In Finland we have this thing called HURRI

13 Hel

Suomen brändityöryhmän työn tuloksena uhanalainen lajityyppi HURRI saa huomiota Matkailuneristämiskeskus MEKin uudessa turistikampanjassa.

IN FINLAND WE HAVE THIS THING CALLED HURRI -kampanjan toivotaan houkuttelevan Suomeen varakkaita venäläisiä, kiinalaisia ja intialaisia turisteja tutkimaan, miten omalaatuinen alkuperäiskansa pärjää nopeasti urbanisoituvassa yhteiskunnassa. Tämä käy ilmi Wikileaksin julkaisemista salaisista asiakirjoista.

Uusien sosiograafisten teorioiden mukaan uhanalaisuus on tietoinen veto. Hurrit ovat hakeutumassa todelliseen eliittiin – Unescon suojelulistalle – yhdessä Suomenlinnan, Galapagos-saarten ja kirjoituskoneiden kanssa. ”Hurrit ovat täysin verrattavissa saimaannorppaan” toteaa WWF, joka on perustanut jo kolme suoja-aluetta: Korsnäs, Grankulla ja Åland.

Kampanjan lanseerauksen myötä Korkeasaari jätetään pois Helsingin risteilymatkustajien ohjelmasta. Tilalle tarjotaan HELSINKI BY HURRI -elämyskierrosta. Reittiin kuuluu matka 3T-raitiovaunussa, jossa kuunnellaan äänekkäiden hurrimummojen keskusteluja. Kiertue päättyy ruotsinkieliseen kouluun, jossa lapset puhuvat sujuvasti maan molempia virallisia kieliä sekä erikseen että sekoitettuina.

Hurritologia-kurssit

Eläintieteilijöille ja bongaajille tarjotaan HURRITOLOGIA-kursseja. Hurrit jakautuvat tieteellisesti useisiin mielenkiintoisiin alaryhmiin.

Kulttuurihurreja löytyy Helsingin keskustasta. Heidät tunnistaa värikkäästä kaulahuivista. Lajin edustajat ääntelevät huonoa suomea vailla pienintäkään huonoa omaatuntoa.

Liitohurrit ovat Nuuksion uhanalaisten liito-oravien serkkuja eli ruotsinkielisiä liikemiehiä ja poliitikkoja. Näiden ääntely jäljittelee hyvin tarkkaan täydellistä suomen kieltä. Heillä on ns. Wahlroos-Stubb-tapa kuulostaa vakuuttavilta kaikilla maailman kielillä.

Amfibiohurrit liikkuvat suolalla maustetuilla vesillä. Heillä on soutuvene, Buster tai parhaimmillaan purjevene. Tärkeintä on kuitenkin asu, jossa on sinistä ja valkoista. Muuten heidät saatettaisiin virheellisesti tunnistaa riikinruotsalaisiksi, joka puolestaan on sangen yleinen lajityyppi.

Häntähurreja löytyy Sipoosta. Kyseessä on äärimmäisen erikoinen laji, jolle kasvaa sudenhäntä seitsemän Sipoossa asutun vuoden jälkeen. Heja Sibbo Vargarna!

Saaristohurreja tavataan enemmän lounaassa kuin lounaalla. Laji on siitä mielenkiintoinen, että he tekevät kovaa työtä ja ovat vaatimattomia.

Murrehurrien asuinsijat ovat Pohjanmaalla (Österbotten). Näiden ääntelystä ei saa kukaan selvää, eivät edes naapurikylän asukkaat. Lajin tyyppiesimerkit asustavat Närpiössä (Närpes). Kaikki ovat yrittäjiä.

Kylähurrit asustavat ympäri Suomen rannikkoja ja heidät tunnetaan erinomaisina kokkeina ja sukujuhlien ahkerina järjestäjinä.

Piilohurrit mainitaan yleensä viimeisenä alalajina. Näihin kuuluvat yksilöt, jotka ovat täysin sulautuneet valtaväestöön piilottamalla hurriutensa suomenkielisen nimen tai käyttäytymisen taakse.

HURRI HUR HUR? -esite vastaa kysymyksiin

MEK julkaisee kampanjan käynnistyessä esitteen, jossa vastataan matkaajien mahdollisiin kysymyksiin:

K: Saako hurreja ruokkia?

V: Hurreja voi mielihyvin ruokkia. On kuitenkin syytä muistaa että heillä on pitkälle kehittynyt geneettinen nestevaje, joten ruoan kanssa pitää aina tarjota juotavaa. Tämän lisäksi hurrit ovat erityisen mieltyneitä tonaalisiin viesteihin, joten heidän kanssaan toimiessa kannattaa laulaa, etenkin silloin kun heitä juotetaan.

K: Saako hurrin ottaa kotieläimeksi?

V: Hurrin saa kätevästi houkuteltua kotieläimeksi, kun jääkaappiin laitetaan sopiva määrä silakoita, pihalle laitetaan houkuttimeksi soutuvene ja vaatekaappin ripustetaan Lacoste- ja Burberry-merkkisiä vaatetuksia.

K: Onko hurri lemmikki-, hyöty- vai petoeläin?

V: Hurrit ovat lemmekkään petomaisen hyödyllisiä. He rakastavat tehtävien suorittamista, varsinkin kun heille korostetaan, että he edustavat hyvin pientä osaa väestöstä ja ovat suorastaan uhanalaisia.

K: Mikä on hurrien tyypillistä ääntelyä?

V: Hurreilla ei ole todettu yhtenäistä kielenkäyttöä, mutta laji voidaan usein tunnistaa äänenkäytön perusteella. Hurrit ovat lähes kyvyttömiä ääntelemään hiljaisesti ja täysin kyvyttömiä ääntelemään vailla innostusta.

K: Miten hurri sopeutuu valtaväestöön?

V: Hurrit ovat ristiriitaisia olentoja. He haluavat sulautua valtaväestöön aivan täydellisesti, mutta myös erottua edukseen. On havaittu, että hurri saattaa pakottaa itsensä syömään kalakukkoa, vaikka hänen salaa tekisi mieli huonoksi hapantuneita silakoita. Hurri myös opettelee suomen kieliopin täydellisesti, vaikka yksikään suomenkielinen ei ole koskaan sitä täysin hallinnut.

K: Onko hurriheimojen asuinseuduilta löytynyt kulttuuriesineitä kuten vanhoja ruukkuja tai kolikoita?

V: Kyllä ja ei. Hurriheimot ovat perustaneet enemmän säätiöitä kuin mikään muu universumin nisäkäs. Kun säätiöiden huostaan tallennetaan kaikki rahat ja vanhat tavarat, syntyy ennennäkemätön määrä museoita ja arkistoja, ja samalla hurrien asutukset pysyvät moderneina.

K: Miksi hurrit ovat uhanalaisia?

V: Hurrit soveltavat monta eri menetelmää ryhmänsä kutistumiseen: hankkivat liian vähän lapsia, muuttavat ulkomaille, avioituvat yli kielirajan sekä vaihtavat nopeasti suomen kieleen kohdatessaan valtaväestön jäsenen.

K: Onko hurreista löytynyt yhtäläisyyksiä muihin luonnon eläimiin tai hyönteislajeihin?

V: Tämä on mielenkiintoinen luonnontieteellinen kysymys, johon ei ole löydetty täydellistä vastausta. Se kuitenkin tiedetään, että hurri ottaa asiat kevyesti kuin perhonen, ahkeroi kuin muurahainen ja pistelee kuin ampiainen. Hurreilla on myös todettu DNA-yhtäläisyyksiä kultaisten noutajien kanssa. Lajityyppi on iloinen ja lojaali, seuraa ja kannustusta kaipaava palvelija, joka tykkää vedestä mutta haisee hieman omituiselta märkänä.

K: Kuka on maailman merkittävin hurri?

V: Tämä on tärkein lajityypin tunnistustapa. Mikäli hurrilta kysytään tätä, hän äännähtää aina ”Minä!”.

Mårten Mickos

Lue kirjoittajan blogi: Älskade språk 

20 vastausta to “In Finland we have this thing called HURRI”

  1. Riitta Repo 13.2.2011 klo 08:38 #

    Lisäksi on savolaisia, lappilaisia ja itärajansuomalaisia, joiden sisällä asuu pieni hurri, jolla suuri sydän. He eivät yleensä ole syntyhurreja vaan he ovat saaneet altistuksen joko Turun Akatemiassa tai jopa Ruotsista saakka. Hurriustartunnasta huolimatta he ovat palanneet synnyinsijoilleen ja vaikuttavat hurrimaisella käytöksellään Pönttövuoren takaisten metsien asukkaiden elämään pitämällä ruotsin kielen ja -kulttuurin lippua korkealla.

  2. Lars Lindell 13.2.2011 klo 15:26 #

    Bra, bättre, BÄST !

  3. Mici 13.2.2011 klo 18:40 #

    Helt SUVERÄN!

  4. Marja Leena 14.2.2011 klo 08:54 #

    Olipa kiva juttu. Lähetin sen ystävälleni kortin seurana ystävänpäivälahjaksi som valentine’sgåva. Eikös tullut hieno sana ett fint ord?

    Artikkelissa oli riemastuttava suojelukohde skrivmaskin kirjoituskone. Minulla on kaksi sellaista två sådana, yksi mikähän lienee vapaavarsikone, saksalainen tysk Rheinmetall. Todellinen harvinaisuus, ja yksi sähkökirjoituskone, jossa on kiekko, vad är det på svenska. Ne ovat toistaiseksi turvassa nurkassa. Ei niitä kukaan huoli, ingen vill ha dem.

  5. Marja Leena 14.2.2011 klo 10:02 #

    Hej fröken!

    I det finska språket vi har sådana kiva uttryck som sikarikas, siis sika-rikas, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sikarin kanssa, ingenting att göra med sikari cigarr skulle jag tro.

    Vad är det på svenska? Har ni sådana fina ord?

    • fredrik 14.2.2011 klo 22:18 #

      ”Svinrik” är nog en duglig översättning.

    • Ulrica Haglund 12.3.2011 klo 21:40 #

      stenrik

  6. Riitta Repo 14.2.2011 klo 15:50 #

    Skitrik!

  7. Marja Leena 14.2.2011 klo 19:27 #

    Tackar. Tuota en olisi itse keksinyt. Koetanpa etsiä muita kivoja sanoja. Lähetän ne frökenille, joka saa kysyä luokaltaan, om hon inte vet själv.

  8. fredrik 14.2.2011 klo 22:52 #

    Tror ”svin-rik” och ”sika-rikas” faktiskt betyder samma sak . Nämligen att man i tiden ägde många värdefulla husdjur 🙂 ”Skit-rik” verkar platsa i nåt annat sanmmanhang …

  9. Riitta Repo 15.2.2011 klo 13:06 #

    Svindyr men skitrik.

  10. fred-rik :) 15.2.2011 klo 20:22 #

    Topp 3 googleträffar: skitrik (3.900 träffar), svinrik (9.430) och stenrik (103.000) !!

  11. Monica 16.2.2011 klo 23:32 #

    Vår yngsta son är född i Muscat, Oman, där frågade man vid födseln vilken ”tribe” han tillhör…
    Vi fyllde i ”Hurri-tribe”!

  12. Pia 17.2.2011 klo 07:00 #

    Olipas tylsä kirjoitus. Täynnä pikku hupailua, jota vain tosi hurri saa monopolisoidusti esittää toisista hurreista. Lisäksi noi samat stereotypiat esitetään vuosittain jossain Västra Nylandissa tai vastaavassa hupailumediassa. Ei kovin omaperäistä siis, jonka takia tylsä kirjoitus.

  13. Marja Leena 17.2.2011 klo 11:22 #

    Jag är inte skitrik, och hoppas jag är inte heller det jag nu frågar.

    Vad är ”änkyrä” på svenska?

    Tarkoitan semmoista ihmistä, jonka päähän on joskus jämähtänyt kummallisia ajatuksia, joita hän ei pysty arvostelemaan saati muuttamaan.

    Sitten vielä:

    Vi har i det finska språket många ilmaus (?) joka merkitsee tyhmää. Millaisia on hurrin kielessä? Miten sanotte: puupää, ääliö, älypää, pölkkypää jne.

  14. Marcus 17.2.2011 klo 12:21 #

    Synonymer till dum: enfaldig, stupid, obegåvad, trånghuvad, knäpp, bakom, bakom flötet, ointelligent, inskränkt, korkad, spejsad, rubbad, urblåst, blåst, pucko, koko, helt väck, körd, pundig, knasig, tokig, noskig, IQ-befriad, pantad, bombad, beng, bäng, fläng, hjärndöd, rudis, åsneaktig, tjockskallig, befängd, förvänd, abderitisk; barnslig, naiv, larvig, fånig, löjlig; oförnuftig, oförståndig, oklok , obetänksam, omdömeslös, klantig; trög, trögfattad, trögtänkt, oläraktig 2 förarglig, förtretlig, retsam, tråkig

  15. Välkommen till klassen 17.2.2011 klo 12:31 #

    Välkommen till klassen,

    Vi behöver flera duktiga (reippaita) som du som vågar (rohkeasti) ställa frågor. Men håll inte skola här (älä pidää omaa kommenttikoulua täällä koulukäytävällä) det vore träskalligt.

    Astu Senjaopettaa luokkaan kysymyksiäsi kaivataan siellä
    http://www.facebook.com/Senjaopettaa

  16. stickan 16.10.2011 klo 09:33 #

    jag bara kuskade roskade

  17. yrjö konkka 16.10.2011 klo 17:56 #

    Munkkiniemessä aikoinaan toisia poikia nimitimme hurreiksi. Joskus meillä oli kamppailulajejakin. Myöhemmin perehdyin hurriuteen lisää Skånessa

Trackbacks/Pingbacks

  1. Tweets that mention In Finland we have this thing called HURRI « Hurrinhurmauskone -- Topsy.com - 13.2.2011

    […] This post was mentioned on Twitter by Mårten Mickos, Marianne E, Marianne E, Sani Leino, Tommi Gustafsson and others. Tommi Gustafsson said: RT @martenmickos: Kirjoitin pienen pakinan suomenruotsalaisista http://bit.ly/f4kY7U (I wrote a text in Finnish about Finland's Swedish- … […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: