Mätäkuun juttu

Mätäkuun juttu

Kuva: Asko Raitanen

Mätäkuu rötmånad. Kaikki pilaantuu ruttnar ja menee pieleen fel. On ilo glädjen lainattu lånad, kehoon kroppen tulee mustelma blånad. Pian on pulisonki polisongen harmaantunut grånad, poliitikko politiker pilkattu hånad, pankki bank ryöstetty rånad. Älä ylläty bli förvånad, jos uusi idea idé tulee keksityksi blir spånad!

Anne: älä maalaa piruja seinille måla fan på väggen.

Sebastian: saako nyt näyttää hapanta naamaa är det tillåtet att visa sur min?

Marcus: Skadeglädje är äkta glädje vahingonilo on aito ilo.

Mia: Jokin tässä jutussa haisee något stinker här – mätämuna rötägg?

Erkki: Jos ei ollut heilaa helluntaina eikä vieläkään, niin saapuu kaipuu trånad.

Sari: Mikä on mätäkuun juttu ruotsiksi?

Uffe: Mätäkuun juttu on rötmånadshistoria ja uutisankka nyhetsanka. Vikkelä, ovela ja lennokas otus. Läheistä sukua ruokolahden leijonalle.

Efraim: Petkutusta. Käännösvirhe, saksan rodenmonat (kaskeamiskuu) kääntyi tanskaksi råddenmåned, josta seurasi suomeksi mätäkuu.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessawww.facebook.com/senjaopettaa

Suosikit tähän mennessä

Suosikit tähän mennessä

Kunkin kuukauden kaksi suosituinta postausta Senjaopettaa-sivulla.

Lakko 24.7.2011

Tulossa lakko STREJK. Ovatko syyt tosia vai tekaistuja FEJK? Siihen on varaa vain öljyä omistavalla SHEJK, joka on täynnä itseään DRYG eikä ujo BLYG. Ajatukset ja koneet lentäkää FLYG. Periaatteet pysykööt maan kamaralla PÅ JORDEN. Sopivilla sanoilla ORDEN syntyy yhteisymmärrys pöydissä VID BORDEN. Arvokasta on työ ARBETE. Loppuuko lautasilta vehnä VETE, kannattaako etujen onginta METE? Tarvitaan omatuntoa SAMVETE!

Remontti 26.7.2011

Kesä ja remontti RENOVATION. Laitetaanko laatan KAKEL alle vesieriste VATTENISOLERING ja voiko betoniseinää BETONGVÄGG tapetoida TAPETSERA? Putkiasentaja RÖRMOKARE laittaa putket RÖR. Sähköihin EL koskee RÖR vain sähköasentaja ELMONTÖR. Kun näet työkalun VERKTYG herääkö sinussa laiskamato LATMASK vai Remppa-Reiska BYGGARE BOB?

Tukholma 21.6.2011

HAR DU PENGAR PÅ DIG, onko sinulla käteistä? KÖR NI ALLA MED SAMMA VIN, juotteko kaikki samaa viiniä? KOLLA VILKEN SEXPACK, katso mitkä vatsalihakset. JAG FÅR STÅPÄLS kananlihalla ja KALLA KÅRAR kylmiä väreitä. JAG ÄR PANK olen ihan PA eli rahaton. Tukholmassa oppii uusia ilmaisuja UTTRYCK. Mitä kummallista sinä olet kuullut?

Juhannus 24.6.2011

INGEN SOMNAR I MIDSOMMARNATTEN kukaan ei nukahda juhannusyönä. EJ SLUMRAR SMULTRONEN metsämansikatkaan ei uinumaan käy. MILD ÄR SOMMAREN mieto on suvi. DRAGSPEL haitari. DANS tanssi. ELDAR kokkoja. ALLA STIMMAR kaikki juhlivat. MAMMOR I MORGONDIMMAN äidit aamu-usvassa. FESTEN SLUT FÖRST PÅ SMÅTIMMARNA juhlat hiipuvat pikkutuntien aikaan. SJU GÄRDSGÅRDAR seitsemän aitausta. BLOMMOR UNDER KUDDEN kukkia tyynyn alle.

Utan 26.5.2011

UTAN on itsenäisin ja vapain prepositio. UTAN DIG ilman sinua. UTAN SNUS ilman nuuskaa. UTAN RÄDSLA pelkäämättä. UTAN BILBÄLTE ilman turvavyötä. UTAN BRÅDKSA kiireettömästi. UTAN DEBATT ilman keskustelua. UTAN FEL virheettä. UTANFÖR ulkopuolella. UTANTILL ulkoa. UTAN ATT FRÅGA LOV, kysymättä lupaa. LÄKARE UTAN GRÄNSER, Lääkärit ilman rajoja. UTAN TVIVEL, kieltämättä ja ehdottomasti.

Med 20.5.2011

MED on maailman seurallisin prepositio, koska se ei ole ikinä yksin. MED GLÄDJE ilomielin. MED MERA jne. MED BIL autolla. MED PAPPA isän kanssa. MED FLIT tarkoituksella. MED BESKED kunnolla. MED SENAP sinapin kera. MED BESTÖRTNING kauhistuksella. VAD ÄR DET BÄSTA MED SENJAS SKOLA? Mikä on Senjan koulussa parasta?

Kiusaus 27.4.

Taipumusta FALLENHET tai ei, jo Jansson tiesi että kiusaus on FRESTELSE. Siitä on lyhyt askel houkutukseen LOCKELSE, kevytmielisyyteen UTSVÄVNING, ja syntiin SYND. Vahvuuksistamme STYRKOR huolimatta meillä on kaikilla heikkouksia SVAGHETER. Tulinen innostuneisuus VURM ja intohimo PASSION, voivat tuoda elämääsi vaikeuksia, mutta myös vauhtia ja voimaa. Mikä saa sinut syttymään?

Raha 20.4.

Oravannahka on EKORRSKINN ja raha on PENGAR. Slangissa käy myös FYRK, KLÖVER, STÅLAR ja SCHABER sekä hienostuneesti LIKVIDA MEDEL. Köyhä on FATTIG. Rahaton on PANK. Vippilaina on VIPPLÅN. Rikas on RIK ja varakas VÄLBÄRGAD. Miten sinä rikastutat elämääsi, rahalla tai ilman?

Perhe 30.3.

Tänään perehdymme perheisiin. MAMMA on äiti ja PAPPA isä. Sisko on SYSTER (riemukkaana hän on YSTER). Veli on BROR, eno MORBROR ja setä FARBROR (mutta soutaa on ROR). Täti on TANT, FASTER tai MOSTER. Serkku on KUSIN, pikkuserkku SYSSLING, PYSSLING tai BRYLLING. TVILLING sitten taas onkin kaksonen. SLÄKTEN ÄR VÄRST, suku on pahin. Vai paras BÄST?

Muurari 31.3.

Kevät toi, kevät toi muurarin MURARE, timpurin SNICKARE ja maalarin MÅLARE. Jos olet taitava käsistäsi HÄNDIG pärjäät yksin, mutta osaavan apumiehen HANTLANGARE kanssa kimpassa on hauskempi paiskia hommia. Hyvät työkalut BRA VERKTYG puolittavat työn HALVERAR JOBBET. Porakonetta BORRMASKIN ja hohtimia HOVTÅNG tarvitsee myös hammaslääkäri TANDLÄKARE. Hampaaton hymy TANDLÖST LEENDE on parempi kuin hapan ilme SUR MIN!

Tuoksut 27.2.

Hurrit saattavat olla nenäkkäitä NÄSVIS ja hajuista heillä on selkeät mielipiteet. Tuoksua hyvältä on DOFTA GOTT ja pahalle LUKTA ILLA. Väärinkäytöksiä epäilevä voi sanoa HÄR OSAR DET BRÄNT, haisee palaneen käry. Haju on LUKT ja paha haju ODÖR tai STANK. Viinin tuoksu on ranskalaisittain BOUQUET (”bukee”). Aromi on AROM, tuoksu DOFT ja mukava tuoksu VÄLLUKT. Mikä ruotsin kielen sana ”tuoksuu” mielestäsi parhaalta?

Sanaparit 25.2.

Ope haluaa jatkuvasti TITT OCH TÄTT oppia jotain uutta hauskaa. Ei saa olla krääsää KRIMSKRAMS, vaan pitää olla oikeita sanoja. Mutta ne saavat kyllä olla sitä sun tätä DITT OCH DATT. Ja voivat tulla sikin sokin HULLER OM BULLER. Keksitkö sinä muita tällaisia rytmikkäästi rimmaavia sanapareja? Niitä tarvitaan kaikilla keleillä I UR OCH SKUR.

Aivojumppa 25.1.

Kielen opettelu on oivaa aivojumppaa. Kielioppi GRAMMATIKEN on esterata. Ratkaisut mystisiä MYSTISKA ja kryptisiä KRYPTISKA kuin sokkelossa. Siirrot konstikkaita KNEPIGA ja ovelia KLURIGA kuin shakkipelissä. Kun luulee osaavansa, pöytään lyödään mustapekka SVARTE PETTER, nokkelan sukkela poikkeus FINURLIGT UNDANTAG. Mutta kimpassa TILLSAMMANS meillä on voimaa ja viisautta, jonka avulla ratkomme visaisetkin virkkeet.

Käsitteet 24.1.11

Viime viikolla käsiteltiin HANTERA ja jalkautettiin FÖRANKRA käsitteitä. Nyt sormeilemme FINGRA sekä näpelöimme PETA sanoja. TUMME on sormista yksinäisin. PEKFINGER osoittaa, LÅNGFINGER on pitkä, RINGFINGER pitää sormusta ja LILLFINGER on pikkurilli. Saitko jo tarpeeksesi, NOG? Vielä seuraa rystynen, KNOG

Sutskun kundi rakastuu suomenruotsalaiseen (ja toisinpäin)

Sutskun kundi rakastuu suomenruotsalaiseen (ja toisinpäin)

Tämä on rakkaustarina (kärlekshistoria). Stadilainen kohtasi toisen stadilaisen (helsingforsare), mitä kummaa siinä on! (Inget konstigt!)

Noh, ensinnäkin, kyseinen sutskulainen (Suutarilasta, Skomakarbölestä kotoisin oleva) mies syntyi vuonna 1977. Itse olin silloin seitsemännellä luokalla.

Kun sutskulainen polkee ympäriinsä vanhoilla tuunatuilla zygillä (fillare, cykel) ja dikkaa (gillar) sekä ottaa chillisti. Minä ajan autoa ja liika rentous käy hermoilleni.

Sutsku ja stadi kohtasivat muutama vuosi sitten ja rakastuivat. Tässä sitä ollaan ja sovitellaan yhteen maailmojamme. Sutsku kun ei ollut koskaan tuntenut ketään suomenruotsalaista.

Nyt tuntee, aika monta! Minä puolestani olen seikkaillut ihan uusien asioiden parissa, kiitos sutskulaisen.

Ei se aina ihan helppoa ole se meidän juttu. Ei hurriuden eikä ikäeron takia. Vaan koska olemme niin erilaisia. Ja kuitenkin niin samanlaisia. Tarvitaan uteliaisuutta (nyfikenhet), seikkailunhalua (äventyrslust), empatiaa (empati) ja tahtoa (vilja) oppia uutta, ja tietenkin rakkautta (kärlek). Kivasti on mennyt.

Kärsivällisyyttä ei pidä unohtaa (tålamod). Ei sitä noin vaan tulla perheeseen, jossa kolme lasta opettelee aikuiseksi tuloa.

Helppoa kuin heinänteko

Ensimmäinen yhteinen kesä on erityisesti jäänyt mieleen. Lähdettiin auto- ja pyöräreissulle määränpäänä Ahvenanmaa. Matkalla sinne pistäydyttiin ruotsinkielisillä paikkakunnilla tapaamassa ystäviäni.

Ensimmäisenä päivänä jouduttiin, tai päästiin, mukaan heinätalkoisiin (höbärgning). Sutskulainen oli ainoa suomenkielinen koko porukassa. Töiden jälkeen illan hämärtyessä sujui jo muutama snapsilaulu ihan mukavasti (muistaakseni niitä laulettiin jotain 20 kpl). Kyllä me suomenruotsalaiset kuulemma saunoakin (bada bastu) osaamme.

Aamulla jatkettiin sukulaisiani tapaamaan, på svenska. Korppoosta pyörät lautalle ja Oolantiin. Sutskulainen oppi nopeasti että aina voi sanoa vaikka ”hejsan!” ja ”vi ses!”, se murtaa jään.

Sutskulainen on hienosti sopeutunut hurrisuomeen, vaikka koulussa vihasikin ruotsia. Aamuvirkkuna hän noutaa Husarin (Höblä, Husis) keitettyään mammalle aamukahvit (kaffe på sängen).

Arkea on kanavapaikka FST5, jonka ohjelmistosta katsotaan dokumentit.  Suomenkielellä tekstitettynä. Kyllä Nolottaa (Pinsamt) on kestosuosikki. Klovn-elokuvankin kävimme juuri katsomassa. Parhaillaan vietämme omaa Hurrikesää.

Mitä olemme oppineet? Tietenkin sen vanhan tutun asian että rakkaus voittaa. Ja ehkä myös sen, että opettele sanomaan ainakin ”Hejsan!” ja ” Vi ses!”. Se toimii aina.

Patricia Tiihonen

Lakko strejk

Lakko strejk

Kuva: Asko Raitanen

Tulossa lakko strejk. Ovatko syyt tosia vai tekaistuja fejk? Siihen on varaa vain öljyä omistavalla shejk, joka on täynnä itseään dryg eikä ujo blyg. Ajatukset ja koneet lentäkää flyg. Periaatteet pysykööt maan kamaralla på jorden. Sopivilla sanoilla ordensyntyy yhteisymmärrys pöydissä vid borden. Arvokasta on työ arbete. Loppuuko lautasilta vehnä vete, kannattaako etujen onginta mete? Tarvitaan omaatuntoa samvete!

Mia: Tekeekö lentosuunnitelmani flygplan mahalaskun buklandning?

Ida: Matkustan vaikka kuumailmapallolla jag är redo att resa med luftballong.

Katja: Ilmojen haltijoilla on paljon valtaa makt, mutta myös velvollisuuksia plikt ja vastuuta ansvar.

Pia: Lennonjohtaja vai lakkokenraali flygledare eller strejkgeneral?

Kirsi: Onpa paljon kärpäsiä oj, vad här flyger många flugor.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessa www.facebook.com/senjaopettaa

Elä kuin lehmä

Elä kuin lehmä

Länsisuomenkarja

Asun maatalossa suomenruotsalaisessa pikkukylässä. Ympäristössäni ei ole mitään kovin poikkeavaa. Lehmät eivät välitä mitä kieltä niille puhuu, tärkeämpiä ovat hoitajan kehonkieli ja äänensävy. Navettatyökin on aivan samanlaista tehdään se sitten suomalaisessa tai
suomenruotsalaisessa navetassa. Eroja ei taida olla peltoviljelyssäkään.

Samalla tavalla kuin me suomenruotsalaiset olemme vähemmistö, niin navetassani asustava Länsi-suomenkarja (LSK) on myös sellainen. Rotu on aikoinaan kuulunut Etelä- ja Länsi-Suomeen, nykyään nautoja on jäljellä noin 3 000 yksilöä ympäri maata.

Kun LSK-karjankasvattajia oli haastateltu lehmiensä luonteesta, lehmiä oli kuvailtu mukaviksi, hauskoiksi ja rauhallisiksi. Lisäksi niitä pidettiin terveempinä ja kestävämpinä kuin valtarodut.

Markku T. Hyyppä on tullut vastaavin tuloksiin suomenruotsalaisuudesta kirjassaan ”Livskraft ur gemenskap – om socialt kapital och folkhälsa”. Hänen mukaansa pitkäikäisillä suomenruotsalaisilla on paljon sosiaalista pääomaa, joka edistää terveyttä.

Päätelmäni on siis seuraava; kannattaa olla mukava ja pitää hauskaa porukassa niin elää terveempänä pidempään, oli sitten lehmä tai ihminen!

Marika Seger

Sanastoa
Lehmä – ko
Kehonkieli – kroppsspråk
Äänensävy – tonfall
Navetta – ladugård
Peltoviljely – åkerbruk

Voita tai häviä

Voita tai häviä

Kuva: Asko Raitanen

Urheilu idrott och sport. Kaikilla keleillä i vått och i torrt. Yleisö vaatii, voita tai häviä vinn eller försvinn. Ladun spår terävin skarp ja vahvin stark voi olla hauras skör aineen orja slav. Maineikkaasta nimestä namn häpeään skam. Olimme kaikki mukana med. Alamäestä medlut ylämäkeen motlut. Palkintolusikasta sked tietoon besked lähdöstä avsked.

Lena: Palkintolusikat tehtiin ennen hopeasta silver, nykyään alpakasta alpacka eller nysilver.

Anne: Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää allt är inte guld som glimmar.

Asko: Dopingsavustus sai silmät vuotamaan ja toi nenään palaneen käryn osa bränt.

Liisa: Rakkaudessa kärlek, sodassa krig ja urheilussa sport tuntuvat kaikki keinot olevan sallittuja.

Sari: Kansallinen itsetunto on pienestä kiinni. Mikä on itsetunto ruotsiksi?

Kaisa: Itsetunto on självkänsla. Suomessa se taitaa riippua hiihdosta skidåkning, rallista rally ja jääkiekosta ishockey.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessa www.facebook.com/senjaopettaa.

Näkkileipää ja maitoa

Näkkileipää ja maitoa

Lasillinen maitoaKun olin lapsi, asuimme neljän perheen talossa Helsingin Käpylässä. Olimme ainoat hurrit.

Lapsia oli pienessä talossa monta, kuten ennen vanhaan oli tavallista. Meidän perheessämme 7, alakerrassa 6, päädyissä 5 ja 6 lasta. Leikkikavereita piisasi MASSOR MED LEKKAMRATER, mikä oli ihanaa. Äidinkielestä huolimatta leikit olivat samat. Mutta muita pieniä eroja oli kuitenkin.

Suomenkieliset lapset saivat huutaa railakkaasti äitiä ikkunan alla FICK ROPA EFTER MAMMA UNDER FÖNSTRET. Me emme saaneet. Mikäli oli äidille asiaa, piti mennä sisälle sanomaan se.

Emme myöskään saaneet viedä syötävää ulos pihalle. Jos tuli nälkä tai jano, oli mentävä sisälle. Se oli mielestäni julmettu vääryys, sillä mikä olisi ollut ihanampaa kuin syödä näkkäriä pihalla ja juoda maitoa päälle. En lainkaan tajunnut, mikä siinä olisi ollut väärää. Kateellisena katselin kavereitani, jotka söivät ja joivat leikkien lomassa.

Gud så jag var avundsjuk, inget smakar väl bättre än knäckebröd och mjölk ute på gården? Kunde aldrig förstå vad som gjorde denna härliga sak förbjuden?

Olin vakaasti sitä mieltä, että ainakin tältä osin olin syntynyt väärään perheeseen.

Naapuriin saatiin mennä sisälle leikkimään ilman vanhempien lupaa. Kaikki varmaan arvaavat miten tämä asia meillä oli…

Suomenkielisten lasten luona oli muutenkin vapaampaa kuin meillä hurreilla. Heillä tuli ja meni ihmisiä vilkkaaseen tahtiin eikä kaikki ollut niin justiinsa. Minä kaipasin vapautta enkä lainkaan nähnyt kurin pitämisen arvoa.

Jag som var en fri själ kunde inte se värdet i en sådan här disciplin.

Ainakin siihen aikaan 60-luvulla ja juuri siinä talossa hurrit olivat huomattavasti tiukkapipoisempaa väkeä, ankarampaa ja kireämpää STRÄNGARE OCH STRAMARE kuin suomenkielisissä perheissä. Miten mahtaa olla tänä päivänä?

Monica Mether

Halva puoliksi

Halva puoliksi

Kuva: Asko Raitanen

Viattomuus on oskuld ja valtionvelka statsskuld. Sinivalkoinen lippu en blåvit flagga on uhattu är hotad. Kreikkalainen en grek hädässä i nöd vai luihu ett kräk tuen tarpeessa i behov av stöd? Pitäisikö EU:n auttaa hjälpa vai kaataa stjälpa? Ne! On kreikaksi kyllä ja ruotsiksi ei. Ja suomeksi ne muut eikä me?

Asko: Skulderblad on lapaluu. Nyt tarvitaan velkakirjaa skuldbrev ja olkapäätä skuldra.

Marcus: Kreikasta saa kohta halvaa halvalla. Snart får man billig halva i Grekland.

Samuli: Vi bör halvera halvan. Pannaan halva puoliksi.

Sari: Tuen kreikkalaisia matkaamalla nauttimaan kulttuurista, saarista ja kalamarista. Mikä on mustekala ruotsiksi?

Efraim Mustekala bläckfisk kalpenee bleknar tässä taloustilanteessa.

Jaana: Haluaisin yhden laivanvarustajan redare, kiitos. Kreikkalainenkin kelpaa duger.

Ville: Viininlehtikääryle vinbladsdolmar, kaalikääryle kåldolmar, tuomari domare.

Emmi: Kreikka ei ole osaton medellös, mutta avuton hjälplös.

Paulina Kreikassa on kasapäin kultaa guld, miksei sillä hoidu velka skuld 

Anne: Nyt ovat hyvät neuvot kalliit. Nu är goda råd dyra.

Mia: Den som inte helan tar han heller inte halvan får. Helan går. Jos et ota kokonaista, et saa myöskään puolikasta.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sunnuntaitoimituksen sarjassa opetetaan vapaaehtoista ruotsia. Opintoja voi jatkaa osoitteessa www.facebook.com/senjaopettaa

Hankkia, periä, turmella

Hankkia, periä, turmella

Vanha vaakaEnsimmäinen sukupolvi hankkii, toinen perii ja kolmas turmelee. Se lienee monen suomenruotsalaisen suvun tarina.

Minun suvussani traditio on ollut turmella. ”Kaveria ei jätetä” on suomalainen sanonta ja tapa. Omassa suvussani motto on ”lapsille ei jätetä”. Sukuni Runebergit eivät koskaan ole hankkineet mitään eivätkä jättäneet perintöä, vaan käyttävät viimeisenkin lantin huvitteluun. He herkuttelevat, matkustavat ja ovat kulttuuritapahtumien suurkuluttajia. He rakastavat veroja ja juomarahoja, eivätkä tunne sanaa tinkiä tai säästää. Alennusmyynti on kirosana.

Avovaimoni tulee Ylivieskasta. Siellä kulttuuri on toisenlainen.

Odotan innolla sitä aikaa, jolloin eläkeläisenä kunnon Runebergina myyn omaisuuteni ja elän yli varojeni. Sen ajan odottaminen on ollut porkkanani läpi työvuodet. Niin teki isäni, isoisäni ja isoisoisäni.

Mutta salliiko ylivieskalainen perheeni sen? Katoaako tämä ylpeä perinne?

Yritän puolustaa sukuani sillä, että usein olemme jättäneet jotain muuta kuin varallisuutta jälkimaailmalle. Mutta kulttuuriperintö ei ole nykyajan muotisana.

Robert Runeberg

Hankkia = förvärva

Periä = ärva

Turmella = fördärva

Hallinnoida, hallita, hoitaa, johtaa = förvalta

Parantaa, vahvistaa, kasvattaa = förkovra

Lue Robert Runebergin blogi kielisammakoista.

Vedenheitto kielletty

Vedenheitto kielletty

Astu saunaan bastu eteisestä farstu. Älä aherra streta, ota käteen kiulu stäva. Poimi porstuasta förstukvist vihta bastukvast. Savusauna rökbastu, sähkösauna elbastu vai puusauna vedbastu? Lauteilla lave kihahtaa, kun heität löylyä kasta bad. Ajatuksissa kierähdä lumessa rulla dig i snön ja kastaudu avannossa doppa dig i vaken. Lopuksi sihahtaa saunakalja bastuöl. Sillä selvä därmed basta!

Sari: Bastant on tukeva. Olen ollut siinä käsityksessä, että saunassa laihtuu?

Jaana: Vedenheitto kielletty saunassa. Man får ej kasta vatten i bastun!

Efraim: Kasta bad on heittää löylyä. Kasta vatten tapahtuu nurkan takana.

Efraim: Lav on jäkälä ja lave lauteet. Laven voi tarkoittaa sekä jäkälää että lauteita, ren sekä puhdasta että poroa.

Kaisa: Morsiussauna brudbastu. Selkäsauna risbastu. Lenkkisauna länkbastu. Saunalenkki bastukorv.

Paulina: Saunominen bastubad tapahtuu svengaten bassotuubaa bastuba kuunnellen.

Marcus: Lusbastu hade man under kriget berättade farsan. Täisaunassa käytiin sodan aikana kertoi isäni.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessa http://www.facebook.com/senjaopettaa