Alkeiskurssi 3: yleissana lagom

Alkeiskurssi 3: yleissana lagom

Ollessasi tekemisissä suomenruotsalaisten kanssa, pärjäät pitkälle yhden ainoan sanan avulla. Se toimii aina ja kaikkialla. Annamme sanalle täystakuun.

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Lagom

Suomenruotsalaisen kanssa keskustellessa on eräs hyödyllinen sana yli kaikkien muiden. Se on ”lagom”.

Kyseisen sanan avulla voi välttää kaikenlaiset hankalat kysymykset ja päätöksentekotilanteet.

Mikäli kahviisi laitetaan maitoa tai sokeria ja kysytään ”Hur mycket?” niin sopiva vastaus on ”Lagom.”

Jos kysytään ”Hur gammal är du?” voit huoletta vastata ”Lagom gammal.”

Esimerkkejä

”Tycker du om Mozart?” – ”Så där lagom.”

”Har du många syskon?” – ”Lagom många.”

”Hur många kilometer har du skidat i år?” – ”Lagom många.”

”Hur mycket kaffe är det hälsosamt att dricka?” – ”Lagom är bäst.”

”Hur många laudatur hade du på studentbetyget?” – ”Lagom många.” (Ihan hyvä vastaus vaikka laudatureita olisi ollut nolla.)

”Hur vill du ha biffen?” (jos joku kokkaa sinulle) – ”Lagom, tack.”

Poikkeus

Huomaa kuitenkin poikkeus: ”Lagom roligt” ei tarkoita sopivan hauskaa, vaan se tarkoittaa ironisesti ”Ei kovin hauskaa”.

Kun suomenruotsalainen arvioi jonkun tilanteen tai tilaisuuden hauskuutta, ovat ylisanat sekä toivottuja että sallittuja: ”jätteroligt, toppen, superbt, fantastiskt, kul, coolt”.

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tämänkertaisessa jaksossa paljastamme joukon varmasti toimivia keskustelunaiheita. Annamme täystakuun sille, että juttu lähtee kulkemaan. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Skärgården

Suomenruotsalaisten suonissa mahdollisesti virtaa suolavettä, koska niin suuri osa heistä on kotoisin meren liepeiltä. Niinpä saaristo on aina luonteva puheenaihe.

– Rör du dig i skärgården? Har du en stuga? Var? Tycker du mer om den yttre skärgården eller den inre? Föredrar du roddbåt, motorbåt eller segelbåt?

Fisk

Veden äärellä viihtyvät suomenruotsalaiset syövät paljon kalaa. Ja kun kukaan ei katso, niin he syövät myös paljon makkaraa, joka on mielellään HK:n sinistä Turun sinapilla maustettuna.

– Vilken sorts fisk tycker du om? Stekt, kokt, kallrökt, varmrökt, halstrad? Fiskar du den själv, eller köper du den av någon?

Handboll

Käsipallo on suomenruotsalaisten kansallislaji. Jokainen tuntee vähintään yhden käsipalloilijan ja on sukua kahdelle. Ja koska suomenruotsalaisia on niin vähän, kaikki käsipallonpelaajat ovat suomenmestaruustasoa. Sitten löytyy myös niitä, joita käsipallo ei kiinnosta pätkääkään, mutta he jäisivät perinnöttömiksi, mikäli sen myöntäisivät.

– Vilket handbollslag hejar du på? Har du spelat handboll? Minns du den där finalen där Karis slog Sparta? Eller hatar du kanske handboll?

Julmat

Julmat tarkoittaa jouluruokaa, tunnelmallista paluuta äidin herkkupatojen ääreen. Kun suomenruotsalaiset viettävät joulua, kyseessä eivät ole mitkään  ”julmathuvit” vaan päinvastoin. Jokaisen suomenruotsalaisen sisällä asuu pieni jouluihminen. Jopa niiden sisällä, jotka väittävät etteivät pidä joulusta. Suomenruotsalaiselle äiti on kaikki kaikessa. Koska lähinnä äidit ylläpitävät  jouluruokaperinnettä, se on näin ollen pyhä asia.

– Äter ni lutfisk, skinka eller kalkon till julen? Äter ni sill till julen? Tycker du att det är OK att lägga mer än en mandel i julgröten?

Finlandssvenska politiker

Suomenruotsalaiset saavat ja osaavat sekä inhota että rakastaa yhtä puoluetta, josta löytyy kaikki sekä ikävät että ihanat piirteet. Sen takia tämä onkin niin hyvä keskustelunaihe ensitapaamisella. Kaikki mielipiteet ovat sallittuja.

– Vilka politiker är in, vilka är out? Är SFP det värsta eller det bästa som hänt Svenskfinland? Här är en svår fråga: Nämn ett parti som SFP *inte* samarbetat med!

Hundar (inte katter)

Suomenruotsalaiset ovat koiraihmisiä. On heillä kissojakin – niistä ei vaan puhuta.

– Tycker du om stora eller små hundar? Har du hund? Vilken ras? Vad heter din hund? (Vastaus on todennäköisesti Fido, Karo, Lady tai Lufsen.)

Eurovisionen

Suomenruotsalaiset ovat laulamisesta viehättyneinä viisuihmisiä.

– Man kan tala om vad som helst: varför Finland alltid förlorar, varför Finland en gång vann, varför Sverige ger så få poäng till Finland, o.s.v.

Svordomar

Kiroilu kuuluu jokaisen kielen välttämättömään perussanastoon.

– Hur svär man på svenska? (Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, koska suomenruotsalainen mielellään kiroilee suomeksi, sillä se kuulostaa paljon voimakkaammalta.)

Resor

Matkailu on lähellä suomenruotsalaisten sydäntä. Pomminvarma keskustelunaihe on maailman lentokenttien edut ja haitat. Usein heidät myös löytää ruotsinlautalta laulamassa snapsilauluja.

– Sverigebåten. Sportlov i fjällen eller i alperna? Språkkurser. Har du någon gång varit utbyteselev? Hur många stämplar har du i ditt pass?

Lue sarjan muut osat.

Alkeiskurssi 1: ensitapaaminen

Alkeiskurssi 1: ensitapaaminen

Tapaat suomenruotsalaisen ensimmäistä kertaa ja ruotsia pitäisi puhua. Uusi sarjamme valmentaa tapaamiseen. Lämmittelypaketin avulla pääset varmasti alkuun. Annat erinomaisen vaikutelman, vaikka et ymmärtäisi juuri mitään ja  selviät tilanteesta kuin tilanteesta. Ensimmäisessä osiossa käsittelemme tervehtimisen.

Tervehtiminen

Näin tervehdit tavatessanne:

– God dag, min herre.

– Angenämt!

– Morjens, gamle kompis!

– Hejsan! Vad söt du är i dag.

– God dag, min sköna.

Väittämät

Näillä vastauksilla selviät erilaisista väittämistä ja kysymyksistä. Etenkin mikäli et ymmärtänyt kysymystä, tai et tiedä mitä vastata:

– Ja, det kan man säga!

– Ja, säg inte annat!

– Menar du verkligen det?

– Ja, det finns många variationer…

– Intressant!

– Alltid lär man sig något nytt!

– Berätta mera!

Mielipide

Jos mielipidettäsi kysytään, vastaa näin:

– Försök gissa vad jag skulle svara!

– Det är lika långt som brett. Du får bestämma.

– Ingen skillnad.

– Gärna!

Valintatilanne

Mikäli sinua pyydetään valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä, vastaa näin:

– Jag låter dig svara.

– Jag låter dig bestämma.

– Jag tror jag tycker som du…

– [Jag väljer] det sistnämnda.

Yleisvastaus

Seuraavilla yleisvastauksilla selviät mistä tahansa kysymyksestä:

– Vad ska man nu svara på det?

– Oj, det finns så mycket! (esim. jos hän haluaa tietää mistä musiikista tai kirjallisuudesta pidät)

– Vad tycker du själv?

– Vad skulle du svara på den frågan?

Lue alkeiskurssimme muut osat

Senjaopettaa-kirja etsii kuvittajaa

Senjaopettaa-kirja etsii kuvittajaa

Suomen ja maailman suurin ja iloisin kielikoulu etsii kuvittajaa. Olemme kokoamassa SO:n parhaat palat kirjaan, joka ilmestyy syksyllä 2012. Teksti kaipaa iloisia kuvia rinnalleen. Tässä suuntaviivat:

  • Kuvien pitää olla tyyliimme sopivia: yksinkertaisia, rempseitä ja riemukkaita.
  • Kunkin kuvan tulee edustaa jotain yhtä käsitettä, ideaa tai sanaa tekstissä.
  • Kuvat voivat olla hyvin pieniä, jolloin niitä on sivuilla paljon tai hieman suurempia, jolloin niitä tarvitaan vähemmän.
  • Kirjan sivukoko on A4 tienoilla ja kuvien koko A9-A5.
  • Kirjan laajuus tulee olemaan noin 200 sivua. Kuvien määrä on 50-200 lähestymisestä riippuen. Ehdota!
  • Kirjan tekstit toimitetaan kuvittajalle helmi-toukokuussa ja kuvien toivotaan olevan valmiita kesäkuussa 2012.

Valintaprosessi

Pyydämme ehdokkaita osallistumaan kilpailuun tekemällä kuvitusehdotuksen alla olevaan tekstiin 31.1.12 mennessä ja lähettämään tarjouksen kokonaiskustannuksista osoitteeseen senja.larsen[a]gmail.com.

Kuvita ehdotuksessasi tämä opetusteksti:

Mutkikasta

Elämässä asiat eivät aina etene suoraviivaisesti RÄTLINJIGT. Tässä hyödyllisiä sanoja mutkikkaisiin KRÖKT ja KROKIG tilanteisiin. BUCKLIG on lommoinen, BUKTIG kaareva ja BÖLJANDE aaltoileva. Vino on SNED tai VIND. SKEV on kiero tai vääntynyt, BROKIG kirjava. Jos vietät värikästä ja spontaania elämää, voit aina todeta, että JAG FÖR ETT KROKIGT OCH BROKIGT LIV. Älä kuitenkaan ole riitaisa, BRÅKIG.

21 tykkää 40 kommenttia

Lena Mitt liv är varierande, vaihteleva.
Mia KROK on koukku ja VÄGKROK tien mutka, mutta KRÖKA voi (Ruotsissa) tarkoittaa ryyppäämistä.
Robert Livet tar krumbukter, inte snedsteg men små sidosprång, mutkia tulee, ei sivuaskelia vaan pieniä syrjähyppyjä.
Mia KROG on pubi taibaari ja GROGG on drinkki. Om man dricker för många groggar i krogen kan vägen hem bli krokig.
Lena Min far sa då och då: Heja heja heja, friskt humör det är det som susen gör. Huumori on parasta.
Mia SKIFTANDE HUMÖR on vaihteleva mieliala. HUMÖRET GÅR I VÅGOR aaltoileva mieliala.
Janne Älä tee siitä monimutkaista KRÅNGLA INTE TILL DET.
Mia RYNKA on ryppy. DEN SOM FÅR FNURR PÅ TRÅDEN. Se, jolle tulee mutkia matkaan, BRUKAR RYNKA PÅ PANNAN tapaa kurtistaa kulmiaan.
Kirsi Olipa mielenkiintoisia ja erityisen outoja päivän sanoja! Tänään joutuu oikein pinnistelemään läksyjen kanssa.

Esimerkki

Tämä esimerkki on ruma kuin fan. Mutta jotain tällaista meillä on mielessä. Sivun reunoissa voisi olla pieniä symboleita ja kuvia, joista lukijalle jää visuaalinen muisto sivusta ja muutamista sen sanoista. Jotkut sivut voivat olla kokonaan ilman kuvitusta, joillakin voi olla useita.
12 miljoonaa käyntiä nollabudjetilla – näin se tehtiin

12 miljoonaa käyntiä nollabudjetilla – näin se tehtiin

12 miljoonaa kävijää nollabudjetilla. 11 400 ihmistä opettaa kaikki toisiansa, 20 tekijää 3 maan 10 kaupungissa suunnittelee. Asiakaspalvelu toimii ympäri vuorokauden. Esitä kieleen liittyvä kysymys ja saat vastauksen muutaman tunnin sisällä, 7 päivää viikossa, 365 päivänä vuodessa. Miten se tehtiin?

Senjaopettaa-sivu on talkoohenkeä, yhteisöllisyyttä ja parviälyä parhaimmillaan. Mutta miten kaikki alkoi ja kuinka sitä tehdään?

Sivu syntyi vuoden 2011 alussa puolivahingossa. Halusin oppia ruotsia, mutta missään ei ollut paikkaa, jossa sitä voisi tehdä yhteisöllisesti. Vaikka sosiaalinen media antaa siihen valtavasti mahdollisuuksia.

Sivun nimi olisi voinut olla ”huonoa ruotsia”. Olen aina tykännyt virheistä. Niiden tekeminen on välttämätön oppimisen etappi. Jos on kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka vain yhden asian päivässä, on vuoden kuluttua jo hyvin kärryillä. Missä tahansa lajissa.

Tuhannet ja kanslia

Heti ensimmäisellä viikolla mukaan liittyi tuhansia ihmisiä. Samalla nousi vaatimus sisällön laadulle ja oikeakielisyydelle. (Mutta minähän en osaa ruotsia. Ja olin luvannut opettaa sitä?! Oppilaita virtasi luokkaan, helmikuussa heitä oli jo neljä tuhatta.)

Tarvitsin pelastajia. Aina kun palstalle ilmaantui joku erityisen hauska, aktiivinen ja suvaitsevainen tapaus, pyysin häntä mukaan tekijöiden joukkoon. Nyt ”kanslisteja” on 20 ja he ovat korvaamattomia. Heidän panoksensa on vähintään muutaman kokoaikaisen työntekijän veroinen.

Opetuspätkien resepti

Vuoden varrella on muodostunut tapamme kirjoittaa opetustekstejä. Tämä on se resepti, jota noudatamme. Hyvä opetusteksti on mielestämme:

  • ITSENÄINEN AJATUS eli edellisiin opetuksiin ei voi viitata.
  • LENNOKAS, puhutteleva ja hieman arvoituksellinen.
  • LOPUSSA ON MYÖNTEINEN KÄÄNNE, jotta sisältöä voi peukuttaa.
  • PERUSTUU YHTEEN TEEMAAN, jossa on kiintoisa kielellinen poikkeama.
  • AKTIVOI kysymyksen avulla.
  • MIELELLÄÄN MUKANA on ainakin kaksi näistä: söpö, tuhma, kummallinen, viisas, tunnistettava, ilkeä. (Scott Adams two of six rule)
  • PIDÄMME TEKSTIT LYHYINÄ, jolloin emme vahingossa selitä asiaa liian monimutkaisesti ja käytämme yksinkertaisia arkijärkisiä ilmaisuita.
  • VALITSEMME YHDEN KÄÄNNÖSVAIHTOEHDON, vaikka monelle sanalle löytyy valtavasti merkityksiä.

Sekalaista ruotsia

  • TEKSTIEN RUNKO ON SUOMEN KIELTÄ, jonka sekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä. Ummikkosuomenkielinen voi siis lukea tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen sanoja, ja se toimii silti.
  • RUOTSIN KIELEN KÄÄNNÖKSET KIRJOITETAAN TIKKUKIRJAIMILLA, MED VERSALER. Suomen kieli kirjoitetaan pienillä kirjaimilla.
  •  RUOTSIN KIELEN sana on siinä muodossa missä se olisi, jos koko lause olisi ruotsiksi
  • OPETUSTEKSTEIHIN ON SEKOITETTU UUDENAIKAISTA JA VANHOILLISTA RUOTSIA, RIIKINRUOTSIA JA SUOMENRUOTSIA. Kommenteissa esiintyy usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsahtaa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen sana. Ihanaa.
  • ILOITSEMME MONIMUOTOISUUDESTA. Kieli ei ole staattinen. Se muovautuu sen mukaan miten sitä käytetään. Koulussa on jopa keksitty valtavan hienoja uussanoja!

Opetusten teemat

Kieli antaa loputtomasti mahdollisuuksia kirjoittaa kaikesta elämään ja maailmaan liittyvästä. Jotta opetustekstit pysyvät yksinkertaisina, iloisina ja noudattavat oppilaiden ”tilaamaa” linjaa, niputamme ne jo mietintävaiheessa johonkin näistä:

Editointiprosessi

Kuten missä tahansa hyvässä mediassa, editointiprosessi on tarkkaan määritelty. Vaikka kaikki kukat kukkivat, mitään kovin huolimatonta emme tuo sivulle, jotta se ei vie huomiota itse asialta. Editointiprosessi on kolmitasoinen:

  • TEKSTEJÄ VOIVAT KIRJOITTAA kaikki kanslia-ryhmään kuuluvat. (Kanslisteja tulee ja menee aikataulujensa puitteissa. Joskus joku on poissa kuukausikaupalla, mutta palaa sitä suuremmalla tarmolla. Haluatko mukaan?)
  • TEKSTIT OVAT YHTEISOMISTUKSESSA eli kaikki voivat korjata ja parantaa toistensa tekstejä.  (Ajoittain kanslian keskustelu pulppuaa niin vuolaana, että yhteen opetustekstiin saattaa tulla jopa 100 versiota. Ja jutustelu päälle.)
  • KIELIASU TARKASTETAAN ja viimeinen silaus tehdään vuorokausi ennen julkaisua. (Erillinen ”johtokunta” perustettiin edellisen vaiheen vilkkauden vuoksi, viimeistelemään parviälyn tuotos ennen julkaisua. Olemme ainakin Mia Vanhatalon  kanssa paikalla kerran päivässä – vaikka vaan muutaman minuutin ajan, seuraavan päivän tekstiä viimeistelemässä.)

Sosiaalisuuden säännöt

Koulussamme opetellaan paitsi kieltä, myös sosiaalisen median sääntöjä ja yhteisöllisyyttä. Näin toimimme sivulla:

  • EMME laita kommenttia oman kommentin perään, vaan odotamme että joku toinen sanoo jotain. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta, kuin cocktailkutsut.
  • SEURAAMME peukkujen määrää. Jos tulee peukkuja, kommentti oli mieluinen. Lisäämme sitä sorttia.
  • SELITÄMME. Kaikki pysyvät mukana, mikäli jaksamme avata merkityksiä. Sisäpiirissä vain jotkut ymmärtävät.
  • VÄLTÄMME YKSIKIELISYYTTÄ. Mikäli kommentit ovat ainoastaan yhdellä kielellä, huonommin sitä osaavat suljetaan ulos.
  • RAKASTAMME VIRHEITÄ. Kukaan ei tykkää täydellisyydestä. Pääasia on, että edes yrittää. Jos kömmähtää, se kannustaa muita yrittämään.

Häiriköt ja mielipiteet

Kun jäseniä on toistakymmentä tuhatta, tapahtuu ajoittain myös ärtymisiä. Näin toimimme ongelmatilanteissa:

  • KIRJOITAMME kauniin ja kiltin vastauksen. (Jokainen tsänssi on mahdollisuus valloittaa vastapuoli.)
  • VAIKENEMME ja viemme keskustelun uuteen suuntaan.
  • ANNAMME YHTEISÖN vastata.
  • LÄHETÄMME ERIMIELISYYDEN KOHTEELLE mukavan yksityisviestin. (Selitämme vaikka, että ei saa olla rietas, koska jäseninä on paljon lapsia.)
  • HÄIRIKÖN SULKEMINEN POIS on viimeinen (ja todella harvoin) käytetty keino.
  • Emme koskaan IKINÄ provosoidu. Piste.

Opettavaista ja haastavaa

Vuosi ruotsinopetusta (ja opettelua) on nielaissut valtavan määrän tunteja. Uusia kysymyksiä on kohdattu jatkuvasti. Tässä suurimmat haasteet:

  • TUNTEET. Sivua tekevän kanslian jäsenten määrä on ollut vaihteleva mielipide- ja linjauserojen vuoksi.
  • SOPIVAN KIELIJAKAUMAN ylläpitäminen. Toinen kieli ottaa helposti vallan, jolloin sitä vähemmän osaavat tuntevat jäävänsä ulkopuolelle.
  • LAATU.  Joka päivä on oltava erinomainen.
  • SISÄÄNLÄMPIÄVYYSRISKI. Jos vakioporukalla on yhdessä kovin mukavaa ja he suuntaavat viestit toisilleen, muodostuu keskustelukerho, johon ulkopuolisen on vaikea tulla.
  • IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA. Käyttäjistä kolme neljäsosaa on naisia. (Missä ovat miehet, ettekö ole huomanneet tätä ihanuuskeskittymää?)
  • BLOGGAAJIEN LÖYTÄMINEN. Mikä on se suomenruotsalainen kulttuuri joka maassamme elää. Blogit kertovat sen pieninä tarinoina. Täällä vuoden 2011 luetuimmat. Haluaisitko kirjoittaa meille tekstin?
  • JÖRN DONNER (vannoi, ettei koskaan tule Facebookiin, mutta pitkällisen abikampanja-suostutteluoperaation jälkeen, on siellä edelleen.)

Mikä olemme?

Aina joskus joku kysyy, että mikä oikein olette. Luulen että olemme:

  • MIELENKIINNON herättäjä, naurattaja, luutuneiden ajatusten ravistelija, kyseenalaistaja, innostaja ja virheiden puolustaja.
  • TESTILABORATORIO ja uusien ideoiden hautomo, joka pitää itseään ja jäseniään vireinä erilaisilla tempauksilla ja hankkeilla.
  • URAKOIMME monikultuurisuuden puolesta, olemme vastaisku kutistumiselle.
  • SUOMENKIELISILLE TARKOITETTU. Erityinen ilon aiheemme on, että mukana on niin moni ruotsinkielinen, joka on huomannut voivansa tehdä jotain myönteistä ruotsin kielen eteen. Ja oppivansa itse suomea siinä sivussa.
  • EMME KILPAILE virallisten pitkäaikaisten rakenteellisten toimijoiden, kuten koululaitoksen kanssa, vaan täydennämme niitä.
  • TEEMME TALKOOTYÖTÄ. Ihmiset haluavat hyödyllisiä asioita, eikä pelkkää ajanviettoa sosiaalisesta mediasta.
  • OLEMME LAAJENNUSLIIKE. Ruotsin kieli kuuluu Suomessa koko kansalle jo perustuslain mukaan, eikä pelkästään suomenruotsalaisille.
  • SIVUSTA ON EHKÄ MUODOSTUNUT VAHVEMPI JA SUVAITSEVAISEMPI, kun niin moni tekijöistä on suomenkielinen. Kielten välille tarvitaan enemmän vuorovaikutusta. Aito elävä suomenruotsalainen kulttuuri maassamme on valtava rikkaus. Juhlistamme sitä. Päivittäin.

Ainakin hinta-laatu-suhde on kohdallaan, olemme Suomen suurin koulu ja ehkä maailman hauskin kieliyhteisö.

Puss o kram,

Fröken Senja Larsen

Vuoden 2011 luetuimmat kirjoitukset

Vuoden 2011 luetuimmat kirjoitukset

Vuoden 2011 luetuimmat blogikirjoitusta. Julkaisimme niitä liki 100 – vähintään yhden viikossa. Kirjoituksissa kerrotaan tarinoita kielestä sekä kulttuurista. Kaikki kirjoittajat ovat huippuja, jokainen omalla tavallaan, tässä ne kirjoitukset jotka saivat eniten lukijoita. Ensimmäiseksi tullut veti pitkän välimatkan muihin: se sai kolme kertaa enemmän lukijoita kuin kakkonen.

1.      In Finland we have this thing called HURRI – Mårten Mickos

2.      Prepositiometsä – Mårten Mickos

3.      Älskade språk – Mårten Mickos

4.      Hurrin huussissa on kattokruunu – Camilla Ahlbom

5.      Tunnetusti hurmaavat hurrit – Abikampanja

6.      Ensimmäisen sukupolven suomenruotsalainen? – Iia Reiju

7.      Hurrit kirmaavat nurmikentällä ilman kenkiä – Christer Haglund

8.      Hurrit syövät äijämössöä – Bitte Westerlund

9.      Koukussa kolmeen kieleen – Stefan Bremer

10.     Olen kielisammakko – Robert Runeberg

Vielä bonuksena kaikkien aikojen kaunein blogi: Allerginen joululle – Robert Runeberg.

Kirjoita meille blogi!

Kirjoittaisitko sinä blogin? Palkkioksi saa runsaasti hyvää mieltä. Sisältö on vapaa, mutta sen tulisi käsitellä kieltä ja kulttuuria sekä mielellään opettaa muutaman lauseen ja lausahduksen ruotsiksi. Blogit kirjoitetaan suomeksi. Ole yhteydessä senja.larsen[a]gmail.com.

Puss o kram, fröken Senja

Vuoden luetuin blogi: in Finland we have this thing called hurri

Yksi vuosi Senjaopettaa-ruotsia

Yksi vuosi Senjaopettaa-ruotsia

Vuoden 2011 aikana olemme kirjoittaneet yli 500 opetustekstiä eli vähintään yhden päivässä sekä lähes 100 blogikirjoitusta – ainakin yksi viikossa. Jäseniä on 11 400. Sivulla on käyty liki 12 miljoonaa kertaa ja saimme reilut 72 000 peukkua tai kommenttia.

Hurraa suomenmestarit. Olemme Suomen 324. suurin sivu, mutta ykkösenä mitä tulee yhteisöjen sarjaan. Senjaopettaa-ruotsia on Facebookissa maamme aktiivisin nollabudjetilla yhteisön toimesta ylläpidettävä sivu.

Vuosi 2011

TAMMIKUUSSA liittyi kuuden ensimmäisen päivän aikana mukaan 3000 jäsentä.

HELMIKUUSSA sivuja ylläpitävä kanslia perustettiin.  Järjestimme manailumaaottelun, jonka johdosta päädyimme Ruotsin aamutelevisioon sekä maailman lyhytsanaisimman runokilpailun.

MAALIS-HUHTIKUUSSA järjestimme abikampanjan, johon osallistui suomenruotsalaisia julkkiksia André Wikströmistä Jörn Donneriin ja Peter Nymaniin.

KESÄKUUSTA ELOKUUHUN pidimme palstaa Helsingin Sanomissa.

ELOKUUSSA paneuduimme prepositioihin ja pyysimme Conan O’Brienia ruotsinopettajaksi.

SYYSKUUSSA laskimme ja otimme lukua.

LOKAKUUSSA saimme kieltenopettajien Vuoden Kieliteko -palkinnon.

UUSIA TUHATLUKUJA olemme kutakin juhlistaneet värssyllä.

KOKO VUODEN AJAN OPETUSTA JOKA PÄIVÄ, BLOGI KERRAN VIIKOSSA Facebookissa olemme julkaisseet opetustekstin  joka päivä ja osoitteessa hurrinhurmauskone.com vähintään blogi viikossa.

Vuoden päättyessä meillä on 11 400 jäsentä.

Parasta on yhteisö!

Saamme keskimäärin 50 kommenttia opetustekstiä kohden, jolloin niitä on ollut vuoden aikana noin 25 000. Kun puhutaan parviälystä – 500 postausta on pientä – kun niihin tulee 50 kertaa enemmän sisältöä oppilailta!

Jostain aina ilmestyy humoristi, kielitieteilijä, murreosaaja, kysyjä, historoitsija, opettaja, arkiajattelija, filosofi, tiukkis ja psykologi. Kieli on yhtä värikäs ja laaja kuin tapa, jolla sitä käytetään. Kommenttien kautta kieli elää ja suvaitsevaisuus kasvaa. Sen lisäksi kielen opettelu on hauskaa aivojumppaa!

Palkitsevinta on kun koululaiset uskaltavat kirjoittaa ruotsiksi virheistä huolimatta. Silloin tiedämme että koulu toimii. Missään muualla ei saa kirjoittaa huonoa ruotsia. Jos ensin kirjoittaa huonoa ruotsia, niin kohta se on jo parempaa ruotsia. Tie hyvään ruotsiin kulkee huonon ruotsin kautta.

Hauskaa ruotsia

Internetissä google löytää ”Senja opettaa sinulle ruotsia” 60 000 kertaa. Vuoden aikana meistä on kerrottu sadoissa medioissa, kuten Helsingin Sanomat, Kauppalehti Optio, Talouselämä, Radio Extrem, Min Morgon. Ruotsin SVT1, Svenska Dagbladet, Sisuradio ja Peppar.fi. Näin kauniisti ne otsikoivat:

”Snällaste och roligaste språkskolan” Peppar.fi. ”Modern språkundervisning” Hufvudstadsbladet. ”Hauskaa ruotsia” Helsingin Sanomat. ”S(u)omen suurin kielikoulu” Talouselämä.

Vuosi sitten kun aloitimme, ÄLSKLINGSSVENSKA-sana toi nolla osumaa Googlella. Nyt se tuo 1500 osumaa. Sen on saanut aikaiseksi Suomen suurin koulu, joka on parviälyä parhaimmillaan.

Mikä oli sinun mielestä kouluvuotemme paras asia? Mitä haluatte että teemme ensi vuonna?

Unelmissamme on ainakin verkossa ja kännyköissä toimiva applikaatio tai palvelu, eräänlainen kielitreffikone, joka avittaisi ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä tapaamaan toisiaan. Vaikkapa ruotsinkielinen isoäiti, joka haluaa hoitaa suomenkielisiä lapsia. Tai yrittäjä, joka haluaa sparrata liike-elämän kieltä. Osaatko sinä tehdä sellaisen? Ole yhteydessä!

Kiitos hauskasta vuodesta. Puss o kram!

Fröken Senja

Ps. Netissä on liuta muitakin hienoja harrastajien ylläpitämiä kielenopetussivuja:

Samu opettaa Sinulle Viroa!

Lena opettelee kanssasi Saamea

Helmut opettaa sinulle saksaa

Juho opettaa sinulle puolaa

Krista opettaa sinulle englantia

Victor treenaa svenskaa

Venäjän kieli ja mieli