Joukkorahoitus osa 2, oikeaoppinen suoritus ylitti tavoitteensa

Joukkorahoitus osa 2, oikeaoppinen suoritus ylitti tavoitteensa

Petteri Kolehmaisen Monkey Experience Petteri tekee Senja opettaa -applikaatiota ja Kindle-kirjaa.
Petteri Kolehmaisen Monkey Experience tekee Senja opettaa -applikaatiota ja Kindle-kirjaa.

Fröken Senjan joukkorahoitustoisto ylitti tavoiteensa ja toteutui 125%:sti. ”Kiitän sydämellisesti kaikkia osallistuneita ja mukana jännittäneitä, toivottavasti joukkorahoituksen maine on nyt puhdistettu ja suomalaiset saavat hankkeemme kautta hyvä osviittaa kansainvälisten joukkorahoitusalustojen käyttöön”, sanoo Fröken Senja Larsen.

Senja opettaa sinulle ruotsia-yhteisön joukkorahoitushankkeen toisto oli voimassa Kickstarterissa 14 päivän ajan 21.11.-5.12.2012. Tavoitteeseen eli 2000 euroon päästiin kaksi vuorokautta ennen määräajan umpeutumista. Hanke kuitenkin ylitti tavoitteensa saavuttaen 125% rahoituksen 2200 euroa eli 2889 dollaria.

Joukkorahoituksen uusintahankkeella haettiin rahoitusta Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjan iPad-versioon myymällä applikaation lisenssejä sekä painettuja kirjoja. Uusinta toteutettiin Aaltoes-kasvuyrittäjyysyhteisön toivomuksesta. Hankkeen tärkein tavoite oli selkiyttää joukkorahoituksen käytön periaatteita ja löytää malli, jolla suomalaistahot voivat hyödyntää kansainvälisiä joukkorahoitusalustoja.

Uusia mahdollisuuksia

Niin kirja, applikaatio kuin joukkorahoituksen toisto toteutettiin pitkälti talkootyönä. Kirjan sisältö on kokonaan yhteisöllisesti tuotettu ja sen viemistä interaktiiviseen iPad-ratkaisuun toteuttaa uuden median sovelluksiin erikoistunut Monkey Experience, joka saa samalla mahdollisuuden esitellä osaamistaan.

Suomalaiset mediapersoonat ja näyttelijät lainasivat kirjalle äänensä. äänessä ovat koomikko Lotta Backlund, näyttelijät Sampo Sarkola ja Robert Enckell, mediapersoonat Markus Haakana, Sonja Kailasaari ja Jonas Sundström, sairaalaklovni Lilli Sukula-Lindblom sekä opetusneuvos Gun Oker-Blom.

“Olemme huikean kiitollisia kaikille kortensa kekoon tuoneille. Uudet välineet antavat täysin uudenlaisia mahdollisuuksia yhteisölliseen tuotantoon ja opetukseen. Olemme vasta hahmottamassa sitä, mitä tulevaisuus voi olla”, pohtii Fröken Senja.

Juridisia haasteita

Ensimmäisen joukkorahoitushankkeen kaaduttua poliisihallituksen tulkintaan, haluttiin toiston yhteydessä noudattaa erityistä huolellisuutta. Asianajotoimisto Borenius Oy:n rooli juridisena neuvonantajana osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi. Kansainvälisten joukkorahoitusalustojen ajattelutapa on perinteisestä kaupankäynnistä poikkeava, sillä niissä on mahdollista osallistua ilman vastiketta, ja ne kannustavat maksamaan joustavan hinnan. Molemmat ovat hankalia suomalaisen rahankeräyslain näkökulmasta, joka otettiin erityisen tarkkaan huomioon kampanjaa rakennettaessa.

“Toivottavasti olemme nyt onnistuneet puhdistamaan joukkorahoituksen maineen. Muut kansainvälisiä joukkorahoituksia toteuttavat tahot saavat nyt projektistamme hyvän mallin, jota suomalaisyritykset voivat toistaa omissa hankkeissaan. Kuitenkin myös laki ja sen tulkinnat kaipaavat tarkennusta siihen, miten näitä uuden sukupolven kansainvälisiä joukkorahoitusalustoja voidaan käyttää”, sanoo Senja.

Suomalaislainsäädäntöön räätälöidyn Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun ensimmäinen pilottihanke on juuri toteutunut menestyksellisesti, toinen vastikään julkistettu ja joulukuussa on tulossa vielä kolme hanketta.

Yhteisöllisyyden iloa

Senja opettaa sinulle ruotsia -koulu on toiminut sosiaalisessa mediassa kokonaan talkoovoimin ja nollabudjetilla kohta kahden vuoden ajan. Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjaan on koottu opetustekstit ja yhteisön parhaat kommentit. Kirjan on kuvittanut 21-vuotias helsinkiläinen kuvataiteen opiskelija Nadja Andersson. Kirja on laajuudeltaan 240-sivuinen ja kovakantinen. Kirjaa on saatavilla hyvin varustetuista suomalaisista kirjakaupoista. iPad ja Kindle-versiot tulevat saataville helmikuun tienoilla.

Senja opettaa sinulle ruotsia -kirja edustaa täysin uutta kirjallisuuden lajityyppiä ja tuotantotapaa. Kaikki sisältö on yhteisöllisesti tuotettu ja ja mukana on satojen ihmisten kommentteja, jonka johdosta joukkorahoitus sopi toteutukseen aivan erityisen hyvin.

Lisätiedot

5 syytä siihen, että joukkorahoitus on haastavaa, mutta ei mahdotonta

5 syytä siihen, että joukkorahoitus on haastavaa, mutta ei mahdotonta

Fröken Senjan uusi joukkorahoitushanke on toteutunut Kickstarterissa. Toiston yhteydessä korostui se, että suomalainen rahankeräyslaki asettaa erityisiä haasteita kansainvälisten joukkorahoituspalveluiden käytölle, sillä ne kannustavat osallistumiseen ilman vastiketta. Näin ollen kampanjan muotoilussa tulee käyttää erityistä huolellisuutta.

kicksUudella Kickstarter-hankkeella haettiin rahoitusta Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjan iPad-versioon myymällä applikaation lisenssejä sekä painettuja kirjoja. Kampanjalla oli vain 2000 euron tavoite, sillä tärkeintä oli osoittaa, että suomalaiset voivat nykylainsäädännön puitteissa toteuttaa hankkeita kansainvälisissä joukkorahoituspalveluissa. Hanke ylitti tavoitteensa saavuttamalla 96 tilaajaa ja 2055 euroa jo 4.12. eli vuorokauden ennen virallista päättymistä.

Joukkorahoitusta lähdettiin uusimaan Aaltoes-kasvuyrittäjyysyhteisön tekemän vetoomuksen johdosta. Asianajotoimisto Borenius Oy toimi hankkeen juridisena neuvonantajana.

Käänteinen ajattelutapa

Kansainväliset joukkorahoitusalustat edustavat uutta taloutta ja ne on yleensä rakennettu perinteisestä kaupankäynnistä poikkeavalla logiikalla. Palvelut kannustavat usein ensin päättämään osallistumissumman ja vasta sen jälkeen valitsemaan vastineen. Palvelut myös kannustavat vastikkeettomaan osallistumiseen.

”Mahdollisuus osallistua rahoitukseen ilman vastiketta on kansainvälisten joukkorahoitusalustojen käytön suurin haaste suomalaisen rahankeräyslain näkökulmasta”, sanoo Samuli Simojoki Asianajotoimisto Borenius Oy:stä.

Uutta kampanjaa rakennettaessa kiinnitettiin erityisesti huomiota viiteen asiaan:

  1. Kaikessa viestinnässä tulee korostaa sitä, että kyseessä on kauppa, jossa tarjotaan rahoitukselle aito vastike.
  2. Kampanjan perusviestin pitää olla tarjottava tuote eikä hankkeen tukeminen.
  3. Kansainvälisillä joukkorahoitusalustoilla ostohinta on joustava. Tässä kampanjassa varmistettiin, että osallistuja sai aina vastikkeen maksamalleen rahalle. Myös toteutustapa, jossa osallistujalla on halutessaan mahdollisuus maksaa enemmän, olisi ollut mahdollinen. Tällöin on kuitenkin varmistettava, ettei kaupankäynti ole vaarassa sekoittua vastikkeettoman rahankeräyksen kanssa.
  4. Mahdollisuus osallistua vastikkeetta poistettiin toteamalla, että mikäli haluaa tilata ainoastaan tuotteen rajoitetun version, voi määritellä ostohinnaksi minimisumman tai valita ”No Reward”.
  5. Rahankeräykseen yhdistettäviä termejä, kuten “tuki”, “lahja” tai “palkinto” ei käytetty kampanjassa.

Kampanja toteutettiin maailman suurimmassa joukkorahoituspalvelussa Kickstarterissa. Kolme vuotta olemassa olleen palvelun välityksellä jaetaan tänä vuonna Yhdysvalloissa enemmän varoja kulttuurille kuin taiderahoitusviranomaisen (National Endownment for the Arts) kautta.

Kysynnän mittausta ja yhteisöllisyyttä

Suomalaislainsäädäntöön räätälöidyn Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun ensimmäinen pilottihanke on juuri toteutunut menestyksellisesti, toinen vastikään julkistettu ja joulukuussa on tulossa vielä kolme hanketta.

Kasvuhaluisilla suomalaisyrityksillä tulee kuitenkin olla kotimaisen vaihtoehdon lisäksi mahdollisuus hankkia asiakasrahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Tällöin ulkomaiset joukkorahoituspalvelut tarjoavat moninkertaisen tavoitettavuuden.

“Rahoituksen hankkiminen on haastavaa startup- sekä kasvuyrityksille, varsinkin luovilla aloilla. Joukkorahoitus antaa erinomaisen mahdollisuuden kartoittaa tuotteen kysyntää, luoda yhteisö sen ympärille ja saada projektille näkyvyyttä”, toteaa hankkeen uusimisen puolesta vedonneen Aaltoes-kasvuyrittäjyysyhteisön puheenjohtaja Nils Paajanen.

Aiempi 22.7.-21.8.2012 toteutettu hanke päättyi poliisihallituksen 11.9.2012 antamaan kielteiseen tulkintaan.

Uusi joukkorahoitusprojekti toteutettiin kahden viikon ajan, 21.11.-5.12.2012 osoitteessa http://www.kickstarter.com/projects/senja/senja-teaches-you-swedish-and-finnish-ipad-app. Projektissa haettiin rahoitusta Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjan iPad -applikaatiolle sekä kirjan Kindle-versiolle. Tavoitteena oli 2550 dollarin eli 2000 euron summa.

Ennakkotilauksia saatiin 4.12. mennessä 2055 euron edestä, joten maksut peritään osallistujilta Kickstarter-palvelun ehtojen mukaisesti. Mikäli tavoite ei olisi täyttynyt, rahoja ei olisi peritty ennakkotilaajilta eikä tuotteita toimitettu.

Lisätiedot

Joukkorahoituksen uusinta: oikeaoppinen suoritus käynnistyi

Joukkorahoituksen uusinta: oikeaoppinen suoritus käynnistyi

Fröken Senjan uusi joukkorahoitushanke on käynnistynyt Kickstarterissa. Hankkeella pyritään hakemaan rahoitus Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjan iPad-versioon myymällä applikaation lisenssejä sekä painettuja kirjoja. Uusinta toteutetaan Aaltoes-kasvuyrittäjyysyhteisön toivomuksesta. Hankkeen tärkein tavoite on selkiyttää joukkorahoituksen käytön periaatteita ja löytää malli, jolla suomalaistahot voivat hyödyntää kansainvälisiä joukkorahoitusalustoja.

”Senja opettaa sinulle ruotsia -yhteisön uudella joukkorahoitushankkeella on vain 2000 euron tavoite, sillä se toteutetaan ennen kaikkea sen osoittamiseksi, että suomalaiset voivat nykylainsäädännön puitteissa toteuttaa hankkeita kansainvälisissä joukkorahoituspalveluissa”, sanoo Senja opettaa sinulle ruotsia -yhteisön Fröken Senja Larsen.

Joukkorahoitushanketta lähdettiin uusimaan Aaltoes-kasvuyrittäjyysyhteisön tekemän vetoomuksen johdosta. Asianajotoimisto Borenius toimii hankkeen juridisena neuvonantajana.

Vastikkeellista myyntiä

“Suomalaisen rahankeräyslain näkökulmasta joukkorahoitushankkeessa on olennaista, että kyseessä on selvästi kauppa, jossa rahoituksen vastineena tarjotaan aito vastike. Lisäksi kampanjan perusviestin tulee olla tarjottava tuote eikä hankkeen tukeminen”, sanoo Samuli Simojoki Asianajotoimisto Boreniuksesta.

Myös suomalaislainsäädäntöön räätälöidyn Mesenaatti.me -joukkorahoituspalvelun ensimmäinen pilottihanke on juuri toteutunut menestyksellisesti.

Kasvuhaluisilla suomalaisyrityksillä tulee kuitenkin olla kotimaisen vaihtoehdon lisäksi mahdollisuus hankkia asiakasrahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta, moninkertaisen tavoitettavuuden mahdollistavissa ulkomaisissa joukkorahoituspalveluissa.

“Rahoituksen hankkiminen on haastavaa startup- sekä kasvuyrityksille, varsinkin luovilla aloilla. Joukkorahoitus antaa erinomaisen mahdollisuuden kartoittaa tuotteen kysyntää, luoda yhteisö sen ympärille ja saada projektille näkyvyyttä”, toteaa hankkeen uusimisen puolesta vedonneen Aaltoes-kasvuyrittäjyysyhteisön puheenjohtaja Nils Paajanen.

Joukkorahoitus tuo ratkaisuja

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistui lokakuussa selvitys luovaa taloutta edistävistä julkisista toimista, jossa joukkorahoitus nousi yhdeksi kehittämislinjaksi.

“Ministeriö seuraa kiinnostuksella joukkorahoitusalueella tapahtuvaa kehitystä. TEM:ssä on nyt käynnistymässä selvitys rahoitusmuodoista luovien alojen yrityksille. Siinä kartoitetaan erityisesti myös joukkorahoituksen mahdollisuudet. Lähtökohtamme on, että kaikki uudet mahdollisuudet on syytä selvittää tarkasti”, sanoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Joukkorahoitus voi nousta merkittäväksi luovan alueen rahoitusmuodoksi. Sen erityiset hyödyt ovat markkinapontentiaalin testaaminen ja toteutuskelpoisien hankkeiden esiin nostaminen.

Senjan aiempi 22.7.-21.8.12 toteutettu hanke päättyi poliisihallituksen 11.9.12 antamaan kielteiseen tulkintaan.

Uusi joukkorahoitusprojekti on voimassa kahden viikon ajan, 21.11.-5.12.12 osoitteessa http://www.kickstarter.com/projects/senja/senja-teaches-you-swedish-and-finnish-ipad-app. Projektissa haetaan rahoitusta Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjan iPad -appikaatiolle sekä kirjan Kindle-versiolle. Tavoitteena on 2550 dollarin eli 2000 euron summa. Mikäli ennakkotilauksia saadaan vähintään 2000 euron edestä, maksut peritään osallistujilta Kickstarter-palvelun ehtojen mukaisesti. Mikäli tavoite ei täyty, rahoja ei peritä ennakkotilaajilta eikä tuotteita toimiteta.

Lisätiedot:

Fröken Senja uusii joukkorahoitushankkeen

Fröken Senja uusii joukkorahoitushankkeen

Fröken Senja uusii joukkorahoitushankkeen Aaltoes-kasvuyrittäjyysyhteisön 15.10.12 tekemän vetoomuksen johdosta. Uusinnan tavoitteena on osoittaa, että joukkorahoitus on mahdollista toteuttaa nykylainsäädännön puitteissa.

Opiskelijoista, yrittäjistä ja tutkijoista koostuva Aaltoes-yhteisö pitää joukkorahoitusta tärkeänä kasvuyritysten tulevaisuuden rahoitusmuotona ja on 15.10. vedonnut Fröken Senjaan joukkorahoitusprojektin uusimiseksi, jotta asiassa saataisiin uusi tulkinta viranomaiselta. Aiempi 22.7.-21.8.12 toteutettu hanke päättyi poliisihallituksen 11.9.12 antamaan kielteiseen tulkintaan.

“Rahoituksen hankkiminen on haastavaa startup- sekä kasvuyrityksille, varsinkin luovilla aloilla. Kickstarterin kaltaiset joukkorahoituspalvelut antavat kotimaisille innovaattoreille mahdollisuuden hankkia asiakasrahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Samalla voidaan kartoittaa tuotteen kysyntää, luoda yhteisö sen ympärille ja saada projektille näkyvyyttä”, sanoo hankkeen uusimisen puolesta vedonneen Aaltoes-kasvuyrittäjyysyhteisön puheenjohtaja Nils Paajanen.

Pulmasta ratkaisuun

Fröken Senja on saanut hankkeen mahdollisesta uusimisesta yksinomaan myönteistä, kannustavaa palautetta, joten uusinta toteutetaan.

“Koska olimme aiheuttamassa pulmallista tulkintaa, tunnemme myös vastuuta olla osa ratkaisua. Mukana oloamme pidetään erityisen olennaisena siksi, että hankkeemme yhteydessä käytiin laajaa julkista keskustelua, jolloin yleinen käsitys joukkorahoituksesta muodostui epäonnistuneen hankkeemme mukaiseksi”, sanoo Fröken Senja.

Asianajotoimisto Borenius on Aaltoesin aloitteesta sitoutunut toimimaan uuden hankkeen juridisena neuvonantajana. Hankkeen valmistelussa pyritään toimimaan yhteistyössä viranomaisten kanssa tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.

Pelisäännöt selkeiksi

Joukkorahoitushankkeen uusinta toteutetaan julkaisemalla Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjan ipad-applikaatio-versio. Projekti tullaan toteuttamaan pienellä taloudellisella tavoitteella, sillä tarkoitus on ennen kaikkea selkeyttää pelisääntöjä.

Alustava arvio on, että hanke voidaan julkaista Kickstarterissa marraskuun alussa.

“Tärkeintä projektissa on joukkorahoituksen käytön periaatteiden selkeyttäminen ja uuden tulkinnan saaminen joukkorahoituksen hyödyntämiseen”, korostaa Samuli Simojoki Asianajotoimisto Boreniuksesta.

Joukkorahoituksella on suomalaisten startup-tahojen mukaan laaja yhteiskunnallinen merkitys innovatiivisuudelle ja se antaa merkittäviä mahdollisuuksia niin kulttuurille, tutkivalle journalismille ja startup-yritysten rahoittamiselle kuin elokuvien ja vapaan lähdekoodin tietokoneohjelmien tuottamiselle.

Lisätiedot:

Vetoomus: http://bit.ly/startupvetoomus
Aaltoes: nils.paajanen@aaltoes.com p. 040 7474 513.
Asianajotoimisto Borenius Oy: samuli.simojoki@borenius.com p. 09 6153 3500 tai 040 571 3303.
Senja opettaa yhteisö: senja.larsen@gmail.com tai 050 55 11 377 tai mia.vanhatalo@platburk.fi p. 050 539 4225.
Senjan kirjaan liittynyt joukkorahoituskohu http://bit.ly/joukkorahoitus

Fröken Senjalle vetoomus joukkorahoitushankkeen uusimiseksi

Fröken Senjalle vetoomus joukkorahoitushankkeen uusimiseksi

Fröken Senja on vastaanottanut vetoomuksen Aaltoes-yrityshautomolta sekä kasvuyrittäjyysyhteisö Startup Saunalta uuden joukkorahoituskampanjan järjestämiseksi. Tarkoituksena olisi osoittaa, että joukkorahoitus on mahdollista toteuttaa nykylainsäädännön puitteissa.

Aalto-yliopiston Aaltoes-yrityshautomo sekä Startup Sauna pitävät joukkorahoitusta erityisen tärkeänä kasvuyritysten tulevaisuuden rahoitusmuotona, jonka vuoksi he toivovat että Fröken Senja toteuttaisi uuden joukkorahoitusprojektin, jotta asiassa saataisiin uusi tulkinta viranomaiselta. Asianajotoimisto Borenius on startup-tahojen aloitteesta lupautunut olemaan mahdollisen uuden hankkeen juridisena neuvonantajana. Tarkoitus olisi toimia valmistelussa yhteistyössä viranomaisen kanssa tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.

Fröken Senja suhtautuu ajatukseen myönteisesti, mikäli ajatus uudesta hankkeesta saa riittävän laajan kannatuksen.

“Olemme pahoillamme siitä, että olimme aiheuttamassa pulmallista tulkintaa, jolloin tunnemme myös vastuuta olla osa ratkaisua. Ilmeisesti meidän mukana olomme olisi tärkeätä siksi, että hankkeemme yhteydessä käytiin laajamittaista julkista keskustelua ja yleinen käsitys joukkorahoituksesta muodostui epäonnistuneen hankkeemme myötä, jolloin olisi syytä muuttaa tulkintaa, jos se on mahdollista”, sanoo Fröken Senja.

Toiston tärkein tavoite olisi saada ratkaisu, jonka myötä maamme voisi välttää hitaan, kalliin ja työlään toista vuotta kestävän lainsäädännön muutosprosessin. Olennaista on myös, että Suomen johtaviin asianajotoimistoihin kuuluva Borenius on sitoutunut yhteistyössä viranomaisen kanssa varmistamaan projektin asianmukaisuuden pro bono -periaatteella.

Fröken Senjan yhteisö on parhaillaan suunnittelemassa Senja opettaa sinulle ruotsia -kirjan ipad-applikaatio-versiota, jossa teksteihin lisätään ääntä ja kuviin liikettä. Lisäksi yhteisö on tekemässä joulukortteja.

“Mikäli ajatus uudesta projektista saa riittävästi kannatusta, voimme ennakkomyydä näitä tuotteita Kickstarterissa. Silti projektin tärkein tavoite ei olisi meidän tuotteemme, vaan uuden tulkinnan ja selkeyden saaminen joukkorahoituksen käyttämiseen”, korostaa Fröken Senja.

