Tag Archives: alkeiskurssi

Alkeiskurssi 7: välikommentit

26 Hel

Varmistat keskustelun vuolaan virtaamisen käyttämällä valikoituja hyödyllisiä ja kannustavia välikommentteja. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Välikommentit

Olet tapaamassa hurria, joka puhuu pitkään (mikä on sangen tavallista). Tällöin on kohteliasta osoittaa kiinnostustaan heittämällä väliin pieniä kannustavia äännähdyksiä ja sanoja kuten:

– Jepp. Kun olet toistanut sitä muutaman kerran, voit vaihtoehtoisesti käyttää myös näitä: jupp, japp ja jäpp.
– Nepp.
– Nja…
– Aha…
– Mmmm. (Eri intonaatioita käyttäen, voi  tarkoittaa kysymystä, vahvistusta, yllättyneisyyttä, epäröintiä, jne.)
– Jo, jo.
– Just så!
– Sidu! tai Sidu? (Sanoista ”ser du”.)
– OK, okej.
– Verkligen?
– Menar du det?
– Det menar du inte!?
– Se bara…

Ja sitten on olemassa aivan erityinen äänne ”jhuu”, joka muodostuu siten, että sanoo ”juu” samalla kuin hengittää SISÄÄN! ”Juu” äännetään ruotsalaisittain ”jhyy” eikä ”uu”, kuten saksalaiset tai suomalaiset sen ääntäisivät. Se lausutaan rohkeasti samalla kun hengitetään sisään.

Pienimmillään ”juu” on vain vaatimaton kuiskaus, mutta sen merkitys on hyvin selkeä. Se tarkoittaa kyllä, kyllä kiitos, aivan, juuri. Yleensä kyseessä on positiivinen, vahvistava vastaus. Kirkossa se jopa tarkoittaa tahdon.

Alkeiskurssi 6: kiittäminen

19 Hel

Perehdymme ruotsiksi kiittämisen jaloon taitoon, jossa ylistäminen tai liioittelu ei ole koskaan ylenpalttista. Opettelemme täydellisen valikoiman käytännönläheisiä kiitossanoja. Voit huoleta kiitellä toisen olevan paras kantarellipaikka FINASTE KANTARELLSTÄLLET tai makein mansikka SÖTASTE SMULTRONET. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kaunis kiitos

Suomenruotsalainen on kuin koiranpentu. Hän säteilee positiivisuutta ja lämpöä, mutta kaipaa sitä myös itselleen. Häntä heiluu, koska hän kaipaa silittelyäsi. Hän palaa halusta hyppiä ja juosta, mutta hän haluaa hyppiä ja juosta sinun kanssasi.

Kun hän innostuneesti kehuu ruotsinkielentaitojasi, hän myös toivoo, että kohteliaisuus palkitaan vastaavalla positiivisuudella.

Kun hän kiittää viimeisestä, hän ilahtuu, jos myös sinä kehut hänen osuuttaan onnistuneeseen tapaamiseen. Mikäli hän rohkaisee sinua, hän ei pane lainkaan vastaan, jos myös sinä rohkaiset häntä.

Kun vielä koristat omat kommenttisi kauniilla vaatimattomuudella itseesi nähden, suomenruotsalainen vain innostuu kehumaan sinua lisää.

Tässä on luettelo käyttökelpoisia fraaseja, kun sinut yllätetään elämänmyönteisyydellä ja joudut nopeasti sanomaan jotain vastavuoroista.

Tekstissä on käytetty yhtä ja vain yhtä huutomerkkiä, vaikka monet hurrit (varsinkin seitsenkymppiset rouvat) helposti nousevat positiivisuusasteikolla kolmen tai jopa neljän huutomerkin tasolle.

Huom: näissä fraaseissa pätee 10-90-sääntö eli ”lite ljuga pryder tal”. Kymmenen prosenttia väittämästä pitää olla totta, mutta 90 prosenttia saa mielellään olla iloista liioittelua. Jos liioittelu ei perustu pieneen faktaan se muuttuu satiiriksi. Jos et liiottele ollenkaan, sinua pidetään tosikkona. Ja sitä pitää välttää.

”Kiitos samoin” eri muodoissa:

  • Tack själv!
  • Tack det samma!
  • Likaledes!
  • Voit myös osoittaa olevasi nordisti sanomalla tanskaksi ”I lige måde”. Äännä siten, että g ja d tuskin kuuluvat.

Kun hurri kiittää vastaanottamastaan esineestä tai palveluksesta:

  • Väl bekomme!
  • Ingen orsak!
  • Var så god!
  • Slit med hälsan!

Kun  sinua ja taitojasi kehutaan:

  • Tack, det var vänligt sagt!
  • Tack snälla du. Själv tycker jag inte alls att jag är så bra.
  • Oj, jag är ingenting jämfört med dig!
  • Nå nu överdriver du nog mina kunskaper/bedrifter!
  • Tack för berömmet, men det är nog du som är värd en eloge!
  • Tack, det var snällt!
  • Du får mig att rodna!
  • Menar du det?
  • Det är allt tack vare dig!
  • Du lägger orden så vackert!

Tapaamisen jälkeen:

  • Det var en härligt kväll – tack vare dig!
  • Glädjen är/var helt på min sida!
  • Det var jättehärligt!
  • Tack för god mat och ännu godare sällskap!
  • Du är så gullig!
  • Jag trivs så bra i ditt sällskap!
  • I ditt sällskap är det så lätt att vara trevlig!
  • Vi hade det så trevligt tillsammans!
  • Du är en äkta gentleman! / Du är en äkta dam!
  • Vilken underbar kväll!
  • Det var så mysigt!
  • Sällan har jag haft så roligt!
  • Tiden bara flög iväg!
  • Jag glömde tid och rum!
  • Du är så underhållande!
  • Jag kan lyssna på dina kloka tankar i oändlighet!
  • Att träffa dig var som att hitta världens finaste kantarellställe!
  • Ditt varje ord var som sommarens sötaste smultron!

Alkeiskurssi 5: juominen

12 Hel

Menemme drinkille suomenruotsalaisen kanssa. Perehdymme sanastoon, jonka mukaan saat säädettyä juomisen määrää. Halusit sitten juoda paljon – tai vähän. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Droppe, smutta, skvätt

Jos suomenruotsalainen tarjoaa sinulle drinkin tai lasin viiniä, hän tarjoaa kohta sitä lisää. Vastauksillasi voit säätää, kuinka paljon hän kaataa lasiin.

”Får det vara mera vin?”

– ”Nej tack” tarkoittaa juuri sitä, ja hän ymmärtää olla tarjoamatta lisää.

Mutta jos haluat vähän tai paljon lisää, käytä näitä vastauksia, järjestyksessä pienimmästä suurimpaan:

– ”Nå kanske en droppe…”
– ”En smutta, tack.”
– ”Tack, en skvätt.”
– ”Nå om du nu trugar…”
– ”Ja tack, det var ju nog så gott.”
– ”Tack gärna.”
– ”Gärna!” (tätä viimeistä vastausta kannattaa käytää silloin, ja vain silloin, kun haluaa juoda itsensä päihdyksiin)

Jos kyseessä on kiinteä ruoka eikä juoma, pitää sanoja vähän muutella:
droppe => smula, smutta => smula, skvätt => liten bit.

Alkeiskurssi 4: luonteenpiirteet

5 Hel

Perehdymme suomenruotsalaisten kotikyliin ja luonteenpiirteisiin. Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tutustumalla kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kosmopoliitti pikkukyläläinen

Hurrit esittävät mielellään kosmopoliitteja maailmanmatkaajia, mutta kun hieman rapsuttaa pintaa, löytyy pikkukyläläinen, joka on tarkoin oppinut oman murteensa ja rakastaa kotikyläänsä enemmän kuin mitään muuta (paitsi äitiään).

Kun avaa keskustelun näistä aiheista, voi seuraavat kaksi tuntia nauttia kauniista yksinpuhelusta, jossa hurri käy läpi taustaansa, murteensa ja kotiseutunsa erikoisuudet.

Ota tilaisuus hyötykäyttöön ja lue sillä välin pöydän alla ruotsin kielioppimuistiinpanosi ja tankkaa uusia keskustelunaiheita. Tai tekstaile kavereittesi kanssa, jos et muuta keksi.

Tässä osviittaa siitä, mitä tulee tapahtumaan ja millaisia hurrit eri alueilta ovat:

  • Om man träffar en nylänning kan man tala om österbottningarna.
  • Träffar man en österbottning kan man tala om nylänningarna.
  • I något skede erkänner nylänningen att han/hon egentligen härstammar från Österbotten, och österbottningen erkänner att han/hon egentligen beundrar nylänningarna.
  • Närpes har den finaste eller värsta dialekten (beroende på varifrån man kommer).
  • Sibbo har den godaste potatisen.
  • Ekenäsborna är gladast.
  • Pargasborna är avundsjuka på Naguborna.
  • Ålänningarna bryr sig inte.
  • Vasaborna är stolta över sin pizza.
  • Korsholmsborna är stolta över att inte vara Vasabor.
  • Jakobstadsborna (alltså Jeppisborna) tror att de bor i en storstad.
  • Nykarlebyborna vet att de bor i en småstad.
  • Kasköborna vet att de bor i Finlands minsta stad.

Dialekt och slang

Hurreja on vähän, mutta ruotsinkielen murteita paljon. Sellaisiakin, joita tavallinen stadilainen ei kertakaikkiaan ymmärrä – etenkin Närpiön murre, jonka sanotaan olevan lähempänä norjaa kuin ruotsia. Mikäli käy todella tuuri, kohdallesi osuu armoitettu murreimitaattori, joka ryhtyy esittämään ratkiriemukasta murrevalikoimaa.

Hurria voi kannustaa tähän kysymällä vaikka seuraavasti: Kan du härma olika finlandssvenska dialekter? Kan du Hesaslang? Vilka är de vanligaste fennicisimerna? Lär mig några roliga ord!

Alkeiskurssi 3: yleissana lagom

29 Tam

Ollessasi tekemisissä suomenruotsalaisten kanssa, pärjäät pitkälle yhden ainoan sanan avulla. Se toimii aina ja kaikkialla. Annamme sanalle täystakuun.

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Lagom

Suomenruotsalaisen kanssa keskustellessa on eräs hyödyllinen sana yli kaikkien muiden. Se on ”lagom”.

Kyseisen sanan avulla voi välttää kaikenlaiset hankalat kysymykset ja päätöksentekotilanteet.

Mikäli kahviisi laitetaan maitoa tai sokeria ja kysytään ”Hur mycket?” niin sopiva vastaus on ”Lagom.”

Jos kysytään ”Hur gammal är du?” voit huoletta vastata ”Lagom gammal.”

Esimerkkejä

”Tycker du om Mozart?” – ”Så där lagom.”

”Har du många syskon?” – ”Lagom många.”

”Hur många kilometer har du skidat i år?” – ”Lagom många.”

”Hur mycket kaffe är det hälsosamt att dricka?” – ”Lagom är bäst.”

”Hur många laudatur hade du på studentbetyget?” – ”Lagom många.” (Ihan hyvä vastaus vaikka laudatureita olisi ollut nolla.)

”Hur vill du ha biffen?” (jos joku kokkaa sinulle) – ”Lagom, tack.”

Poikkeus

Huomaa kuitenkin poikkeus: ”Lagom roligt” ei tarkoita sopivan hauskaa, vaan se tarkoittaa ironisesti ”Ei kovin hauskaa”.

Kun suomenruotsalainen arvioi jonkun tilanteen tai tilaisuuden hauskuutta, ovat ylisanat sekä toivottuja että sallittuja: ”jätteroligt, toppen, superbt, fantastiskt, kul, coolt”.

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

22 Tam

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tämänkertaisessa jaksossa paljastamme joukon varmasti toimivia keskustelunaiheita. Annamme täystakuun sille, että juttu lähtee kulkemaan. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Skärgården

Suomenruotsalaisten suonissa mahdollisesti virtaa suolavettä, koska niin suuri osa heistä on kotoisin meren liepeiltä. Niinpä saaristo on aina luonteva puheenaihe.

– Rör du dig i skärgården? Har du en stuga? Var? Tycker du mer om den yttre skärgården eller den inre? Föredrar du roddbåt, motorbåt eller segelbåt?

Fisk

Veden äärellä viihtyvät suomenruotsalaiset syövät paljon kalaa. Ja kun kukaan ei katso, niin he syövät myös paljon makkaraa, joka on mielellään HK:n sinistä Turun sinapilla maustettuna.

– Vilken sorts fisk tycker du om? Stekt, kokt, kallrökt, varmrökt, halstrad? Fiskar du den själv, eller köper du den av någon?

Handboll

Käsipallo on suomenruotsalaisten kansallislaji. Jokainen tuntee vähintään yhden käsipalloilijan ja on sukua kahdelle. Ja koska suomenruotsalaisia on niin vähän, kaikki käsipallonpelaajat ovat suomenmestaruustasoa. Sitten löytyy myös niitä, joita käsipallo ei kiinnosta pätkääkään, mutta he jäisivät perinnöttömiksi, mikäli sen myöntäisivät.

– Vilket handbollslag hejar du på? Har du spelat handboll? Minns du den där finalen där Karis slog Sparta? Eller hatar du kanske handboll?

Julmat

Julmat tarkoittaa jouluruokaa, tunnelmallista paluuta äidin herkkupatojen ääreen. Kun suomenruotsalaiset viettävät joulua, kyseessä eivät ole mitkään  ”julmathuvit” vaan päinvastoin. Jokaisen suomenruotsalaisen sisällä asuu pieni jouluihminen. Jopa niiden sisällä, jotka väittävät etteivät pidä joulusta. Suomenruotsalaiselle äiti on kaikki kaikessa. Koska lähinnä äidit ylläpitävät  jouluruokaperinnettä, se on näin ollen pyhä asia.

– Äter ni lutfisk, skinka eller kalkon till julen? Äter ni sill till julen? Tycker du att det är OK att lägga mer än en mandel i julgröten?

Finlandssvenska politiker

Suomenruotsalaiset saavat ja osaavat sekä inhota että rakastaa yhtä puoluetta, josta löytyy kaikki sekä ikävät että ihanat piirteet. Sen takia tämä onkin niin hyvä keskustelunaihe ensitapaamisella. Kaikki mielipiteet ovat sallittuja.

– Vilka politiker är in, vilka är out? Är SFP det värsta eller det bästa som hänt Svenskfinland? Här är en svår fråga: Nämn ett parti som SFP *inte* samarbetat med!

Hundar (inte katter)

Suomenruotsalaiset ovat koiraihmisiä. On heillä kissojakin – niistä ei vaan puhuta.

– Tycker du om stora eller små hundar? Har du hund? Vilken ras? Vad heter din hund? (Vastaus on todennäköisesti Fido, Karo, Lady tai Lufsen.)

Eurovisionen

Suomenruotsalaiset ovat laulamisesta viehättyneinä viisuihmisiä.

– Man kan tala om vad som helst: varför Finland alltid förlorar, varför Finland en gång vann, varför Sverige ger så få poäng till Finland, o.s.v.

Svordomar

Kiroilu kuuluu jokaisen kielen välttämättömään perussanastoon.

– Hur svär man på svenska? (Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, koska suomenruotsalainen mielellään kiroilee suomeksi, sillä se kuulostaa paljon voimakkaammalta.)

Resor

Matkailu on lähellä suomenruotsalaisten sydäntä. Pomminvarma keskustelunaihe on maailman lentokenttien edut ja haitat. Usein heidät myös löytää ruotsinlautalta laulamassa snapsilauluja.

– Sverigebåten. Sportlov i fjällen eller i alperna? Språkkurser. Har du någon gång varit utbyteselev? Hur många stämplar har du i ditt pass?

Lue sarjan muut osat.

Alkeiskurssi 1: ensitapaaminen

15 Tam

Tapaat suomenruotsalaisen ensimmäistä kertaa ja ruotsia pitäisi puhua. Uusi sarjamme valmentaa tapaamiseen. Lämmittelypaketin avulla pääset varmasti alkuun. Annat erinomaisen vaikutelman, vaikka et ymmärtäisi juuri mitään ja  selviät tilanteesta kuin tilanteesta. Ensimmäisessä osiossa käsittelemme tervehtimisen.

Tervehtiminen

Näin tervehdit tavatessanne:

– God dag, min herre.

– Angenämt!

– Morjens, gamle kompis!

– Hejsan! Vad söt du är i dag.

– God dag, min sköna.

Väittämät

Näillä vastauksilla selviät erilaisista väittämistä ja kysymyksistä. Etenkin mikäli et ymmärtänyt kysymystä, tai et tiedä mitä vastata:

– Ja, det kan man säga!

– Ja, säg inte annat!

– Menar du verkligen det?

– Ja, det finns många variationer…

– Intressant!

– Alltid lär man sig något nytt!

– Berätta mera!

Mielipide

Jos mielipidettäsi kysytään, vastaa näin:

– Försök gissa vad jag skulle svara!

– Det är lika långt som brett. Du får bestämma.

– Ingen skillnad.

– Gärna!

Valintatilanne

Mikäli sinua pyydetään valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä, vastaa näin:

– Jag låter dig svara.

– Jag låter dig bestämma.

– Jag tror jag tycker som du…

– [Jag väljer] det sistnämnda.

Yleisvastaus

Seuraavilla yleisvastauksilla selviät mistä tahansa kysymyksestä:

– Vad ska man nu svara på det?

– Oj, det finns så mycket! (esim. jos hän haluaa tietää mistä musiikista tai kirjallisuudesta pidät)

– Vad tycker du själv?

– Vad skulle du svara på den frågan?

Lue alkeiskurssimme muut osat

%d bloggers like this: