Eletään 80-lukua. Jännittää mennä kouluun uusissa pöksyissä. Toisaalta haluan, että ne huomataan. Mutta sitten taas, tuomio hirvittää. Tunnelma on liki sähköinen. Kyseessä on kuitenkin murrosikäinen tyttö uusissa housuissa. Jos ne saavat kansan hyväksynnän, ne ovat ns. KIVOGA BYXOR!
Astun luokkahuoneeseen. Jep. Luokan ”pahikset” rekisteröivät kömpelön yritykseni lipua muina miehinä omalle paikalleni. Tajuan että housut on nyt hokattu. Hetki seisahtuu, puna nousee poskiin.
Jähmetyn ja odotan tuomiota… Kuulen pelätyt ja odotetut sanat. KIVOGA BYXOR. Tarinalla on onnellinen loppu. Huoh. Selkäranka valuu housuihin, ryhti lössähtää, saan jatkaa elämääni uusissa housuissa. Hymyilen.
Taustana niille, jotka ovat tuoreempaa vuosikertaa tai taloudellisesti siunatumpia. Ei silloin ollut rahaa eikä tapana ostaa vaatteita tuon tuostakin kuten nykyään. Jos jollakin oli uudet byysät (=slangisana alunperin sanasta byxor) se rekisteröitiin heti.
Tajusitsie? Suomenkielinen sana ”kiva” taivutetaan kuten se olisi ruotsinkielinen sana. KIVA-KIVOGA.
Näitä on lisää: Sipoon legendaarinen ”nahkatakki med långa hihor”. Mainitsemisen arvoista olisi löytää lyhythihainen nahkatakki, mutta ehkä Sipoossa niitä on. (Tiedän, saan Sipoon Sudet kimppuuni. Mutta tässä yhteydessä pitkähihaista nakatakkia ei voi sivuuttaa. Peace, Sibbo.)
Ovatko nämä sanat ehtaa kirkkonummea vai laajemminkin kansallisessa käytössä? Ainakin me Kyrsälä Cityn hurjat hurmurit käytimme suomen kieltä aina tarpeen vaatiessa kovinkin joustavasti. Ja tietysti aina tilanteen niin vaatiessa!
Se onkin ainainen kompastuskiveni, kun puhun suomea. Koen että nasevampi ilmaus asialle löytyisi sillä hetkellä ruotsin kielestä. Ja päinvastoin. Vastuu siirtyy kuulijalle.
Jään herkuttelemaan muistoillani, lähinnä niistä imartelevista housujen tuumaluvuista.
Toivotan kaikille voimia olla kokonaan sortumatta hurmaavien hurrien pauloihin. Tai miksipä ei.
Mukavaa alkavaa kesää; HA EN JÄTTE-KIVA SOMMAR I JÄTTE-KIVOGA SIMBYXOR!
Nina Norrgård-Ljungberg
Senjaopettaa 
Jättekiva – ja noista byysistä (miten taivutetaan?) ja nahkatakeista svedu ei tietenkään ymmärtäisi hitusen vertaa. Joskus ihmettelen kun rakas nuori hurriheimolaiseni Suomesta toistelee Svea mamman lapsille tätä ihanaa sekakieltä tajuamatta että se on juuri sitä – täysin käsittämätönta abrakadabraa – siksi skarpatkaamme – vaikka keskenämme iloittelemme ja hurjastelemme slangilla tai millä kielellä tahansa – on syytä välillä pysähtyä miettimään: Vad är den där ”mailan” egentligen?! – Jo, den en klubba!
Kivoga byxor on kieliopillisesti aivan oikea muoto. Lähdetään adjektiivista kiva, vertaa vaikka adjektiivia trevlig. Byxor on monikko, joten otetaan mukaan monikon pääte, saadaan kivoga (vrt. trevliga). Och – som vi säger på äkta finlandssvenska – adjektiivi kiva taipuu myös vertailumuodoissaan: kiva, kivogare, kivogast. t: Soili