål . Ej il i lä, ro en öl åt Bo.

Lepässä istuva huuhkaja, katso haaska – syö kuollut ankerias! Hymyile keijukainen – pyydä teetä! Lehmä on karja – söi heinässä olevan korren. Emakko on mudassa – söi ruohon tähkän. Mehiläinen harjulla olevassa tammessa saavuttaa uuden näkymän. Jonossa seisova neitokainen antakoon rintamaitoa kylässä. Kauhoa sekaisin oleva säynävä katajasta tehdyn altaan oluesta. Lähde juhtakyydillä tänä vuonna! Sähköä jäässä aiheuttaa loskaa. Luoja varjelkoon jos irlantilainen näkee rajan menevän poikki saaressa. Pyydämme rauhaa jos he kuolevat ankeriaan sähköstä. Ei puuskaa tyynessä, souda olut Bo:lle.

Mici Cronstedt

På dialekt/murteella:

-He je no na no tå du it je na me Bo? -Ja je ju it na me Bo fö Bo je ju it na me tu! Så he va he me Bo tå.

-No onpas ikävää kun et leiki Bon kanssa? -No enhän minä leiki Bon kanssa, koska Bo ei leiki sinun kanssasi! Eli… siihen loppuivat Bon mahdollisuudet.

-Det är tråkigt att du inte leker tillsammans med Bo. Jag leker ju inte med Bo, för Bo leker ju inte med dig. Så det var det med Bo då!

Mia Vanhatalo

Edwardin runokokoelma

GE NI ER ? MÅ SE DE DÅ

Luovutatteko ? Saas nähdä, toivottavasti ette.

ÅL, OR O BI GE EJ DI

Ankerias, juustopunkki ja mehiläinen ei imetä.

AL, EK O EN GÅ NU AN

Leppä, tammi ja kataja käy päinsä.

FE LA NU NY SO I DY

Hyvä haltija laittoi emakon mutaan.

BY, NI, VI SE FÄ O LE

Kylä, te, me näemme karjaa ja hymyilemme.

KO, ÖK O SO FÅ EJ RO

Lehmä, juhta ja emakko eivät saa rauhaa.

HY PÅ TÅ I HO MÅ JA JO…

Varpaan iho pesualtaassa saattaa jaa, joo…

GE NI ÖS NU MÖ O DU

Pökköä pesään nyt neito ja sinä.

MÅ TU EJ DÖ NU I HÖ

Älköön kaksi kuolko nyt heinässä.

AG, AX O RÖ FÅ EJ MÖ

Heinä, tähkä ja ruoko ei saa neitoa.

BU, VI, NI, DU FÅ EN NU

Buu (itkekööt), me, te, sinä saavat yhden nyt

RI, TI, RA, TI O RA, AL, LA

FÅ VI BE OM DE MÖ, DU O JA ME ?

Sammeko luvan, neito sinä ja minä myös ?

Edward Krogius

Kuningaslajin tuomari on nuija NallePuh

20 Hel

Hurrien kuningaslajissa käytetään huonosta tuomarista nimitystä ”nuija”, joka on myös ruotsiksi ”nuija”. Tuomareille huudellaan kovaa ja korkealta.

Jo hurrien kuningaslajin juniorit opetetaan hyvin ajoissa kritisoimaan tuomareita. Joskin heidän huutelunsa on aika sööttiä, tyyliin ”Ut med domaren och in med Nalle Puh, in med Nalle Puh”. Siis ”Tuomari ulos ja Nalle Puh tilalle”.

Suurin osa tämän jalon lajin pelikentällä tapahtuvista rikkomuksista kerrotaan yleisön toimesta tuomareille suomeksi. Vaikka peli kulkeekin yleensä ruotsiksi. Yleisimmät huudot ovat askelvirheestä kertova ”askeleita” tai viivarikosta kertova ”viiva”.

Mistä lajista on kyse? Tietysti käsipallosta.

Lajin olennainen osa on jokaisen käsipalloseuran oma nimikkohuuto. Vaikkakin sen käyttö vähenee sitä mukaa, kun juniorit kasvavat isoiksi. Partaiset SM-sarjassa pelaavat miehet harvemmin huutavat muuta kuin mahdollisesti ”rock”. Tai jotain muuta yhtä mielikuvituksellista.

Oman käsipalloseurani karjaalaisen BK-46:n nimikkohuuto on saanut inspiraationsa puna-valko-raitaisista pelipaidoistamme ja kuuluu: Vi är röd, vi är vit, vi är BK-dynamit. (Me olemme punaisia, me olemme valkoisia, me olemme BK:n dynamiittia.)

Kuningaslaji käsipallo

Käsipallo käsis eli handis on suomenruotsalaisten kuningaslaji. Vaikka käsipalloa pelataan vain eteläisessä Suomessa, on se kuitenkin osa kaikkien suomenruotsalaisten arkea – ainakin median kautta.

TV Nytt, Sportsmagasinet, Sportsradion, Hufvudstadsbladet, Vasabladet, Västra Nyland ja muut suomenruotsalaiset mediat raportoivat käsipallosta runsaasti ja säännöllisesti. Suurimmalle osaa suomalaisista oikeasti tärkeät mediat, kuten Helsingin Sanomat tai Urheiluruutu, eivät taida juurikaan tietää – tai sitten välittää lajin olemassaolosta.

Ruotsissa pelattiin juuri kuukausi sitten käsiksen MM-kisat ja Hesarissa oli asiasta tasan 1 rivi – loppuottelun tulos. Että sellainen kuningaslaji ; )

Kuumat kundit ja mimmit

Käsipallon jokavuotinen huipputapahtuma Suomessa on Siuntiossa pelattava Sjundeå-cup. Toukokuisena viikonloppuna koko suomalainen käsipallokansa (ja muutama ulkomainen joukkue Virosta ja Ruotsista) kokoontuu siuntiolaiselle pellolle ja ruohokentälle kahdeksi päiväksi pitämään hauskaa ja pelaamaan.

Käsipallon lisäksi tarjolla on kahvia (kaffe), jäätelöä (glass), grillimakkaraa (grillkorv) ja vohveleita (vofflor). Yhtä tärkeää kuin pelaaminen, on tuttujen tapaaminen. ”Kaikki” ovat Sjundeå-cupissa.  Sjundeå-cupia kutsutaan myös Stekan-cupiksi (paistaja-cup), koska se on ensimmäinen mahdollisuus polttaa nenänsä kevätauringossa.

Mimmit tsekkaavat siellä kesän kuumimmat kundit ja kundit tsekkaavat kuumimmat mimmit. Minijuniorit tekevät siellä ensimmäiset maalinsa. Vanhemmat vaihtavat kentän laidalla kuulumiset ja tiedot pörssikursseista sekä muusta tärkeästä.

Palloon laitetaan pihkaa

Lopuksi muutama pelin seuraamista helpottava termi, joiden avulla tähän hienoon suomenruotsalaiseen urheilumuotoon pääsee sisälle. Pallo (boll) on sen kokoinen, että se istuu hyvin isokätisen miehen kämmeneen, naisilla ja junioreilla on pienempi pallo.

Aikuiset ja vanhemmat juniorit laittavat palloon pihkaa (klibba), joka antaa pitävämmän otteen. Pelissä hyökätään ja puolustetaan. Erikoisuutena moneen muuhun lajiin on, että yleisö kannustaa omaa joukkuettaan pääasiassa puolustuspelissä, kannustaminen tapahtuu rytmikkäästi taputtamalla.

Menestyksekkään käsipalloilijan ominaisuuksia ovat hyvä tekniikka, kova tahto, voima ja pelisilmä – tunnettuja suomenruotsalaisia piirteitä kaikki?

Suomen käsipallon mekka on Karis – Karjaa, josta teille kirjoitteli,

Maarit Feldt-Ranta

Sanastoa / vokabulär:

Ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä: TV Nytt, Sportsrutan, Hufvudstadsbladet, Västra Nyland, Vasabladet

Ut med domaren och in med Nalle Puh. – Tuomari ulos ja Nalle Puh tilalle.

Steg! – Askeleita!

Anfalla – Hyökätä

Försvara – Puolustaa

Klappa händerna! – Taputa!

