Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tämänkertaisessa jaksossa paljastamme joukon varmasti toimivia keskustelunaiheita. Annamme täystakuun sille, että juttu lähtee kulkemaan. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Skärgården

Suomenruotsalaisten suonissa mahdollisesti virtaa suolavettä, koska niin suuri osa heistä on kotoisin meren liepeiltä. Niinpä saaristo on aina luonteva puheenaihe.

– Rör du dig i skärgården? Har du en stuga? Var? Tycker du mer om den yttre skärgården eller den inre? Föredrar du roddbåt, motorbåt eller segelbåt?

Fisk

Veden äärellä viihtyvät suomenruotsalaiset syövät paljon kalaa. Ja kun kukaan ei katso, niin he syövät myös paljon makkaraa, joka on mielellään HK:n sinistä Turun sinapilla maustettuna.

– Vilken sorts fisk tycker du om? Stekt, kokt, kallrökt, varmrökt, halstrad? Fiskar du den själv, eller köper du den av någon?

Handboll

Käsipallo on suomenruotsalaisten kansallislaji. Jokainen tuntee vähintään yhden käsipalloilijan ja on sukua kahdelle. Ja koska suomenruotsalaisia on niin vähän, kaikki käsipallonpelaajat ovat suomenmestaruustasoa. Sitten löytyy myös niitä, joita käsipallo ei kiinnosta pätkääkään, mutta he jäisivät perinnöttömiksi, mikäli sen myöntäisivät.

– Vilket handbollslag hejar du på? Har du spelat handboll? Minns du den där finalen där Karis slog Sparta? Eller hatar du kanske handboll?

Julmat

Julmat tarkoittaa jouluruokaa, tunnelmallista paluuta äidin herkkupatojen ääreen. Kun suomenruotsalaiset viettävät joulua, kyseessä eivät ole mitkään  ”julmathuvit” vaan päinvastoin. Jokaisen suomenruotsalaisen sisällä asuu pieni jouluihminen. Jopa niiden sisällä, jotka väittävät etteivät pidä joulusta. Suomenruotsalaiselle äiti on kaikki kaikessa. Koska lähinnä äidit ylläpitävät  jouluruokaperinnettä, se on näin ollen pyhä asia.

– Äter ni lutfisk, skinka eller kalkon till julen? Äter ni sill till julen? Tycker du att det är OK att lägga mer än en mandel i julgröten?

Finlandssvenska politiker

Suomenruotsalaiset saavat ja osaavat sekä inhota että rakastaa yhtä puoluetta, josta löytyy kaikki sekä ikävät että ihanat piirteet. Sen takia tämä onkin niin hyvä keskustelunaihe ensitapaamisella. Kaikki mielipiteet ovat sallittuja.

– Vilka politiker är in, vilka är out? Är SFP det värsta eller det bästa som hänt Svenskfinland? Här är en svår fråga: Nämn ett parti som SFP *inte* samarbetat med!

Hundar (inte katter)

Suomenruotsalaiset ovat koiraihmisiä. On heillä kissojakin – niistä ei vaan puhuta.

– Tycker du om stora eller små hundar? Har du hund? Vilken ras? Vad heter din hund? (Vastaus on todennäköisesti Fido, Karo, Lady tai Lufsen.)

Eurovisionen

Suomenruotsalaiset ovat laulamisesta viehättyneinä viisuihmisiä.

– Man kan tala om vad som helst: varför Finland alltid förlorar, varför Finland en gång vann, varför Sverige ger så få poäng till Finland, o.s.v.

Svordomar

Kiroilu kuuluu jokaisen kielen välttämättömään perussanastoon.

– Hur svär man på svenska? (Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, koska suomenruotsalainen mielellään kiroilee suomeksi, sillä se kuulostaa paljon voimakkaammalta.)

Resor

Matkailu on lähellä suomenruotsalaisten sydäntä. Pomminvarma keskustelunaihe on maailman lentokenttien edut ja haitat. Usein heidät myös löytää ruotsinlautalta laulamassa snapsilauluja.

– Sverigebåten. Sportlov i fjällen eller i alperna? Språkkurser. Har du någon gång varit utbyteselev? Hur många stämplar har du i ditt pass?

Lue sarjan muut osat.

Kuningaslajin tuomari on nuija NallePuh

Kuningaslajin tuomari on nuija NallePuh

Hurrien kuningaslajissa käytetään huonosta tuomarista nimitystä ”nuija”, joka on myös ruotsiksi ”nuija”. Tuomareille huudellaan kovaa ja korkealta.

Jo hurrien kuningaslajin juniorit opetetaan hyvin ajoissa kritisoimaan tuomareita. Joskin heidän huutelunsa on aika sööttiä, tyyliin ”Ut med domaren och in med Nalle Puh, in med Nalle Puh”. Siis ”Tuomari ulos ja Nalle Puh tilalle”.

Suurin osa tämän jalon lajin pelikentällä tapahtuvista rikkomuksista kerrotaan yleisön toimesta tuomareille suomeksi. Vaikka peli kulkeekin yleensä ruotsiksi. Yleisimmät huudot ovat askelvirheestä kertova ”askeleita” tai viivarikosta kertova ”viiva”.

Mistä lajista on kyse? Tietysti käsipallosta.

Lajin olennainen osa on jokaisen käsipalloseuran oma nimikkohuuto. Vaikkakin sen käyttö vähenee sitä mukaa, kun juniorit kasvavat isoiksi. Partaiset SM-sarjassa pelaavat miehet harvemmin huutavat muuta kuin mahdollisesti ”rock”. Tai jotain muuta yhtä mielikuvituksellista.

Oman käsipalloseurani karjaalaisen BK-46:n nimikkohuuto on saanut inspiraationsa puna-valko-raitaisista pelipaidoistamme ja kuuluu: Vi är röd, vi är vit, vi är BK-dynamit. (Me olemme punaisia, me olemme valkoisia, me olemme BK:n dynamiittia.)

Kuningaslaji käsipallo

Käsipallo käsis eli handis on suomenruotsalaisten kuningaslaji. Vaikka käsipalloa pelataan vain eteläisessä Suomessa, on se kuitenkin osa kaikkien suomenruotsalaisten arkea – ainakin median kautta.

TV Nytt, Sportsmagasinet, Sportsradion, Hufvudstadsbladet, Vasabladet, Västra Nyland ja muut suomenruotsalaiset mediat raportoivat käsipallosta runsaasti ja säännöllisesti. Suurimmalle osaa suomalaisista oikeasti tärkeät mediat, kuten Helsingin Sanomat tai Urheiluruutu, eivät taida juurikaan tietää – tai sitten välittää lajin olemassaolosta.

Ruotsissa pelattiin juuri kuukausi sitten käsiksen MM-kisat ja Hesarissa oli asiasta tasan 1 rivi – loppuottelun tulos. Että sellainen kuningaslaji ; )

Kuumat kundit ja mimmit

Käsipallon jokavuotinen huipputapahtuma Suomessa on Siuntiossa pelattava Sjundeå-cup. Toukokuisena viikonloppuna koko suomalainen käsipallokansa (ja muutama ulkomainen joukkue Virosta ja Ruotsista) kokoontuu siuntiolaiselle pellolle ja ruohokentälle kahdeksi päiväksi pitämään hauskaa ja pelaamaan.

Käsipallon lisäksi tarjolla on kahvia (kaffe), jäätelöä (glass), grillimakkaraa (grillkorv) ja vohveleita (vofflor). Yhtä tärkeää kuin pelaaminen, on tuttujen tapaaminen. ”Kaikki” ovat Sjundeå-cupissa.  Sjundeå-cupia kutsutaan myös Stekan-cupiksi (paistaja-cup), koska se on ensimmäinen mahdollisuus polttaa nenänsä kevätauringossa.

Mimmit tsekkaavat siellä kesän kuumimmat kundit ja kundit tsekkaavat kuumimmat mimmit. Minijuniorit tekevät siellä ensimmäiset maalinsa. Vanhemmat vaihtavat kentän laidalla kuulumiset ja tiedot pörssikursseista sekä muusta tärkeästä.

Palloon laitetaan pihkaa

Lopuksi muutama pelin seuraamista helpottava termi, joiden avulla tähän hienoon suomenruotsalaiseen urheilumuotoon pääsee sisälle. Pallo (boll) on sen kokoinen, että se istuu hyvin isokätisen miehen kämmeneen, naisilla ja junioreilla on pienempi pallo.

Aikuiset ja vanhemmat juniorit laittavat palloon pihkaa (klibba), joka antaa pitävämmän otteen. Pelissä hyökätään ja puolustetaan. Erikoisuutena moneen muuhun lajiin on, että yleisö kannustaa omaa joukkuettaan pääasiassa puolustuspelissä, kannustaminen tapahtuu rytmikkäästi taputtamalla.

Menestyksekkään käsipalloilijan ominaisuuksia ovat hyvä tekniikka, kova tahto, voima ja pelisilmä – tunnettuja suomenruotsalaisia piirteitä kaikki?

Suomen käsipallon mekka on Karis – Karjaa, josta teille kirjoitteli,

Maarit Feldt-Ranta

Sanastoa / vokabulär:

Ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä: TV Nytt, Sportsrutan, Hufvudstadsbladet, Västra Nyland, Vasabladet

Ut med domaren och in med Nalle Puh. – Tuomari ulos ja Nalle Puh tilalle.

Steg! – Askeleita!

Anfalla – Hyökätä

Försvara – Puolustaa

Klappa händerna! – Taputa!

Han har bra teknik, hård vilja, styrka och spelöga. – Hänellä on hyvä tekniikka, kova tahto, voimaa ja pelisilmää.

Vi är röd, vi är vit, vi är BK-dynamit. – Me olemme punaisia, me olemme valkoisia, me olemme BK:n dynamiittia.