Heippa ja hejdå

Heippa ja hejdå

Fröken Senja vilkuttaa hyvästit rakkaille oppilailleen.

Senja opettaa sinulle -ruotsia sivu perustettiin päivälleen viisi vuotta sitten ja nyt on aika lopettaa.

Kiitos kuuluu upealle yhteisölle ja huikeille kanslisteille. Saimme yhdessä aikaiseksi ziljoonia hauskoja oppimiskokemuksia aktiivisten opettaja-oppilaiden “opettilaiden” jakaessa ja kommentoidessa aiheita.

Siinä on tulevaisuuden opetuksen ydin! Se joka oppii, myös opettaa ja päinvastoin. MAN LÄR SÅ LÄNGE MAN HAR ELEVER. Oppimista tapahtuu niin kauan kun on oppilaita. Parviäly tekee kieliopista joukko-oppia.

Koulun Facebook-sivulla oli enimmillään 21 294 oppilasta. Meistä kaikista yhdessä tuli Fröken Senja – vai kävikö siinä toisin päin?

Matkalla sattui paljon hauskuuksia ja lukuisia kommelluksia. Kirje poliisihallitukselta uhkasi lopettaa joukkorahoitetun kirjan julkaisun. Mutta se tehtiin silti!

Piironkiin kerääntyi hirmuinen pino lehtijuttuja, useita palkintoja ja jopa mitali! Fröken on vieläkin sekaisin ja pökerryksissä RÅDDIGSVIMMIG.

Mikä parasta, piristimme yhdessä talkoovoimin maamme kieli-ilmastoa. Pakkoruotsi tarvitsee jatkossakin rinnalleen runsaan määrän riemuruotsia.

Koulun henki jatkuu opettilaissa, kuka ottaakaan seuraavan kopin? Ehkä tämä yhdessä kehitetty riemuilu saa jopa jatkoa muiden tekijöiden toimesta.

Kieli on hauskaa, kun muistetaan viljellä ahkerasti kielikukkasia SPRÅKBLOMMOR ja annetaan kielisammakoiden SPRÅKGRODOR loikkia.

PUSS O KRAM,
Fröken Senja ja ihanat kanslistit

Ps. Tältä se näytti 2011!

SO_koulu_historia
Senja opettaa sinulle ruotsia -sivu 2011

Tältä se näytti 2016:

senjaopettaa2016
Senja opettaa sinulle ruotsia -sivu 2015
Alkeiskurssi 7: välikommentit

Alkeiskurssi 7: välikommentit

Varmistat keskustelun vuolaan virtaamisen käyttämällä valikoituja hyödyllisiä ja kannustavia välikommentteja. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Välikommentit

Olet tapaamassa hurria, joka puhuu pitkään (mikä on sangen tavallista). Tällöin on kohteliasta osoittaa kiinnostustaan heittämällä väliin pieniä kannustavia äännähdyksiä ja sanoja kuten:

– Jepp. Kun olet toistanut sitä muutaman kerran, voit vaihtoehtoisesti käyttää myös näitä: jupp, japp ja jäpp.
– Nepp.
– Nja…
– Aha…
– Mmmm. (Eri intonaatioita käyttäen, voi  tarkoittaa kysymystä, vahvistusta, yllättyneisyyttä, epäröintiä, jne.)
– Jo, jo.
– Just så!
– Sidu! tai Sidu? (Sanoista ”ser du”.)
– OK, okej.
– Verkligen?
– Menar du det?
– Det menar du inte!?
– Se bara…

Ja sitten on olemassa aivan erityinen äänne ”jhuu”, joka muodostuu siten, että sanoo ”juu” samalla kuin hengittää SISÄÄN! ”Juu” äännetään ruotsalaisittain ”jhyy” eikä ”uu”, kuten saksalaiset tai suomalaiset sen ääntäisivät. Se lausutaan rohkeasti samalla kun hengitetään sisään.

Pienimmillään ”juu” on vain vaatimaton kuiskaus, mutta sen merkitys on hyvin selkeä. Se tarkoittaa kyllä, kyllä kiitos, aivan, juuri. Yleensä kyseessä on positiivinen, vahvistava vastaus. Kirkossa se jopa tarkoittaa tahdon.

Alkeiskurssi 6: kiittäminen

Alkeiskurssi 6: kiittäminen

Perehdymme ruotsiksi kiittämisen jaloon taitoon, jossa ylistäminen tai liioittelu ei ole koskaan ylenpalttista. Opettelemme täydellisen valikoiman käytännönläheisiä kiitossanoja. Voit huoleta kiitellä toisen olevan paras kantarellipaikka FINASTE KANTARELLSTÄLLET tai makein mansikka SÖTASTE SMULTRONET. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kaunis kiitos

Suomenruotsalainen on kuin koiranpentu. Hän säteilee positiivisuutta ja lämpöä, mutta kaipaa sitä myös itselleen. Häntä heiluu, koska hän kaipaa silittelyäsi. Hän palaa halusta hyppiä ja juosta, mutta hän haluaa hyppiä ja juosta sinun kanssasi.

Kun hän innostuneesti kehuu ruotsinkielentaitojasi, hän myös toivoo, että kohteliaisuus palkitaan vastaavalla positiivisuudella.

Kun hän kiittää viimeisestä, hän ilahtuu, jos myös sinä kehut hänen osuuttaan onnistuneeseen tapaamiseen. Mikäli hän rohkaisee sinua, hän ei pane lainkaan vastaan, jos myös sinä rohkaiset häntä.

Kun vielä koristat omat kommenttisi kauniilla vaatimattomuudella itseesi nähden, suomenruotsalainen vain innostuu kehumaan sinua lisää.

Tässä on luettelo käyttökelpoisia fraaseja, kun sinut yllätetään elämänmyönteisyydellä ja joudut nopeasti sanomaan jotain vastavuoroista.

Tekstissä on käytetty yhtä ja vain yhtä huutomerkkiä, vaikka monet hurrit (varsinkin seitsenkymppiset rouvat) helposti nousevat positiivisuusasteikolla kolmen tai jopa neljän huutomerkin tasolle.

Huom: näissä fraaseissa pätee 10-90-sääntö eli ”lite ljuga pryder tal”. Kymmenen prosenttia väittämästä pitää olla totta, mutta 90 prosenttia saa mielellään olla iloista liioittelua. Jos liioittelu ei perustu pieneen faktaan se muuttuu satiiriksi. Jos et liiottele ollenkaan, sinua pidetään tosikkona. Ja sitä pitää välttää.

”Kiitos samoin” eri muodoissa:

  • Tack själv!
  • Tack det samma!
  • Likaledes!
  • Voit myös osoittaa olevasi nordisti sanomalla tanskaksi ”I lige måde”. Äännä siten, että g ja d tuskin kuuluvat.

Kun hurri kiittää vastaanottamastaan esineestä tai palveluksesta:

  • Väl bekomme!
  • Ingen orsak!
  • Var så god!
  • Slit med hälsan!

Kun  sinua ja taitojasi kehutaan:

  • Tack, det var vänligt sagt!
  • Tack snälla du. Själv tycker jag inte alls att jag är så bra.
  • Oj, jag är ingenting jämfört med dig!
  • Nå nu överdriver du nog mina kunskaper/bedrifter!
  • Tack för berömmet, men det är nog du som är värd en eloge!
  • Tack, det var snällt!
  • Du får mig att rodna!
  • Menar du det?
  • Det är allt tack vare dig!
  • Du lägger orden så vackert!

Tapaamisen jälkeen:

  • Det var en härligt kväll – tack vare dig!
  • Glädjen är/var helt på min sida!
  • Det var jättehärligt!
  • Tack för god mat och ännu godare sällskap!
  • Du är så gullig!
  • Jag trivs så bra i ditt sällskap!
  • I ditt sällskap är det så lätt att vara trevlig!
  • Vi hade det så trevligt tillsammans!
  • Du är en äkta gentleman! / Du är en äkta dam!
  • Vilken underbar kväll!
  • Det var så mysigt!
  • Sällan har jag haft så roligt!
  • Tiden bara flög iväg!
  • Jag glömde tid och rum!
  • Du är så underhållande!
  • Jag kan lyssna på dina kloka tankar i oändlighet!
  • Att träffa dig var som att hitta världens finaste kantarellställe!
  • Ditt varje ord var som sommarens sötaste smultron!

Alkeiskurssi 4: luonteenpiirteet

Alkeiskurssi 4: luonteenpiirteet

Perehdymme suomenruotsalaisten kotikyliin ja luonteenpiirteisiin. Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tutustumalla kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kosmopoliitti pikkukyläläinen

Hurrit esittävät mielellään kosmopoliitteja maailmanmatkaajia, mutta kun hieman rapsuttaa pintaa, löytyy pikkukyläläinen, joka on tarkoin oppinut oman murteensa ja rakastaa kotikyläänsä enemmän kuin mitään muuta (paitsi äitiään).

Kun avaa keskustelun näistä aiheista, voi seuraavat kaksi tuntia nauttia kauniista yksinpuhelusta, jossa hurri käy läpi taustaansa, murteensa ja kotiseutunsa erikoisuudet.

Ota tilaisuus hyötykäyttöön ja lue sillä välin pöydän alla ruotsin kielioppimuistiinpanosi ja tankkaa uusia keskustelunaiheita. Tai tekstaile kavereittesi kanssa, jos et muuta keksi.

Tässä osviittaa siitä, mitä tulee tapahtumaan ja millaisia hurrit eri alueilta ovat:

  • Om man träffar en nylänning kan man tala om österbottningarna.
  • Träffar man en österbottning kan man tala om nylänningarna.
  • I något skede erkänner nylänningen att han/hon egentligen härstammar från Österbotten, och österbottningen erkänner att han/hon egentligen beundrar nylänningarna.
  • Närpes har den finaste eller värsta dialekten (beroende på varifrån man kommer).
  • Sibbo har den godaste potatisen.
  • Ekenäsborna är gladast.
  • Pargasborna är avundsjuka på Naguborna.
  • Ålänningarna bryr sig inte.
  • Vasaborna är stolta över sin pizza.
  • Korsholmsborna är stolta över att inte vara Vasabor.
  • Jakobstadsborna (alltså Jeppisborna) tror att de bor i en storstad.
  • Nykarlebyborna vet att de bor i en småstad.
  • Kasköborna vet att de bor i Finlands minsta stad.

Dialekt och slang

Hurreja on vähän, mutta ruotsinkielen murteita paljon. Sellaisiakin, joita tavallinen stadilainen ei kertakaikkiaan ymmärrä – etenkin Närpiön murre, jonka sanotaan olevan lähempänä norjaa kuin ruotsia. Mikäli käy todella tuuri, kohdallesi osuu armoitettu murreimitaattori, joka ryhtyy esittämään ratkiriemukasta murrevalikoimaa.

Hurria voi kannustaa tähän kysymällä vaikka seuraavasti: Kan du härma olika finlandssvenska dialekter? Kan du Hesaslang? Vilka är de vanligaste fennicisimerna? Lär mig några roliga ord!

Alkeiskurssi 3: yleissana lagom

Alkeiskurssi 3: yleissana lagom

Ollessasi tekemisissä suomenruotsalaisten kanssa, pärjäät pitkälle yhden ainoan sanan avulla. Se toimii aina ja kaikkialla. Annamme sanalle täystakuun.

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Lagom

Suomenruotsalaisen kanssa keskustellessa on eräs hyödyllinen sana yli kaikkien muiden. Se on ”lagom”.

Kyseisen sanan avulla voi välttää kaikenlaiset hankalat kysymykset ja päätöksentekotilanteet.

Mikäli kahviisi laitetaan maitoa tai sokeria ja kysytään ”Hur mycket?” niin sopiva vastaus on ”Lagom.”

Jos kysytään ”Hur gammal är du?” voit huoletta vastata ”Lagom gammal.”

Esimerkkejä

”Tycker du om Mozart?” – ”Så där lagom.”

”Har du många syskon?” – ”Lagom många.”

”Hur många kilometer har du skidat i år?” – ”Lagom många.”

”Hur mycket kaffe är det hälsosamt att dricka?” – ”Lagom är bäst.”

”Hur många laudatur hade du på studentbetyget?” – ”Lagom många.” (Ihan hyvä vastaus vaikka laudatureita olisi ollut nolla.)

”Hur vill du ha biffen?” (jos joku kokkaa sinulle) – ”Lagom, tack.”

Poikkeus

Huomaa kuitenkin poikkeus: ”Lagom roligt” ei tarkoita sopivan hauskaa, vaan se tarkoittaa ironisesti ”Ei kovin hauskaa”.

Kun suomenruotsalainen arvioi jonkun tilanteen tai tilaisuuden hauskuutta, ovat ylisanat sekä toivottuja että sallittuja: ”jätteroligt, toppen, superbt, fantastiskt, kul, coolt”.

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tämänkertaisessa jaksossa paljastamme joukon varmasti toimivia keskustelunaiheita. Annamme täystakuun sille, että juttu lähtee kulkemaan. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Skärgården

Suomenruotsalaisten suonissa mahdollisesti virtaa suolavettä, koska niin suuri osa heistä on kotoisin meren liepeiltä. Niinpä saaristo on aina luonteva puheenaihe.

– Rör du dig i skärgården? Har du en stuga? Var? Tycker du mer om den yttre skärgården eller den inre? Föredrar du roddbåt, motorbåt eller segelbåt?

Fisk

Veden äärellä viihtyvät suomenruotsalaiset syövät paljon kalaa. Ja kun kukaan ei katso, niin he syövät myös paljon makkaraa, joka on mielellään HK:n sinistä Turun sinapilla maustettuna.

– Vilken sorts fisk tycker du om? Stekt, kokt, kallrökt, varmrökt, halstrad? Fiskar du den själv, eller köper du den av någon?

Handboll

Käsipallo on suomenruotsalaisten kansallislaji. Jokainen tuntee vähintään yhden käsipalloilijan ja on sukua kahdelle. Ja koska suomenruotsalaisia on niin vähän, kaikki käsipallonpelaajat ovat suomenmestaruustasoa. Sitten löytyy myös niitä, joita käsipallo ei kiinnosta pätkääkään, mutta he jäisivät perinnöttömiksi, mikäli sen myöntäisivät.

– Vilket handbollslag hejar du på? Har du spelat handboll? Minns du den där finalen där Karis slog Sparta? Eller hatar du kanske handboll?

Julmat

Julmat tarkoittaa jouluruokaa, tunnelmallista paluuta äidin herkkupatojen ääreen. Kun suomenruotsalaiset viettävät joulua, kyseessä eivät ole mitkään  ”julmathuvit” vaan päinvastoin. Jokaisen suomenruotsalaisen sisällä asuu pieni jouluihminen. Jopa niiden sisällä, jotka väittävät etteivät pidä joulusta. Suomenruotsalaiselle äiti on kaikki kaikessa. Koska lähinnä äidit ylläpitävät  jouluruokaperinnettä, se on näin ollen pyhä asia.

– Äter ni lutfisk, skinka eller kalkon till julen? Äter ni sill till julen? Tycker du att det är OK att lägga mer än en mandel i julgröten?

Finlandssvenska politiker

Suomenruotsalaiset saavat ja osaavat sekä inhota että rakastaa yhtä puoluetta, josta löytyy kaikki sekä ikävät että ihanat piirteet. Sen takia tämä onkin niin hyvä keskustelunaihe ensitapaamisella. Kaikki mielipiteet ovat sallittuja.

– Vilka politiker är in, vilka är out? Är SFP det värsta eller det bästa som hänt Svenskfinland? Här är en svår fråga: Nämn ett parti som SFP *inte* samarbetat med!

Hundar (inte katter)

Suomenruotsalaiset ovat koiraihmisiä. On heillä kissojakin – niistä ei vaan puhuta.

– Tycker du om stora eller små hundar? Har du hund? Vilken ras? Vad heter din hund? (Vastaus on todennäköisesti Fido, Karo, Lady tai Lufsen.)

Eurovisionen

Suomenruotsalaiset ovat laulamisesta viehättyneinä viisuihmisiä.

– Man kan tala om vad som helst: varför Finland alltid förlorar, varför Finland en gång vann, varför Sverige ger så få poäng till Finland, o.s.v.

Svordomar

Kiroilu kuuluu jokaisen kielen välttämättömään perussanastoon.

– Hur svär man på svenska? (Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, koska suomenruotsalainen mielellään kiroilee suomeksi, sillä se kuulostaa paljon voimakkaammalta.)

Resor

Matkailu on lähellä suomenruotsalaisten sydäntä. Pomminvarma keskustelunaihe on maailman lentokenttien edut ja haitat. Usein heidät myös löytää ruotsinlautalta laulamassa snapsilauluja.

– Sverigebåten. Sportlov i fjällen eller i alperna? Språkkurser. Har du någon gång varit utbyteselev? Hur många stämplar har du i ditt pass?

Lue sarjan muut osat.

Alkeiskurssi 1: ensitapaaminen

Alkeiskurssi 1: ensitapaaminen

Tapaat suomenruotsalaisen ensimmäistä kertaa ja ruotsia pitäisi puhua. Uusi sarjamme valmentaa tapaamiseen. Lämmittelypaketin avulla pääset varmasti alkuun. Annat erinomaisen vaikutelman, vaikka et ymmärtäisi juuri mitään ja  selviät tilanteesta kuin tilanteesta. Ensimmäisessä osiossa käsittelemme tervehtimisen.

Tervehtiminen

Näin tervehdit tavatessanne:

– God dag, min herre.

– Angenämt!

– Morjens, gamle kompis!

– Hejsan! Vad söt du är i dag.

– God dag, min sköna.

Väittämät

Näillä vastauksilla selviät erilaisista väittämistä ja kysymyksistä. Etenkin mikäli et ymmärtänyt kysymystä, tai et tiedä mitä vastata:

– Ja, det kan man säga!

– Ja, säg inte annat!

– Menar du verkligen det?

– Ja, det finns många variationer…

– Intressant!

– Alltid lär man sig något nytt!

– Berätta mera!

Mielipide

Jos mielipidettäsi kysytään, vastaa näin:

– Försök gissa vad jag skulle svara!

– Det är lika långt som brett. Du får bestämma.

– Ingen skillnad.

– Gärna!

Valintatilanne

Mikäli sinua pyydetään valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä, vastaa näin:

– Jag låter dig svara.

– Jag låter dig bestämma.

– Jag tror jag tycker som du…

– [Jag väljer] det sistnämnda.

Yleisvastaus

Seuraavilla yleisvastauksilla selviät mistä tahansa kysymyksestä:

– Vad ska man nu svara på det?

– Oj, det finns så mycket! (esim. jos hän haluaa tietää mistä musiikista tai kirjallisuudesta pidät)

– Vad tycker du själv?

– Vad skulle du svara på den frågan?

Lue alkeiskurssimme muut osat

Allerginen joululle

Allerginen joululle

On kaksi seikkaa, jotka tekivät lapsuuteni jouluista hieman erilaisia kun naapuriperheen joulut.

Me emme kuuluneet kirkkoon ja olen allerginen joululle.

Isän sukulaiset olivat mukana luomassa siviilirekisteriä. He jättivät vauvansa kastamatta jo ennen siviilirekisterin perustamista 1923.

Äiti taas seisoi rippikirkossa vuonna 1945 ja vastasi ”ei”, kun kirkkoherra kysyi, uskooko hän jumalaan.

Vaikka emme kuuluneet kirkkoon, monet kristilliset tavat kuten joulukalenterit, adventtikynttilät ja joulutähdet liittyivät jouluumme.

Olin allerginen astmaatikko. Sain joka joulu sekä ihottumaa että astmakohtauksia. Jouduin usein käymään sairaalassa jouluaikaan. Isä yritti joka vuosi keksiä, mihin minä reagoin. Joulukukat vietiin naapureille. Monet herkut kuten pähkinät, mantelit, taatelit ja kalat poistettiin joulupöydästä. Kuitenkin olin punainen naamasta ja keuhkot vinkuivat. Koska joulukuusessa elää kaikenlaista allergisoivaa, siitäkin luovuttiin.

Kun joulu lähestyi isä nikkaroi joulupuun. Hän maalasi rungon valkoiseksi ja kietoi sen ympärille punaisen silkkinauhan. Oksat olivat valkoisia suoria keppejä. Niille hän asetti isot pilarikynttilät ja ikikukat. Sen jälkeen me lapset saimme koristella puun erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja kimalteilla. Hopeinen tähti kruunasi puun. Se oli kaunis!

Jouluaaton aamupäivänä isä täytti ison korin makkaroilla ja lähti kaatopaikalle. Jostain syystä hän uskoi, että Porvoon laitakulkijat tarvitsivat nimenomaan makkaraa jouluna. Kaatopaikan vieressä asuivat ”pulibisit” pienissä hökkeleissä. Heille isä vei joulumakkaraa.

Samaan aikaan kotona levisi joulun ensimmäinen tuoksu, kun paketoimme sinettilakkatangon avulla joululahjoja.

Iltapäivällä kävin isän kansa hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukulaisten haudoilla. Kävimme myös sankarihaudoilla, missä seisoimme päät paljaana hiljaa katsomassa kynttilämerta ja kunniavartiota.

Kotona isän äiti ja äidin isä olivat jo saapuneet. Isä alkoi taituroida glögin viimeistelyä. Glögipadan päällä oli konjakkisokeripaloja siivilässä ja isä sytytti sokeripalat palaamaan. Sokeri suli pataan ja joulun toinen tuoksu levisi taloon.

Glögin jälkeen siirryttiin ruokasaliin, missä joulupöytä odotti. Pöytä oli komeasti koristettu ja kynttilät paloivat hopeisissa kynttilänjaloissa. Isoisän silmät hymyilivät, kun isä kaatoi snapsia hänen lasiinsa. Joulun kolmas tuoksu levisi jouluruoasta. Alkupalaksi söimme jotain sillikorviketta, kuten katkarapuja ja lauloimme niin kovaa, että lamppu heilui ”Hej tomtegubbar slå i glasen och låt oss lyckliga vara”.

Joulukinkun ja jälkiruoan jälkeen isä meni olohuoneeseen. Kohta olohuoneen ovet avautuivat ja joulupuu loisti kynttilöiden valossa.

Steariinikynttilät täyttivät huoneen joulun ihanalla neljännellä tuoksulla.

Olohuoneessa tarjottiin kahvia, pipareita ja konvehteja. Puhelin soi ja äiti meni vastaamaan. ”He soittavat sairaalasta. Siellä on vaikea synnytys alkamassa. He tarvitsevat sinua”, äiti sanoi isälle.

Isä huokasi, puki päällystakin ja lähti. ”Toivottavasti ei vie kauan”, hän sanoi lähtiessään. Muutama minuutti oli kulunut, kun kuulimme kulkuset ja joulupukki kolkutti ovella. Hän toi jokaiselle yhden lahjan. Se oli aaton kohokohta. Joulupukin jatkettua matkaansa isä palasi sairaalasta. Ilta jatkoi joululahjojen ja herkkujen merkeissä.

Myöhään illalla kun oli sänkyynmenoaika, astma ja allergia vaivaisivat taas. Istuin sängyllä kädet polvilla ja yritin saada henkeä. Isä antoi lääkettä ja lohdutti. ”Kyllä se kohta ohi menee. Luuletko että se johtuu kynttilöistä?” Pudistelin päätäni ja kuiskasin ”Ei kynttilöitä, älä ota kynttilöitä pois”.

”En, ehkä tuuletus riittää”.

Robert Runeberg

Älskade språk

Älskade språk

Ja, jag har väl alltid varit kär i dig. Blivit omtumlad av dig. Trasslat in mina tankar i dig. Fått mitt hjärta att slå hårt. Känt dig på mina läppar. Beundrat din skönhet. Accepterat dina brister. Jag gillar dig påklädd – talad; och avklädd – skriven. Jag beundrar ditt höga språk och njuter av dina lokala varianter. Du är min älskling, min skönhet. Du är min inspiration, mina tankars klädnad.

Så underbart att du har träff med mig hela tiden. Jag hittar dig i dammiga böcker och i mina gamla anteckningar. Du klär dig i ett recept eller ett vykort. Ibland uppträder du på baksidan på ett gammalt fotografi. Jag ser dig i tidningar. Jag söker upp dig på min dator. Du är med mina vänner när de skickar mig små uppdateringar och meddelanden. Du är med mig när jag tänker och drömmer. Du är aldrig långt borta.

Vidden av allt

Senast vid min födelse var du väl där med otaliga röster och nyanser? Det känns logiskt att anta att du redan då lade grunden för allt i mig. Du lät mig uppleva dig i all din prakt – genom mjuka viskningar, stilla sånger, glada utrop, hårda skrik och mullriga folksamlingar. Jag tror du gav mig en full bredsida av dig själv. Du ville i ärlighetens namn få mig att förstå vidden. Vidden av allt. Alla saker har en stilla mjuk form och en våldsamt skränig form. Alla saker kan upplevas som det finaste eller det värsta. Allt är frivilligt eller allt är ett tvång. Det enda som avgör frågan är vår egen inställning. Vår kärlek till dig kan vara lycklig men den kan också vara olycklig. Jag blev smygkär i dig och i dag är jag helt och hållet kär i dig.

Jag undrar för resten hur du själv har det. Har jag någon förståelse för det liv du lever? Har jag fattat vilket enormt arbete du utfört, och uppskattar jag över huvud taget vad du nu håller på med? Detta tål att tänkas på. Kärlek är inte kärlek om den inte är ömsesidig. Du behöver kanske mig på sätt som jag inte insett. Du kanske inte känner dig älskad. Är det så? Känner du dig utstött och hotad? Känner du kanske att du är älskad av tvång och inte av kärlek? Är du rädd för att ses som en oinbjuden gäst? Hemska tanke; så illa kan det väl inte vara?

Gammalmodig och undomlig

Kanske jag är 16 år och du är 16 hundra år. Men vad gör det! Vi kan leva tillsammans. Vi kan respektera varandra. Du kan dra fram dina gamla saker och jag kan tvinga på dig mina nya saker. Jag älskar dina rynkor, vet du. Jag både beundrar och skrattar åt din ålderdomlighet. Fattar du inte att världen förändras? Ha! Du är så söt. Du försöker hålla i det gamla också om du vet att det är hopplöst. Det är just det som gör dig så söt. Stark och mäktig är du också men det vill jag inte säga för då blir du högfärdig. Bäst är bara att hålla sakerna som de är: jag älskar dig i din gammalmodighet och du gör klokt i att älska mina ungdomliga påfund. Annars är du slut!

Men du – hur får vi världen med oss? Varför tycker så många illa om dig? Varför är du så krånglig? Varför drar du dig inåt när det finaste med dig har att göra med utåt? Kunde du inte göra dig mödan att entusiasmera andra också? Varför ställer du krav när du kunde erbjuda glädje? Varför driver du på regler när du kunde driva på förståelse? Varför tadlar du dem som försöker, när det är de som INTE försöker som är problemet?

Charmera världen

Du har så många älsklingar och beundrare – jag är blott en! – så varför drar du inte nytta av det? Varför drar du dig tillbaka och sluter dig i ditt inre. Vi vill alla se dig ute på dansbanorna, sportplanerna, torgen och samlingsplatserna. Vi vill vara din vän för att vi vill, inte för att vi måste. Vi vill höra dina spännande historier. Vi vill leka med dig. Vi vill snubbla på dig. Vi vill stoltsera med dig. Vi vill visa upp dig för alla våra vänner – nya och gamla – som någon vi alltid stått nära.

Sluta vara en krånglig gamling! Sluta gnälla, sluta tänka på det förgångna, sluta drömma om en tid som aldrig egentligen fanns. Lev i nuet. Damma av dina rutiner. Damma av dina förväntningar. Charmera världen. Den vill bli charmerad. Och den älskar dig. Jag älskar dig. Du är kanske inte så mäktig som du en gång var. Men du är lika charmerande, om inte mer.

Jag älskar dig. Du rinner i mina ådror och blixtrar i mina nerver. Du ockuperar min hjärna. Du formulerar mina tankar. Du är det finaste.

Med de innerligaste hälsningar,

Jag

Mårten Mickos

Lue kirjoittajan blogi ”In Finland We Have This Thing Called Hurri”

Pyykkitupaviikko

Pyykkitupaviikko

Meillä oli lapsena kerran kesässä pyykkitupaviikko. Pyykkitupa TVÄTTSTUGA oli erillinen rakennus. Siellä oli suuri pata, jossa keitettiin vettä ja valtava kivinen amme, missä pyykit huuhdeltiin.

Pyykkiä kerättiin koko talvi, lähinnä vuodevaatteita SÄNGKLÄDER, lakanoita, pyyhkeitä ja tietysti mattoja.

Pyykkitupaviikko oli meistä lapsista jännää. Lakanat keitettiin isossa mustassa padassa GRYTA. Kiehuva pata oli täynnä valkoisia lakanoita ja höyryä ÅNGA oli niin paljon, ettei eteensä nähnyt. Äidiltä ja siskoilta valui vesi noroina pitkin kasvoja, koska oli niin kuuma. Me nuoremmat vaan leikittiin.

Kun lakanoista oli selvitty, ne vietiin ulos valtavan pitkille nauruille kuivumaan. Narut pysyivät suorina lakanoiden painon alla, kun ne nostettiin heinäseipäille. Taas oli luvassa kiva leikki lapsille, juoksimme edestakaisin lakanoiden alta. Siitä ei äiti ollut kovin ihastuksissaan, koska käpälämme eivät aina olleet täysin puhtaat.

Sitten alkoi järisyttävä räsymattojen TRASMATTA hinkkaaminen. Niitä oli pitkiä ja pätkiä, mutta hienot niistä tuli, ja ne tuoksuivat aivan mielettömän hyvälle. Tiesi, että on kesä.

Kun pyykkitupaviikko loppui, raahattiin SLÄPA kaikki lakanat mankeliin. Mankeli oli toisessa talossa, ja se oli niin valtavan suuri, että se levisi huoneen seinästä toiseen. Mankeli oli pelottava SKRÄMMANDE, koska se oli niin iso ja piti kauheata meteliä NOJS. Nukkuminen niissä mankeloiduissa lakanoissa talvella oli ihanaa, se toi muiston kesästä mieleen.

Kyllä kotonamme oli myös pulsaattoripesukone, jolla pestiin tavallinen pyykki, ettei nyt vaan kukaan ajattele ettei meillä muulloin pyykkiä pesty.

Nykyään pyykinpesu sujuu tuosta vaan. Muisto 60-luvun pyykkitupaviikosta on säilynyt elävänä ja ihanana muistona tähän päivään asti.

Monica Mether

Sanastoa

Kiehua = koka
pyykkitupa = tvättstuga
pata = gryta
amme = kar, badkar
vuodevaatteita = sängkläder
höyry = ånga
naru = snöre
heinäseiväs = höstör
räsymatto = trasmatta
tuoksu = doft
raahata = släpa
mankeli = mangel
pelottava = skrämmande
meteli = nojs, ljud.