Han har bra teknik, hård vilja, styrka och spelöga. – Hänellä on hyvä tekniikka, kova tahto, voimaa ja pelisilmää.

Vi är röd, vi är vit, vi är BK-dynamit. – Me olemme punaisia, me olemme valkoisia, me olemme BK:n dynamiittia.

Yksinkertaisesti hyviä kaksikirjainloruja

18 Hel

www.facebook.com/senjaopettaa-sivulta kootut lukijoiden lempikaksikirjainlorut.

Lorujen kokoamisessa suositeltiin käyttämään ainoastaan tiettyjä 2-kirjainsanoja.

AGA gav gas av avgas och angavs av as.
AGA antoi kaasua pakokaasusta ja haaska ilmiantoi.
Edward

Du mitt lilla bi, jag ber dig komma med mig till vårt bo innan jag dör.
Sinä pieni mehiläinen, pyydän tulemaan kanssani pesäämme ennen kuolemaani.
Marko

En fe får ej el från fä, för en ek eller en en ger den el.
Keijukainen ei saa sähköä karjalta, niiden sähkö tulee tammesta tai katajasta.
Jaana

Idoga idar simmar i hon med is.
Ahkerat säynävät uivat pesualtaassa jossa on jäätä.
Lisbet

Nu nås ni av doften av os i er nos, och snart finns ny mat på era fat.
Nyt ruoanlaiton höyryjen tuoksu kurottuu kuonoonne, ja kohta uusi ruoka on lautasillanne.
Micke

Ro i ro och se en rå fisk så rö så att en so kan få ligga på rön.
Souda rauhassa ja näe kun raaka kala kylvää korsia niin että emakko saa makoilla korsien päällä.
Anja

Ty tu turturduvor frös om tårna i tövädret, gick de in och tog en kopp te. Ute undrade uven över urets oumbärlighet.
Koska kahden kyyhkyläisen varpaita paleli nuoskasäässä, he menivät sisälle ja ottivat kupposen teetä. Ulkona pöllö ihmetteli kellon välttämättömyyttä.
Riitta

Hö ön är en ö i en å. Där simmade en ål, som vi i år åt med öl. Heinäsaari on joessa. Jossa ui se ankerias, jonka söimme oluen kera tänä vuonna.
Ami

Maailman lyhimmät ruotsinkieliset sanat

18 Hel

Yksikirjainsanat

E – on
I  -ssa ja -lla
O – oi
Å – joki
Ö – saari

Kaksikirjainsanat

AG Ruoho
AL leppä
AN adverbi
AR aari
AS haaska
AV poikki
AX tähkä
BE rukoilla
BI mehiläinen
BO pesä
BY kylä
DI rintamaito
DE ne
DU sinä
DY muta
DÅ silloin
DÖ kuolla
EJ ei
EK tammi
EL sähkö
EN kataja
ER teidän
FE keiju
FÅ saada
FÄ karja, tomppeli
GE antaa
GÅ kävellä, käydä
HA omistaa
HO pesuallas
HY iho
HÖ heinä
ID aherrus, säynävä
IL tuulenpuuska
IN sisään
IR irlantilainen
IS jää
JA kyllä
JO kyllä
MÅ voida
NI te
NU nyt
NY uusi
NÅ saavuttaa
OK ies (vetojuhtavaruste)
OM jos
OR juustopunkki
OS ruonlaittohöyry
PÅ päällä
RO rauha
RÅ raaka, raja, hallita
RÖ korsi
SE nähdä
SI katsokaas
SO emakko
SY ommella
SÅ kylvää
TA ottaa
TE tee
TU kaksi
TY koska
TÅ varvas
TÖ suojasää
UR kello
UT ulos
UV huuhkaja
VE epäonni
VI me
VY näköala
YL ulvonta
YR sekaisin
ÅK ajo, ajopeli
ÅL ankerias
ÅR vuosi
ÅS harju
ÅT söi
ÄR on
ÖK juhta
ÖL olut
ÖS vauhti ja voima
ÖR sora

Sanat opeteltiin www.facebook.com/senjaopettaa-sivulla helmikuussa 2011

Katso myös luokan niistä tekemät suosikkilorut

%d bloggers like this: