Archive | helmikuu, 2012

Alkeiskurssi 7: välikommentit

26 Hel

Varmistat keskustelun vuolaan virtaamisen käyttämällä valikoituja hyödyllisiä ja kannustavia välikommentteja. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Välikommentit

Olet tapaamassa hurria, joka puhuu pitkään (mikä on sangen tavallista). Tällöin on kohteliasta osoittaa kiinnostustaan heittämällä väliin pieniä kannustavia äännähdyksiä ja sanoja kuten:

– Jepp. Kun olet toistanut sitä muutaman kerran, voit vaihtoehtoisesti käyttää myös näitä: jupp, japp ja jäpp.
– Nepp.
– Nja…
– Aha…
– Mmmm. (Eri intonaatioita käyttäen, voi  tarkoittaa kysymystä, vahvistusta, yllättyneisyyttä, epäröintiä, jne.)
– Jo, jo.
– Just så!
– Sidu! tai Sidu? (Sanoista ”ser du”.)
– OK, okej.
– Verkligen?
– Menar du det?
– Det menar du inte!?
– Se bara…

Ja sitten on olemassa aivan erityinen äänne ”jhuu”, joka muodostuu siten, että sanoo ”juu” samalla kuin hengittää SISÄÄN! ”Juu” äännetään ruotsalaisittain ”jhyy” eikä ”uu”, kuten saksalaiset tai suomalaiset sen ääntäisivät. Se lausutaan rohkeasti samalla kun hengitetään sisään.

Pienimmillään ”juu” on vain vaatimaton kuiskaus, mutta sen merkitys on hyvin selkeä. Se tarkoittaa kyllä, kyllä kiitos, aivan, juuri. Yleensä kyseessä on positiivinen, vahvistava vastaus. Kirkossa se jopa tarkoittaa tahdon.

Alkeiskurssi 6: kiittäminen

19 Hel

Perehdymme ruotsiksi kiittämisen jaloon taitoon, jossa ylistäminen tai liioittelu ei ole koskaan ylenpalttista. Opettelemme täydellisen valikoiman käytännönläheisiä kiitossanoja. Voit huoleta kiitellä toisen olevan paras kantarellipaikka FINASTE KANTARELLSTÄLLET tai makein mansikka SÖTASTE SMULTRONET. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kaunis kiitos

Suomenruotsalainen on kuin koiranpentu. Hän säteilee positiivisuutta ja lämpöä, mutta kaipaa sitä myös itselleen. Häntä heiluu, koska hän kaipaa silittelyäsi. Hän palaa halusta hyppiä ja juosta, mutta hän haluaa hyppiä ja juosta sinun kanssasi.

Kun hän innostuneesti kehuu ruotsinkielentaitojasi, hän myös toivoo, että kohteliaisuus palkitaan vastaavalla positiivisuudella.

Kun hän kiittää viimeisestä, hän ilahtuu, jos myös sinä kehut hänen osuuttaan onnistuneeseen tapaamiseen. Mikäli hän rohkaisee sinua, hän ei pane lainkaan vastaan, jos myös sinä rohkaiset häntä.

Kun vielä koristat omat kommenttisi kauniilla vaatimattomuudella itseesi nähden, suomenruotsalainen vain innostuu kehumaan sinua lisää.

Tässä on luettelo käyttökelpoisia fraaseja, kun sinut yllätetään elämänmyönteisyydellä ja joudut nopeasti sanomaan jotain vastavuoroista.

Tekstissä on käytetty yhtä ja vain yhtä huutomerkkiä, vaikka monet hurrit (varsinkin seitsenkymppiset rouvat) helposti nousevat positiivisuusasteikolla kolmen tai jopa neljän huutomerkin tasolle.

Huom: näissä fraaseissa pätee 10-90-sääntö eli ”lite ljuga pryder tal”. Kymmenen prosenttia väittämästä pitää olla totta, mutta 90 prosenttia saa mielellään olla iloista liioittelua. Jos liioittelu ei perustu pieneen faktaan se muuttuu satiiriksi. Jos et liiottele ollenkaan, sinua pidetään tosikkona. Ja sitä pitää välttää.

”Kiitos samoin” eri muodoissa:

  • Tack själv!
  • Tack det samma!
  • Likaledes!
  • Voit myös osoittaa olevasi nordisti sanomalla tanskaksi ”I lige måde”. Äännä siten, että g ja d tuskin kuuluvat.

Kun hurri kiittää vastaanottamastaan esineestä tai palveluksesta:

  • Väl bekomme!
  • Ingen orsak!
  • Var så god!
  • Slit med hälsan!

Kun  sinua ja taitojasi kehutaan:

  • Tack, det var vänligt sagt!
  • Tack snälla du. Själv tycker jag inte alls att jag är så bra.
  • Oj, jag är ingenting jämfört med dig!
  • Nå nu överdriver du nog mina kunskaper/bedrifter!
  • Tack för berömmet, men det är nog du som är värd en eloge!
  • Tack, det var snällt!
  • Du får mig att rodna!
  • Menar du det?
  • Det är allt tack vare dig!
  • Du lägger orden så vackert!

Tapaamisen jälkeen:

  • Det var en härligt kväll – tack vare dig!
  • Glädjen är/var helt på min sida!
  • Det var jättehärligt!
  • Tack för god mat och ännu godare sällskap!
  • Du är så gullig!
  • Jag trivs så bra i ditt sällskap!
  • I ditt sällskap är det så lätt att vara trevlig!
  • Vi hade det så trevligt tillsammans!
  • Du är en äkta gentleman! / Du är en äkta dam!
  • Vilken underbar kväll!
  • Det var så mysigt!
  • Sällan har jag haft så roligt!
  • Tiden bara flög iväg!
  • Jag glömde tid och rum!
  • Du är så underhållande!
  • Jag kan lyssna på dina kloka tankar i oändlighet!
  • Att träffa dig var som att hitta världens finaste kantarellställe!
  • Ditt varje ord var som sommarens sötaste smultron!

Fröken Nadja ritar svenska

18 Hel

Ensi syksynä ilmestyvää Senja opettaa sinulle -kirjaa kootaan täyttä höyryä. Etsimme taannoin kuvittajaa ja nyt hän on löytynyt. Meillä on ilo esitellä Fröken Nadja Andersson.

Suuret kiitokset kaikille jotka laittoivat kuvittajahakuamme eteenpäin ja erityisesti kaikille 69 osallistujalle. Jokainen ehdotus oli omalla tavallaan niin mainio, että hetken jo pohdimme mahdollisuutta tehdä kirja, jossa on 69 eri kuvittajaa.

Mutta koska se olisi ollut melkoisen mahdotonta, jouduimme valitsemaan yhden, mikä oli vaikeaa ja kimuranttia. Mutta sitten lopulta oikeastaan aika helppoa, koska yksi ehdokkaista tuntui heti juuri siltä oikealta. Hän lähetti ison pinon kuvia, joissa oli nokkela ote, hurjan hieno viiva ja oivaltava tapa kuvata sanoja – eikä pelkästään tekstiä. Tässä hän nyt on:

Kerro itsestäsi

Fröken Nadja ritar svenskaJag heter Nadja Maria Andersson, jag är 20 år gammal och studerar och bor i Canterbury, Kent i England. Min familj är min mamma, pappa lillasyster och storebror, och stora härliga släkten! Mina hobbyn är ashtanga (astanga på finska) och andra sorters yoga, pilates och franska. Andra fritidsintressen är fiske, fotografi, handarbete, bra böcker osv. Kattdjur fascinerar mig! Om jag var ett djur skulle jag vilja vara ett lodjur.

Mistä olet kotoisin?

Jag är född och uppvuxen i Helsingfors. Mitt i ankdammen. I gymnasiet kallade mina kompisar mig för ”Eiratanten” och jag brukade svara ”NEJ jag är inte från Eira, jag är från GARDESSTADEN!”

Kuinka kauan olet harrastanut piirtämistä?

Jag har älskat att teckna så länge jag kan minnas! Ju fler färger desto bättre! Jag var åtta år då jag insåg att jag var ”bra” på att teckna, och jag ville genast bli bättre. Det vill jag fortfarande, bättre kan man alltid bli!

Miten päädyit opiskelemaan Englantiin?

Det beror på en lång serie sammanträffanden… eller kanske ödet? Mina konststudier började vid Tölö Specialiseringsgymnasiums bildkonstlinje, och efter det studerade jag ett år vid Västra Nylands Folkhögskola (VNF) i Karis, vid linjen för bildkonst och konsthantverk. VNF har samarbete med University for the Creative Arts (UCA) och vi fick en hel del info om konststudier i England. Jag ville verkligen utomlands och England lät som ett bra alternativ, inte för nära, men inte för långt borta.

Mikä sinusta tulee isona?

Vad jag skall bli har jag ingen aning om! Hur skall man någonsin kunna veta det? Jag vet vad jag är just nu: konststuderande, illustratör och sommarstäderska i Norge. Och jag vet att jag alltid kommer göra konst på ett eller annat sätt. Det är ett beroende för mig. En dröm är att få skriva och illustrera mina egna böcker.

Olet kaksikielinen, milloin ja millä tapaa olet oppinut suomea?

Den hårda vägen! Jag har lärt mig finska i skolan, och senare via hobbyn. Men lätt har det inte varit!

Miten aiot kuvittaa Senjan kirjan, millaisia ajatuksia työ herättää sinussa?

Jag tycker Senjaopettaa sinulle ruotsia är lekfullt och avslappnat fantasifyllt, så jag tänker göra bilder i samma anda. Mycket lustiga figurer och djur.

Millaista taidetta teet mieluiten?

Jag vill helst berätta något med min konst. Jag vill berätta historier eller sagor som dyker upp i mitt huvud. Därför tycker jag om att teckna ganska små bilder och trycka dem som böcker. Men jag älskar också att måla, handarbete, konstgrafik, fotografera, collage, silversmide är roligt…

Mikä on suosikkikirjakuvituksesi?

Jag beundrar Tove Janssons teckningar, så kanske någon av bilderna i ”Småtrollen och den stora översvämningen” eller någon annan av muminböckerna. Jag är också mycket förtjust i Linda Bondestams teckningar. Om seriealbum räknas så måste jag nämna Shaun Tans ”The Arrival”.

Nadjan voitokkaat työt:

Lisää Nadjan piirroksia hänen nettialbumissaan.

Monta tuhatta oppilasta

13 Hel

12 000 – 13.2.12

‎12000 HURRAA. Kaksitoistatuhatta TOLV TUSEN oppilasta! Suurta ja mahtavaa STORT OCH MÄKTIGT, mainiota PRÄKTIGT. Jokainen uusi oppilas on myös opettaja. Maailman suurin opettajainhuone LÄRARRUM. Mutta emme anna arvosanoja tai moiti virheistä. Jaamme toisillemme ylistystä ja kehuja. Tiedämme että ruosteinenkin ruotsi ROSTIG SVENSKA johtaa sujuvaan ruotsin kieleen FLYTANDE SVENSKA. Vain käyttämätön ruotsi on rumaa.

11 000 – 10.11.11

Kautta kaikkien keijukaisten VID ALLA ÄLVOR OCH ALFER! 11 tuhatta oppilasta ELEVER. Fröken leijuu SVÄVAR yhdenteentoista taivaaseen I ELFTE HIMLEN. Olemme 11 000 oppilaasta ja opettajasta koostuva joukkue, ETT ELVATUSENMANNALAG. Yhteispeli SAMSPELET toimii hienosti, teemme joka päivä lukemattomia ORÄKNELIGA maaleja MÅL. Nyt on numerona yksitoista ELVA ja kaiken olemme tehneet yhdessä TILLSAMMANS ja itse SJÄLVA!

10 000 – 19.10.11

Kautta pieneläinten! KATTEN, MUSEN, TIO TUSEN kissa, hiiri, kymppitonni. Oppilaita jo 10 000. Olette napakymppejä FULLTRÄFFAR. Ulotutte kaikissa lajeissa kymmenen kärkeen TIO I TOPP. Fröken antaa teistä jokaiselle täyden kympin ruotsinkielestä FULL TIA, kultatähden GULDSTJÄRNA sekä 10 000 punaista ruusua TIO TUSEN RÖDA ROSOR VILL JAG SKÄNKA DIG.

9000 – 9.10.11

Kautta Teutateksen. Yhdeksän tuhatta NIO TUSEN kannattajaa ANHÄNGARE. Kaikki täyden kympin arvoisia VÄRDA EN FULL TIA. Luokassa I KLASSRUMMET on käyty 9 kuukauden aikana 9 miljoonaa kertaa, olette jättäneet kaikkiaan 50 000 kommenttia. Harrastamme kieliä VI ÄGNAR OSS ÅT SPRÅK ja luomme yhdessä historiaa TILLSAMMANS SKAPAR VI HISTORIA. VÅR SKOLA HÖR TILL VÄRLDENS STÖRSTA koulumme kuuluu maailman suurimpiin. HURRII HURRAA!

8000 – 4.9.11

Mitä täällä tapahtuu HUR ÄR DET FATT? FRÖKEN SENJA saa hepulin FÅR FNATT. Nyt täytyy NU MÅSTE HON syödä hattunsa ÄTA SIN HATT. Saadaan monta MÅNGA naurua SKRATT. 8000 oppilasta ELEVER, tinkimättä UTAN RABATT! Loistatte SKINER edestä miljoonan watin SOM MILJONTALS WATT. Valoisaa LJUST on myös yöllä NATT. Yhdessä TILLSAMMANS olemme maailmanennätyksen VÄRLDSREKORD saavuttaneet SATT.

7000 – 23.6.11

VID ALLA SVENSKA SJE-LJUD kautta ruotsin kielen suhuäänteiden. Meillä on 7 000 oppilasta ja opettajaa! VI SKJUTER ÖVER MÅLET ylitämme tavoitteet. VILKEN SKÖN START mikä hieno alku. DET ÄR NÄSTAN GENANT lähes nolostuttaa, MEN VI SCHASAR INTE BORT NÅGON emme hätistele ketään pois! Tarvitsemme vielä SJU CHARMIGA FILMSTJÄRNOR – seitsemän hurmaavaa elokuvatähteä. Oletko sinä yksi heistä ÄR DU EN AV DEM?

6000 – 12.6.11

MILDA MAKTER voi hyvät hyssykät! ELEVER OCH LÄRARE I TUSENTALS tuhansittain oppilaita ja kanssaopettajia. FRÖKEN SENJA DANSAR ÖVER SOMMARÄNGEN I ETT GLÄDJERUS fröökynä tanssii kesäniityllä iloisessa huumassa. SKOLAN HAR 6 000 ELEVER. Kiitos kaikille TACK TILL ER ALLA! Jatkamme ruotsin kielen harjoituksia riemukkaassa talkoohengessä, 420 kirjaimen postauserissä. Peukuta jos tykkäät, TUMMEN UPP OM DU GILLAR!

5000 – 28.4.11

FÖR FEM TUSEN BÖVLAR, viisi tuhatta pirulaista. Luokassamme on 4 kuukaudessa käyty 4 miljoonaa kertaa. Täällä otetaan leikilliset asiat vakavasti LEK PÅ ALLVAR ja vakavat asiat leikillisesti ALLVAR PÅ LEK. Fröken Senja kehuu VILL HYLLA kaikkia mukana olevia SOM HAR ANSLUTIT SIG. Onnittelemme GRATULERAR uusia sanoja oppineita. Kiitämme TACKAR uusia sanoja opettaneita. Fröken Senja ihailee teitä BEUNDRAR ER!

4000 – 26.2.11

VID ALLA SVENSKSPRÅKIGA SKOLBÖCKER, kautta kaikkien ruotsinkielisten oppikirjojen! VID RUNEBERG OCH TOPELIUS, kautta satusetien! VID ALLA SPRÅKLÄRARES URMODER, kautta kieltenopettajaesiäitien! VID SENJAS YLLESTRUMPOR, kautta Senjan villasukkien! Luokassa on 4000 oppilasta ja opettajaa, jotka kaikki opettavat toisiaan. Senja pyörtyi SVIMMADE. Saatte pitää vapaata koko viikonlopun. NI FÅR TA LEDIGT HELA VECKOSLUTET.

3000 – 13.1.11

Herran pieksut, PAPPAS PJÄXOR. Luokassa on 3000 oppilasta ELEVER ja opettajaa LÄRARE, jotka kaikki opettavat toisiaan. Onkohan tämä maailman suurin luokkahuone? Ette ole luokattomia. NI HAR KLASS. Snapseja kaikille. Senja tarjoaa, BJUDER. Nyt lauletaan. Kippis, SKÅL!

1000 – 6.1.11

Alkeiskurssi 5: juominen

12 Hel

Menemme drinkille suomenruotsalaisen kanssa. Perehdymme sanastoon, jonka mukaan saat säädettyä juomisen määrää. Halusit sitten juoda paljon – tai vähän. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Droppe, smutta, skvätt

Jos suomenruotsalainen tarjoaa sinulle drinkin tai lasin viiniä, hän tarjoaa kohta sitä lisää. Vastauksillasi voit säätää, kuinka paljon hän kaataa lasiin.

”Får det vara mera vin?”

– ”Nej tack” tarkoittaa juuri sitä, ja hän ymmärtää olla tarjoamatta lisää.

Mutta jos haluat vähän tai paljon lisää, käytä näitä vastauksia, järjestyksessä pienimmästä suurimpaan:

– ”Nå kanske en droppe…”
– ”En smutta, tack.”
– ”Tack, en skvätt.”
– ”Nå om du nu trugar…”
– ”Ja tack, det var ju nog så gott.”
– ”Tack gärna.”
– ”Gärna!” (tätä viimeistä vastausta kannattaa käytää silloin, ja vain silloin, kun haluaa juoda itsensä päihdyksiin)

Jos kyseessä on kiinteä ruoka eikä juoma, pitää sanoja vähän muutella:
droppe => smula, smutta => smula, skvätt => liten bit.

Alkeiskurssi 4: luonteenpiirteet

5 Hel

Perehdymme suomenruotsalaisten kotikyliin ja luonteenpiirteisiin. Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tutustumalla kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kosmopoliitti pikkukyläläinen

Hurrit esittävät mielellään kosmopoliitteja maailmanmatkaajia, mutta kun hieman rapsuttaa pintaa, löytyy pikkukyläläinen, joka on tarkoin oppinut oman murteensa ja rakastaa kotikyläänsä enemmän kuin mitään muuta (paitsi äitiään).

Kun avaa keskustelun näistä aiheista, voi seuraavat kaksi tuntia nauttia kauniista yksinpuhelusta, jossa hurri käy läpi taustaansa, murteensa ja kotiseutunsa erikoisuudet.

Ota tilaisuus hyötykäyttöön ja lue sillä välin pöydän alla ruotsin kielioppimuistiinpanosi ja tankkaa uusia keskustelunaiheita. Tai tekstaile kavereittesi kanssa, jos et muuta keksi.

Tässä osviittaa siitä, mitä tulee tapahtumaan ja millaisia hurrit eri alueilta ovat:

  • Om man träffar en nylänning kan man tala om österbottningarna.
  • Träffar man en österbottning kan man tala om nylänningarna.
  • I något skede erkänner nylänningen att han/hon egentligen härstammar från Österbotten, och österbottningen erkänner att han/hon egentligen beundrar nylänningarna.
  • Närpes har den finaste eller värsta dialekten (beroende på varifrån man kommer).
  • Sibbo har den godaste potatisen.
  • Ekenäsborna är gladast.
  • Pargasborna är avundsjuka på Naguborna.
  • Ålänningarna bryr sig inte.
  • Vasaborna är stolta över sin pizza.
  • Korsholmsborna är stolta över att inte vara Vasabor.
  • Jakobstadsborna (alltså Jeppisborna) tror att de bor i en storstad.
  • Nykarlebyborna vet att de bor i en småstad.
  • Kasköborna vet att de bor i Finlands minsta stad.

Dialekt och slang

Hurreja on vähän, mutta ruotsinkielen murteita paljon. Sellaisiakin, joita tavallinen stadilainen ei kertakaikkiaan ymmärrä – etenkin Närpiön murre, jonka sanotaan olevan lähempänä norjaa kuin ruotsia. Mikäli käy todella tuuri, kohdallesi osuu armoitettu murreimitaattori, joka ryhtyy esittämään ratkiriemukasta murrevalikoimaa.

Hurria voi kannustaa tähän kysymällä vaikka seuraavasti: Kan du härma olika finlandssvenska dialekter? Kan du Hesaslang? Vilka är de vanligaste fennicisimerna? Lär mig några roliga ord!

Onnellinen Helsingissä

2 Hel

Valokuvaaja Stefan Bremerin näyttely alkaa tänään Stoassa. Blogissa hän kertoo meille päivästään Helsingissä. Näyttelyssään hän on kuvannut kaikkea mitä vastaan tulee – tapahtumia, hassuja sattumuksia, ihmishahmoja. Kaupunkia hän ajattelee energialähteenä, jossa pinnan alla kuplii. Helsinki on  muuttunut vuosien aikana yhä hauskemmaksi kaupungiksi, jossa voi yllättyä myönteisesti eri vuodenaikoina.

Onnellinen Helsingissä, unen ja todellisuuden rajamailla

Heräsin aamulla ihmeelliseen onnentunteeseen (med en känsla av konstig lycka). Yleensä herään väsyneenä, mutta juuri tänä aamuna ruumiini tuntui kevyeltä, kimmoisalta ja täynnä kihelmöivää (pirrande) energia. Uneni loppumetreillä eräs nainen tuli sanomaan minulle, ”olet kyllä oikein hyvä”.

Ymmärsin että hän tarkoitti valokuva-teoksiani. Seisoin galleriassa kuvieni edessä, mutta unessani yksi teoksistani oli tippunut seinältä (I drömmen hade ett av mina verk fallit från väggen). Valkoinen puukehys oli mennyt rikki ja kehyksestä lohjennut palanen. Nainen lohdutti (tröstade) minua unessani ja siitä johtui tämä hyvän olon tunne.

Näen uneni useimmiten ruotsiksi. Paitsi kun olen hyvin stressaantunut tai maanisesti jossain intensiivisessä prosessissa, voin nähdä unta myös suomeksi tai englanniksi.

Kävellessäni ulkona kohti meren rantaa leudossa syyssäässä, (i ljummet höstväder) onnellinen olotila seurasi minua. Oli varhainen aamu ja meri oli rasvatyyni (havet låg spegelblankt). Ei aallon aaltoa. Vastarannan ääriviivat piirtyivät pehmeästi usvan läpi (genom dimman).

Tuntui ihmeelliseltä että oli jo marraskuu ja kaiken järjen mukaan (i sanningens namn) pitäisi olla sekä pimeätä, tuulista, märkää että kylmää. Mutta nyt Helsinki esittäytyikin parhaimmillaan.

Oma kevyt, kupliva tunne (min egen lätta, bubblande känsla) johtui myös siitä, että olin antanut itselleni oikeuden pitkän ja stressaavan työputken jälkeen vain lorvia (dröna). Kuljeskelu (flanering) ilman päämäärää (utan mål) on yleensä suotu minulle matkoilla suurissa kaupungeissa, mutta resepti toimii Helsingissäkin.

Tälläiseen päivään kuuluu ehdottomasti (absolut ) hyvä kirja. Pitää myöntää etten ollut pitkään aikaan lukenut mitään niin kiinnostavaa ja koskettavaa. Tiedätte varmasti miltä tuntuu kun kirja imee mukaansa, ei jätä rauhaan. Kassissani on aina joku kirja. Kun tarjoutuu mahdollisuus (då det ges ett tillfälle), haukkaan jälleen muutaman sivun.

Keskellä päivää suuntasin kulkuni (styrde jag min färd) kotiin. Muistin että piti toimittaa Ruotsiin kasa kuvia. Nykyään ei tarvitse vedostaa kuvia pimiössä (nuförtiden behöver man inte kopiera bilder i mörkrummet) tai edes polttaa kuvia CD levyille, riittää että tietää vastaanottajan osoitteen ja voilá, sinne cyberavaruuden halki lennätin satakunta kuvaa.

Tästä uroteosta huojentuneena (lättad av den bragd) päätin uhrata tunnin suorittamalla jo kauan lamiinlyömäni laskujen maksun. Laskupino oli kasvanut työpöydälläni korkeaksi keoksi ja omatuntoni kolkutti (samvetet tryckte mig) . Tämän vastenmielisen toimituksen jälkeen, olin niin hyvällä päällä, että päätin palkita itseäni jossakin Kauppatorin kahviloissa kivan ystävän seurassa kahvilla ja pullanpuolikkaalla, Ja näin kääntyi pikkuhiljaa mukava päivä illaksi.

Stefan Bremer

Valokuvanäyttely Stoassa 2.2.-11.3.

%d bloggers like this: