Pottuillaan yhdessä!

Pottuillaan yhdessä!

Jokaisen hurrin sisällä elää halu olla lustfylld festprisse – ilontäyteinen tehojuhlija. Iloisten ystävien kanssa juhlitaan kaikkea maan ja taivaan välillä nimipäivistä rapuihin. Hurrit eivät ole kovin tarkkoja. Juhla saadaan aikaiseksi vaikka perunasta.

Mangsin tilalla Inkoossa osataan kirjaimellisesti tehdä perunasta juhla. Paikka sijaitsee käytevästi matkan varrella Hankoon, miltei tien poskessa, vain puolen tunnin päässä Helsingistä. Siellä toivotetaan vieraat lämpimästi tervetulleeksi molemmilla kotimaisilla kielillä.

Joka syksy Mangsissa pistetään pystyyn ”Pottujen pirskeet”, joka on suuri paikallisten perunapäivien yhteydessä järjestettävä juhla.

Tila vaalii vanhoja perunalajikkeita ja myy perunaa syysmarkkinoilla suurissa säkeissä vain kahdella eurolla säkki. Kaikille pitää tarjota vatsan, makuaistin ja mielen iloa!

Pöydällä notkuvien herkkujen lisäksi on myös tarjolla ohjelmaa koko perheelle, musiikkia, laulua ja tanssia.

Isoäiti Harriet Nordströmillä on kokonaista 147 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan ohjat käsissä. Hän tykkää että ihan kaikki saavat työntää sormensa syvälle (pohjaa myöten) hillopurkkiin. Hänen bravuurinsa on mansikasta ja mustasta viinimarjasta tehty kuningashillo, kungssylt. Se on voittanut Suomen suuren hillopalkinnon ja sille on myönnetty jopa patentti. Mangsissa pitää siis majaa Suomen hillokuningatar.

Tämän kaiken seurauksena hillosta pitävät suomalaiset suuntaavat bussilasteittain Mangsin tilalle, jossa he ovat löytäneet jotain ennennäkemätöntä ja -kuulumatonta : ”Pikku Ruotsi” Suomessa! Hieman eksoottinen ja hirmuisen hyvin hoidettu paikka.

Isoäiti Harrietin viimeisin bravuuri ja taidonnäyte on hänen perunapuuronsa, joka oli suuri menestys matkamessuilla Helsingissä. Hän sekoittaa keitettyjä perunoita ja ruisjauhoa, muttei modernista hybridiviljasta, vaan vanhansorttisesta jota tila on viljellyt jo vuosikymmeniä.

– Vanhanaikainen ruisvilja ei sisällä yhtä isoja jyviä, jonka vuoksi maku ei myöskään ole yhtä jauhoinen. Vanhansorttisessa viljassa makua antavat kuitupitoiset jyvänkuoret ja lisäksi paras maku tulee vastajauhetusta viljasta, sanoo Harriet. Hän kertoo, että monet messukävijät kehuivat hänen perunapuuroaan parhaaksi mitä saivat siellä maistaa.

Mikäli sitten ajaa Hankoon asti, kannattaa käväistä torilla maistelemassa ”Tagen kalaa”. Tage Gustafsson myy maan parasta graavattua lohta ja koristelee torivaununsa palkintopokaaleilla mm. Helsingin ja Turun silakkamarkkinoilta. Palkittuja ovat perinteiset maustekalat, marinoitu silakka, erilaisista kaloista tehdyt herkulliset kalapihvit, savustetut katkaravut ja lohifileet.

Tage valittaa ainoastaan yhdestä asiasta, nimittäin kilpailutoimikunnan nuorista tytöistä, jotka uskovat, että silakan voi hyväksyä perinteisenä maustekalana. Sehän tehdään perinteisesti vain kilohailista. Kukaan ei tiedä, kuka tulevaisuudessa ja jatkossa tyydyttää kalatarpeemme herkkuillallisilla, koska Tage jää kohta eläkkeelle ja hänen poikansa tuntuu enimmäkseen touhuavan tietokoneen ääressä opiskeltuaan Yhdysvalloissa.

Eiköhän meidän suomalaisten pitäisi palata juurille sekä myös juureksille? Perunajuhlissa saavuttaa skaalaetuja pienimuotoisuudesta. På potatisfesten får man skalfördelar av småskalighet.

Laitetaan mieluummin pöytään hyvää mieltä, huumoria ja hauskoja ihmisiä kuin happamia eineksiä ja stressaantuneita öykkäreitä. Hellre gott humör och humor till bordet än sura och stressade skrävlare.

Tämä kiireinen ja stressaantunut maailma paranee nauttimalla iloisessa hyvässä seurassa, puhdasta ja reilua ruokaa. Siis hidasta ruokaa, Slow Food (good, clean and fair).

Ruokakulttuuria mullistava hitaan ruoan liike on jo ehtinyt rantautua yli 130 maahan sen jälkeen kun se käynnistyi 25 vuotta sitten Roomassa. Suomessa aate teki ensimmäisenä maihinnousun Raaseporiin, kun hurritar Diana Lindholm toi sen maahan.

Roomasta tuli aikoinaan meille paljon uutta, kun ristiretkeläiset toivat aatteensa aarniometsiimme. Nyt hitauden apostolit tuovat Roomasta rennosti ottamisen sanomaa.

Lähdetään me kaikki yhdessä protestiin maatamme vallannutta amerikkalaista pikaruokaa vastaan!

Pysytään perusasioissa. Ei hosuta. Nautitaan jokaisesta suupalasta. Katetaan kaikkien suomalaisten, niin hurrien kuin härmäläisten pöytään reilua hidasta ruokaa puhtaista peruseineksistä!

Christian Forsberg

Keskeinen sanalista:

Lustfylld festprisse – ilontäyteinen tehojuhlija

Kungssylt – kuningashillo

Skalfördelar av småskalighet –  skaalaetuja pienimuotoisuudesta (sanaleikkinä skalfördelar merkitsee myös ”kuorietuja”)

Hellre gott humör och humor till bordet än sura och stressade skrävlare – Mieluummin huumoria ja hauskoja ihmisiä kuin happamia eineksiä ja stressaantuneita öykkäreitä.

Hurrit syövät äijämössöä

Hurrit syövät äijämössöä

Kalalla viisaus kasvaaIhan kysyn vaan. Syövätkö suomenkieliset gubbröra (äijämössöä)? Pälsabborrar (turkkiahvenia)? Gös papillotte (kuhapapiljotteja)? Friterad nors (friteerattua kuoretta)? Stuvad lake (mademuhennosta)? Ihanaa!

Kalalla viisaus kasvaa (kloka mänskor äter fisk). Suomenruotsalaiset elävät tilastojen mukaan terveempinä ja pidempään kuin suomenkielinen väestö. Syy ei ole kuitenkaan varallisuudessa, koulutuksessa, paremmissa geeneissä tai alkoholin kulutuksessa.

Tohtori Markku T Hyyppä väittää, että se johtuu sosiaalisesta pääomasta (det sociala kapitalet). Että laulamme enemmän. Eikä ainoastaan snapsilauluja (snapsvisor) vaan kuoroissa (sjunga i kör) ja revyissä (spela revy). Joka toisessa kylässä Pohjanmaalla ja Läntisellä Uudellamaalla on oma revyy.

OK. Mutta minä väitän, että syynä saattaa myös olla että syömme enemmän kalaa ja kalvdansia (uunissa valmistettua ternimaitojuustoa).

Syökö suomenkielinen – viisautta tarvitsevaa presidentti Tarja Halosta lukuun ottamatta – jouluna haukea, siis julgädda?

Kyllä suomeksikin osataan. Kuten kalakukko, neulamuikut, nahkiaiset ja sellaiset. Erityisen paljon pidän kalakukosta. Sitä muuten saa K-extrasta.

Mutta miksi suomenkielisessä rosollissa ei ole silliä kuten ruotsinkielisten sillsalladissa?

Mahtaako järvikalassa olla enemmän sekä myrkkyjä että mudan makua kuin hurrien merikaloissa?

Entä ovatko järvi- vai meriahvenet parempia?

Väittäisin että vain Suomesta löytyy yhtä suomalaisen herkullisia ahvenia. Samaan tapaan kuin naapurissa sanovat, että ”blott Sverige svenska krusbär har” (vain Ruotsissa on ruotsalaisia karviaismarjoja).

Ruotsalaisesta ruokakulttuurista löytyy yksi maailman hurjamaineisimmista kaloista, surströmming. Se on perinneruoka, joka sisältää käynyttä silakkaa suolavesiliuoksessa. Fiskleverolja (kalanmaksaöljyä) ei taida kukaan mielellään kulauttaa, vaikka kuinka hyvää tekisi.

Ruoka-aatelinen Kenneth Oker-Blom osaa laittaa haukea sadalla eri tavalla. Hänen kaksikielinen kirjansa (100 gäddrecept, 100 haukireseptiä) on jotenkin hyvin suomenruotsalainen. Kun hänen turkulainen mainosalalla työskentelevä kollegansa kirjoitti keittokirjan, hän teki sen tietenkin lenkkimakkarasta (länkkorv, i Sverige falukorv).

Kumpi kieliryhmä syö enemmän rapuja (kräftor)? Enemmän mätiä (rom)? Uttalas inte som staden Rom utan råmm. Lausutaan lyhyellä oolla ja pitkällä ämmällä. Man kan också dricka rom, tex Cobba Libre från Åland eli Ahvenanmaan rommia, jota voi muuten tilata Alkosta.

Onko ruotsinkielinen hummeri hivenen isompi? Niin väitti lähiruokaan erikoistunut Anton&Anton mainoksessaan.

Vastatkaa!
Bitte Westerlund

PS. Tukholman hienoimmissa ravintoloissa tarjotaan nykyään kalvdansia. Siis sitä ternimaidosta tehtyä uunijuustoa. Se on terveellistä. Olen maatalon tytär ja koska meillä oli kotona lehmiä, söimme usein kalvdansia. Uunijuusto kuulostaa tylsältä. Kalvdans eli vasikantanssi on hauskempi nimi. (Kalv on vasikka ja dans on tanssi).

Linkkejä:

https://www.ps-kustannus.fi/tiedostot/tuotteiden_liitetiedostot/elinvoimaa_yhteiso_sis.pdf
Kalvdans: http://www.slowfoodwest.se/Kalvdans.htm
Äijämössö: http://www.elakelaistenuutiset.fi/penanpalsta_reseptit.php

Keskeistä sanastoa:

Gubbröra – äijämössö
Pälsabborrar – turkkiahvenet
Gös Papillotte – kuhapapiljotit
Friterad nors – friteerattu kuore
Stuvad lake – mademuhennos
Sosiaalinen pääoma – det sociala kapitalet
Revyy – spela revy
Kalvdans – uunissa valmistettu ternimaitojuusto. Kalv on vasikka ja dans on tanssi.
Jouluhauki – julgädda
Blott Sverige svenska krusbär har – vain Ruotsissa on ruotsalaisia karviaismarjoja
Surströmming – hapansilakka eli käynyt silakka suolavesiliuoksessa.
Fiskleverolja – kalanmaksaöljy
100 gäddrecept – 100 haukireseptiä
Lenkkimakkara – länkkorv, i Sverige falukorv
Ravut – kräftor
Mäti – rom, mutta myös Cobba Libre från Åland eli Ahvenanmaan rommi

Pakkohurri vai duurikansa?

Pakkohurri vai duurikansa?

Torpparinpoika, pakkohurri vai duurikansaMinä olen torpparinpoika. Mutta omituista kyllä, kaikki haluavat tutkia yläluokkaisuuttani. Äidin vanhemmat olivat molemmat torpparinlapsia (torparungar) Kirkkonummelta, isän isä oli kuuromykkä kirjansitoja (bokbindare) ja äiti kansakoulun keittäjä (kokerska). Vanhempani olivat onnekkaita siinä, että saivat korkeamman koulutuksen, papiksi ja sairaanhoitaja-terveydenhoitajaksi. Omat akateemiset opinnot jäivät muuten kesken.

Ei meillä edes ole sitä landea. Torpparit kun eivät omistaneet maataan. Eikä siis myöskään huussia. Onneksi, sillä minä en pidä niistä.

Enkä muuten suostu syömään rapuja (kräftor). Ruokapöydässä kun en halua harrastaa ruumiinavauksia (obduktioner).

Olenko siis duuri- vai mollityyppiä?

Väitetään nimittäin, että hurrit ovat hiukan iloisempia kuin ei-hurrit. Meitä on sanottu duuri-kansaksi, kun taas kielienemmistön sanotaan olevan enemmän molliin taipuvainen. Paitsi että olihan itse Molli-Jori, Georg Malmsten, hurri – niin että mene ja tiedä.

Yhtä ongelmaa minulla ei ole. Pakkoruotsi. Sen sijaan jouduin koulussa lukemaan pakkosuomea (tvångsfinska) – jota pidän erittäin hyödyllisenä.

Ruotsin kielen opiskelu on viime kädessä suomenkielisen enemmistön asia. Jos se poistuu, niin hurreille se takaa hyvän kielitaitoon perustuvan etulyöntiaseman työmarkkinoilla (ett försprång, ja rentav ett privilegium). Suomen kieltä me hurrit rakastamme ja sitä aiomme jatkossakin opiskella – ja myös oppia.

Vasta julkaistu tutkimus osoitti olettamuksen hurrien yläluokkalaisuudesta myytiksi. Varallisuudessa suomenruotsalaiset eivät keskimäärin poikkea suomenkielisistä. Ainakaan jos vertaa rannikkoseuduilla asuvia keskenään. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen rannikoilla on vissiin hiukan korkeampi elintaso kuin esim. Pohjois-Karjalassa tai Kainuussa.

Muuten, me hurrit ollaan kyllä tiukasti suomalaisia (finländare), eikä mitään piiloruotsalaisia (smygsvenskar). Ja siitä tuli mieleen hauska vertailu, jonka on tehnyt Ruotsissa nykyään asuva suomenruotsalainen Mark Levengood: Ruotsin ja Suomen välistä eroa kuvaa se että Maraboun suklaassa on pelkkää sokeria, mutta Fazerin Sinisessä (Fazers Blå) myös ripaus suolaa!

Eläköön tämä ero, ja me Suomen hurritkin haluamme suklaata, jossa on tuo ripaus suolaa!

Björn Månsson

Sanavarastoa:
– Tvångsfinska (pakkosuomi)
– ett försprång (etulyöntiasema)
– torparunge (torpparinlapsi)
– bokbindare (kirjansitoja)
– kokerska (keittäjä)
– obduktion (ruumiinavaus)
– smygsvenskar (piiloruotsalaiset)
– Fazers Blå (Fazerin sininen)

Kielivitsejä

Kielivitsejä

Butiks väg-vägarnas över-elev (kauppa-tie-teiden yli-oppilas)

Mellan tands cykel (väli-hammas-pyörä)

Itella etsii kaksikielistä postimerkinnuolijaa.

Röntgenläkaren: Jag förstår inte – någonting måste vara fel! Hur jag än röntgar armarna så får jag bilder av benen.

Oljesheiken gick omkring i sina egna tankar.

Voi vad det harmar när jag inte vet vad smör och grå är på finska.

Det lönar sig att låna pengar till japaner. De betalar alltid i yen.

”Jag vill vara ren”, sa älgen och simmade iväg.

Det händer och fötter så länge vi lever och njurar.

De sju dvärgarna begav sig till gruvan för att gräva efter koppar och fat.

Astronautti meni kuuhun, näki siellä luurangon ja sanoi: ”Mitä kuuluu?”

Vart tog vägen vägen?

Är vi på åker och åker?!?

Sånt händer (och fötter) nu som det har snöat så mycket.

Ordning och reda, lådvin på freda.
”Ordning och reda” tarkoittaa järjestystä ja lådvin on laatikkoviini. Kun on ollut viikon kunnolla, voi perjantaina juoda viiniä. Tai laatikkoviiniä pitää juoda vain perjantaisin, ja silloin kunnolla. Tai sitten järjestelmällisesti pitää perjantaisin juoda runsaasti (ei kovin hyvää) viiniä. Vitsi piilee myös kontrastissa. O&Reda edustaa hienostuneisuutta, mutta LV on tavisten juoma. O&R on ikivanha käsite ja LV uusi tulokas.

Apan som äter banan på banan är räddad. Bilen är stoppad, föraren halkade på ett bananskal och han tar sig nu ett stop medan hans strumpa stoppas.
Sammanfattning = yhteenveto: ett stop, -et ( större dryckeskärl ) = tuoppi.  …ett stopp, -et (avstannande, uppehåll, stockning ) = pysähdys, tulppa. Att stoppa ( 1 hejda, stanna, 2 laga med garn eller tråd ) = pysäyttää tai parsia. Stopp, -en ,-ar = stoppat ställe på strumpa = parsittu paikka.

Hurrin huussissa on kattokruunu

Hurrin huussissa on kattokruunu

Hurrit rakastavat merta (havet). Kesän koittaessa kaupungistuneet hurrit suuntaavat sankoin joukoin merelle. Kesä vietetään mökillä (lande) tai sitten veneessä, joka on usein purjevene (segelbåt).

Lande (sommarstugan på landet) sijaitsee merellä, sillä järvimaisemia hurri harvoin jaksaa pidempään ihailla.

”Lande” on usein vanha, suvun yhteisomistuksessa ja siihen liittyy vahvoja perinteitä. Kuten myös perinteikkäitä riitoja. Samalle tontille kun pitäisi mahtua monta sukupolvea, sisaruksia puolisoineen, serkkuja, kumminkaimoja, lapsia edellisistä avioliittoista, kissoja, koiria sekä uusia vaimoja ja miehiä.

Jotkut hurrit tarkastelevat asiaa ylevästi (storsint) ja sanovat: ”Finns det hjärterum så finns det stjärterum”. Jos sydän on suuri, kyllä peppukin mahtuu.

Saunan lauteelle se takapuoli voi olla haastavaa saada mahtumaan väkimäärän kasvaessa. Jono huussiinkin kasvaa. Eikä ainoastaan sen takia että lande on täynnä sukulaisia, vaan siksi että huussi (dasset) on niin mukavasti sisustettu, että joskus siellä on jopa kattokruunu.

Huussista löytyy luultavasti viime kesän Hufvudstadsbladet (Husis). Kun se on luettu hurri suuntaa katseensa merelle. Tuleeko tänään kaunis ilma? Jos vettä sataa, kuunnellaan Thomas Ledinin laulu ”sommaren är kort, det mesta regnar bort”. Mikäli on paljon pieniä lapsia luetaan Tove Janssonin ”Muminpappan och havet”.

Radio on tärkeä ja suosittu kanava on Radio Vega. Säätiedotukset (väderrapporter) kuunnellaan tarkkaan, jotta tietää, onko sopiva päivä lähteä esimerkiksi Hangon Kasinolle (Hangö Casino). Sinne ei missään tapauksessa sonnustauduta mustissa vaatteissa saati korkokengissä. Kesähurri pukee päälleen valkoista, punaista ja sinistä. Raidallista, tietenkin.

Perinteitä (traditioner) ei heitetä yli laidan.

Tämä koskee erityisesti juhannusta (midsommaren) ja rapujuhlia (kräftskivorna).

Nämä ovat suuria, tärkeitä juhlia. Kattaus on sama vuodesta toiseen, kuten myös vieraat. Snapsi (snaps) kuuluu asiaan ja snapsilaulut (snapsvisorna) raikaavat. Vakio on Helan går. Helan on ensimmäinen ryyppy. Perinteiden mukaan se juodaan pohjanmaan kautta.

Camilla Ahlbom

Sopeudut helposti lande-elämään käyttämällä sopivissa kohdissa näitä sanontoja:

  • Vi åker till lande – Mennään mökille
  • Kommer hela släkten?- Onko koko suku tulossa?
  • Vad blir det för väder i morgon? Minkälaista säätä on luvassa huomiseksi?
  • Ska vi gå och simma (eller bada)? Mennäänkö uimaan?
  • Får jag kasta bad – Voinko heittää löylyä?
  • Jag har doppat mig! Minä olen kastautunut!
  • Glöm inte flytvästen! Älä unohda pelastusliiviä!
  • Var är fendrarna – Missä ovat (veneen kylkiä suojaavat) fenderit eli lepuuttajat?
  • Nu tittar solen fram! Nyt aurinko pilkahtaa!
  • Finns det mera ved? Löytyykö lisää polttopuita?
  • Ska jag hugga ved? Hakkaanko polttopuita?
  • Ränderna går inte ur – Tietyt asiat eivät muutu.
  • Kasta inte över bord – Älä heitä yli laidan
  • Skål!- kippis!

Ps. Kaikki hurrit eivät suinkaan mahdu samalle landelle. Rannikkoruotsalaiset Pohjanmaalta tai Etelä-Uudenmaalta eivät puhu landesta vaan he sanovat skären, tai skärin.

KOLLA IN: www.sls.fi/Sparatalet/
Svenska litteratursällskapet i Finland rf.
www.sls.fi

Lukulaskujumppa

Lukulaskujumppa

ÄTT on suku
TVÅL on saippua
TRÄD on puu
FYR on majakka
FAMN on syli
SEX on yhdistävää
SJUK on sairas
OTTA on aamuvarhain
NI on te
TID on aika
ÄLVA on keijukainen
TROLL on peikko

HJORTRON on lakka
FIOLTON on viulunsävel
FJORTIS on teini

Keksi lisää laskulukusanoja!


Hurrit kirmaavat nurmikentällä ilman kenkiä

Hurrit kirmaavat nurmikentällä ilman kenkiä

Hurrit rakastavat hassuttelua, laulamista, tapahtumia ja näiden yhdistelmiä.

Hurri-identiteetin kannalta yksi tapahtuma on ylitse muiden. Ja se on Stafettkarnevalen, ruotsinkielisten koulujen välinen viestijuoksukilpailu Olympiastadionilla.

Stafettkarnevalen täyttää 50 vuotta, joten se on jo kolmen sukupolven yhteinen tapahtuma. Alusta alkaen lähtökohtana on ollut tyttöjen ja poikien tasavertainen osallistuminen.

Joukkueissa on enimmillään 18 osallistujaa. Tämä takaa sen, että mahdollisimman moni pääsee osallistumaan, vaikka ei olisi sen kummempi urheilija. Osa kilpailuista juostaan nurmikentällä ilman kenkiä.

Keskeinen asia on, että täällä hurrit tapaavat ja kannustavat toisiaan. Vanhemmat muistelevat omia suorituksiaan ja vertailevat eri viesti-osuuksien haasteita ja hankaluuksia.

Stafettkarnevalen on ainutlaatuinen myös siinä mielessä, että katsomossakin kilpaillaan. Ne oppilaat jotka eivät juokse, kannustavat koulunsa juoksijoita.

Paitsi urheilijat, myös parhaat kannustusjoukot, eli hejarklackenit palkitaan. Pukeutuminen, käyttäytyminen, kannustuslaulut ja niiden sanoitukset ovat keskeisiä valintakriteereitä.

Lähtöjä on yli 10 000 ja Stafettkarnevalen on siten myös Euroopan suurin vuosittain järjestettävä koulu-urheilukilpailu. Myös tapahtuma on saanut palkintoja. Vuonna 2005 piikkarit-palkinnon tasavertaisesta toimintatavasta ja vuoden 2008 urheilugaalassa se palkittiin Suomen parhaaksi urheilutapahtumaksi.

Tunnelma on huipussaan ja tilaisuuteen vapaa pääsy. Tervetuloa siis mukaan stadionille 20.–21.5. hurraamaan hurreille!

Sulaudut helposti kannustusjoukkoihin käyttämällä sopivissa kohdissa näitä sanontoja:

  • Heja, heja (hyvä, hyvä)
  • Kom igen nu! (”tsemppiä, tsemppiä”)
  • Var är regnrocken? (Missä on sadetakki?)
  • Nu tittar solen fram! (Nyt aurinko pilkahtaa!)
  • Finns det gratis honungsdryck? (Löytyykö ilmaista hunajajuomaa?)
  • På era platser, färdiga – pang! (Paikoillanne, valmiina – pum!)
  • ”Massen” = mass-stafetten= 18 x 80/100 meter (Joukkoviesti stadionin nurmikolla ilman kenkiä)

Christer Haglund