Joukkorahoituksella on suomalaisten startup-tahojen mukaan laaja yhteiskunnallinen merkitys innovatiivisuudelle ja se antaa merkittäviä mahdollisuuksia niin kulttuurille, taiteelle, tutkivalle journalismille ja startup-yritysten rahoittamiselle kuin elokuvien ja vapaan lähdekoodin tietokoneohjelmien tuottamiselle.

Fröken Senja ilmoittaa lähipäivinä, lähteekö yhteisö toistamaan projektia. Se riippuu siitä, pidetäänkö hankkeen toistamista laajemminkin tärkeänä.

Lisätiedot:

Aaltoes ja StartupSauna vetoomus: http://bit.ly/startupvetoomus
Senja opettaa yhteisö: senja.larsen@gmail.com tai 050 55 11 377 tai mia.vanhatalo@platburk.fi p. 050 539 4225.
Asianajotoimisto Borenius Oy: samuli.simojoki@borenius.fi p. 09 6153 3500 tai 040 571 3303.
Aaltoes ja Startup Sauna: nils.paajanen@aaltoes.com p. 040 7474 513.

Senjan kirjaan liittynyt joukkorahoituskohu http://bit.ly/joukkorahoitus

Suomen suurin yhteisökokoontumispaikka paikkasi puuttuvan yhteisörahoituksen

Suomen suurin yhteisökokoontumispaikka paikkasi puuttuvan yhteisörahoituksen

Suomen Messut korvaa Fröken Senjan Poliisihallituksen vuoksi menettämät 11 000 euroa. “Päätöksen myötä yhdistyvät sosiaalisen median yhteisöllisyys, maailman hienoin käyttöliittymä eli kirja ja ihmisten oikea tapaaminen oikeassa elämässä messuilla. Samalla veloituksia vaille jääneet ennakkotilaajat voivat iloita hyvillä mielin kirjoistaan. Mikä voisi olla sen hienompi yhdistelmä”, hehkuttaa Fröken Senja, onnesta pyörryksissä.

Suomen Messut korvaa Fröken Senjan Poliisihallituksen vuoksi menettämät 11 000 euroa ostamalla Senja opettaa kirjoja tilaisuuksiinsa.

— Haluamme tukea uusia oivalluksia ja suomalaista edelläkävijyyttä. Fröken Senjan kieliprojekti on saanut mukaan valtavan määrän ihmisiä ja inspiroinut upeasti uuden oppimiseen. Modernilla vuorovaikutuksella ja joukkovoimalla luotu uuden ajan ruotsinkirja ansaitsee arvoisensa paikan. Se edistää henkilökohtaista kohtaamista ja vuorovaikutusta, jotka ovat olennaisen tärkeitä niin oppimisessa kuin elinkeinoelämässäkin. Yllättävässä tilanteessa halusimme tarjota Senjalle auttavan käden ja päätimme ostaa erän kirjoja Helsingin Messukeskuksen tapahtumiin, sanoo viestintä- ja markkinointijohtaja Maria Mroue.

Fröken Senja on ikionnellinen ja lähettää ison määrän pusuja ja halauksia Messukeskuksen väelle.

— Nyt joukkorahoitushankkeeseemme osallistuneet voivat nauttia kirjoistaan hyvillä mielin. Meille tekijöille lukijoiden ilo on paras korvaus sen jälkeen, kun olemme tehneet kirjan eteen satoja talkootyötunteja. Joukkorahoitusprojektin tavoite oli saada kirjat mahdollisimman edullisin kustannuksin yhteisön jäsenille. Nyt tavoite toteutui Poliisihallitus-kommervenkin jälkeen mitä iloisimmissa merkeissä. Kirjamessuilla tavataan, iloitsee Fröken Senja.

Nyt jo kannattaa merkitä kalenteriin Kirjamessut 25-28.10.2012 ja tulla treffeille Fröken Senjan kanssa.

— Päätöksen myötä yhdistyvät sosiaalisen median yhteisöllisyys, maailman hienoin käyttöliittymä eli kirja ja ihmisten oikea tapaaminen oikeassa elämässä Messukeskuksessa järjestettävillä Kirjamessuilla. Mikä voisi olla sen hienompaa, hehkuttaa Fröken Senja.

Suomen Messut tekivät päätöksen menetettyä summaa vastaavan kirjaerän ostamisesta hankkeen tukemiseksi tiistaina 12.9. heti joukkorahoitushankkeen kariuduttua.

— Helsingin Messukeskus toimii vuosittain miljoonan kansainvälisen ja eri kieliä käyttävän kävijän areenana. Olemme Suomen suurin yhteisöllisyyden ilmentymä, joten yhteistyö Suomen suurimman kielikoulun kanssa sopii täydellisesti, sanoo Mroue.

Päätös ei vaikuta mitenkään niihin, jotka tilasivat kirjoja Kickstarterista. He saavat pitää kirjansa maksutta ja toivomme että se on mieleen!

Jos tykkäät Suomen Messujen päätöksestä niin käy nostamassa peukkua osoitteessa www.facebook.com/Messukeskus

Muista lisäksi virittäytyä Suomen kuumimmalle kanavalle perjantaina, seuraamaan kirjan lanseerausta Suomen ensimmäisessä Google Hangout on Air livestream -lehdistötilaisuudessa https://senjaopettaa.fi/2012/09/05/kirjan-lanseeraus-livena-netissa/

Lisätiedot: Suomen Messujen markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue p. 050 393 4974

Poliisihallitus vastasi “juupas-eipäs” joukkorahoituskysymykseen

Poliisihallitus vastasi “juupas-eipäs” joukkorahoituskysymykseen

Poliisihallitus on vastannut joukkorahoituskysymyksessä ja toteaa, että kirjahankkeen rahoitus olisi järjestetty laissa kielletyllä tavalla, jossa kaupankäynti ja rahankeräys voidaan sekoittaa keskenään. “Ihmettelemme tulkintaa. Miten kaupankäynti ja rahankeräys voisivat edes teoriassa sekoittua, kun kyseessä oli kirjojen ennakkotilausten kaupankäynti, eikä vastikkeeton rahankeräys?” sanoo Fröken Senja.

Poliisihallituksen 11.9.2012 vastauksen mukaan Kickstarterin kaltaista joukkorahoitustoimintamallia voi olla mahdollista käyttää, mutta Fröken Senjan kirjahanke ei poliisiylijohtaja Paateron käsityksen mukaan kuitenkaan ollut normaalia tuotemyyntiä, vaan se täytti rahankeräyksen määritelmän.

Poliisihallituksen mukaan myyjän pitää määritellä kiinteä hinta, jota ostaja ei saa ylittää, varojen käyttötarkoitusta ei saa korostaa ja ostajien on selkeästi ymmärrettävä, että he ovat nimenomaan ostamassa tuotetta, eivätkä tukemassa hyvää tarkoitusta.

Poliisihallitus ei kuitenkaan ryhdy jatkotoimenpiteisiin asiassa, koska varoja ei ole otettu vastaan. Fröken Senjan joukkorahoitushanke peruutettiin maanantaina 10.9., kirjat postitettiin lahjana ennakkotilaajille ja rahojen palautusta Kickstarterista ollaan parhaillaan käynnistämässä.

– Olen iloinen siitä, että toimimme varman päälle ja päätimme eilen peruuttaa kampanjan sekä lahjoittaa kirjat ennakkotilaajille. Tämän ansiosta vältymme jatkotoimenpiteiltä.

Tapauksen myötä tulee selväksi, että pelisääntöjä täytyy jatkossa tarkentaa ja joukkorahoitushankkeiden toteuttajien täytyy olla erityisen tarkkana käyttämänsä terminologian kanssa. Merkitykselliseksi päätöksessä ei noussut se, mitä tehtiin, vaan se mitä sanoja käytettiin.

– Kiitämme päätöksestä, pyydämme anteeksi ja kumarramme poliisiylijohtajalle. Olemme pahoillamme siitä, että osuimme harmaalle alueelle. Missään tapauksessa ei ollut tarkoitus olla lähelläkään laittomuuden rajapyykkiä, vaan esitellä joukkorahoitus, joka on maailmalla menestyksekkääksi osoittautunut uusi tapa myydä ja markkinoida tuotteita, sanoo Fröken Senja.

Tekijöiden käsityksen mukaan joukkorahoitus ei ole vastikkeetonta. Se on ennakkotilaus eikä keräys. Kirjaprojekti on kauppaa ja tekijät maksavat kirjoista asianmukaiset verot.

– Kanta on harmillinen ennen kaikkea luovalle alalle ja sen kansainvälistymishankkeille. Suomessa tarvittaisiin joustavia tapoja saada uusia ratkaisuja markkinoille. Innovatiivisuutta, yhteisöllisyyttä, uusien mahdollisuuksien käyttöönottoa, yksilön oma-aloitteisuutta ja talkoohenkeä tulisi kannustaa eikä jarruttaa.

Poliisihallitus lähetti Fröken Senjalle lausuntopyynnön 27.8.12, johon vastattiin 31.8.12. Lausuntopyynnön tavoitteena oli selvittää, onko hankkeessa kyse rahankeräyslain 3 § 1 momentissa tarkoitetusta luvanvaraisesta rahankeräyksestä, vai ehdollisesta kirjan ennakkotilausten myynnistä sekä sitä tukevien tuotteiden ja palveluiden kaupankäynnistä, jolla kirjahanke rahoitetaan.

Joukkorahoitus on jo käytössä laajalti maailmalla, se on uusi tapa markkinoida ja ennakkomyydä tuotteita. Kyseessä on tärkeä tulevaisuuden tapa rahoittaa niin kulttuurihankkeita, innovaatioita kuin jopa uusia yrityksiä.

Kirjat on postitetettu ennakkotilaajille maanantaina 10.9. ja lanseeraustilaisuus on perjantaina 14.9.

Kirja on perjantaista 14.9. lähtien saatavilla useista suomalaisista kirjakaupoista.

Lisätiedot: Asianajaja Pekka Paasonen p. 0400 708 668

Liitteet:

Poliisihallitus ei ilmaissut kantaansa: joukkorahoitus peruutetaan

Poliisihallitus ei ilmaissut kantaansa: joukkorahoitus peruutetaan

Poliisihallitus pyysi Fröken Senjalta lausuntoa joukkorahoituksen käytöstä, mutta ei ilmaissut kantaansa kirjojen postittamiseen mennessä, joten Fröken Senja peruuttaa kampanjan. Rahat palautetaan ennakkotilaajille ja he saavat kirjat lahjana.

Poliisihallitus lähetti Fröken Senjalle lausuntopyynnön 27.8., johon vastattiin välittömästi 31.8. Lausuntopyynnön tavoitteena oli selvittää, onko hankkeessa kyse rahankeräyslain 3 § 1 momentissa tarkoitetusta luvanvaraisesta rahankeräyksestä vai ehdollisesta kirjan ennakkotilausten myynnistä sekä sitä tukevien tuotteiden ja palveluiden kaupankäynnistä, jolla kirjahanke rahoitetaan. Koska ennakkotilattujen kirjojen postitus oli juuri käynnistymässä, asialle anottiin nopeutettua käsittelyä 10.9.2012 mennessä.

Vastausta ei kuitenkaan tullut, joten Poliisihallituksen kannan puuttuessa projekti joudutaan peruuttamaan. Ennakkotilauksen tehneet saavat kirjat lahjaksi.

– Joukkorahoitus on tärkeä innovaatioita ja yrittämistä tukeva uusi rahoitusmuoto. Poliisihallituksen kanta tulee aikanaan olemaan merkityksellinen kaikille nykyisille ja tuleville suomalaisille joukkorahoitushankkeille, sanoo Fröken Senja.

Uudet asiat vaativat aina keskustelua yhteiskunnassa ja usein myös laillisuuden tarkistamista, ennen kuin tiedetään miten niihin tulee suhtautua. Suomalaisten eturivin professorien ajatuksia joukkorahoituksesta kartoitettiin auttamaan viranomaisen päätöksentekoa.

– Joudumme vastauksen puuttuessa peruuttamaan kampanjan, sillä emme halua olla lähelläkään laittomuuden rajapyykkiä, sanoo Fröken Senja.

Tekijöiden käsityksen mukaan joukkorahoitus ei ole vastikkeetonta. Kyseessä oli ennakkotilaus eikä keräys. Kirjaprojekti on kauppaa ja tekijät maksavat toiminnasta asianmukaiset verot.

– Kampanjan peruuttaminen on toki ikävää ja se tulee maksamaan juristikuluineen useita tuhansia euroja, mutta on tärkeämpiäkin arvoja kuin raha. Merkittävin huoli on, että Suomessa tarvitaan nyt joustavia tapoja saada uusia tuotteita markkinoille. Innovatiivisuutta, yhteisöllisyyttä, uusien mahdollisuuksien käyttöönottoa, yksilön oma-aloitteisuutta ja talkoohenkeä tulisi kannustaa eikä jarruttaa.

Joukkorahoitus on jo käytössä laajalti maailmalla, se on uusi tapa markkinoida ja ennakkomyydä tuotteita. Kyseessä on tärkeä tulevaisuuden tapa rahoittaa niin kulttuurihankkeita, innovaatioita kuin jopa uusia yrityksiä.

– Tärkeintä tässä on silti koko ajan ollut kirja, jonka eteen on tehty talkootyötä yli puoli vuotta. Saimme sen tänään kirjapainosta, se on mielestämme hieno ja toivottavasti ilahduttaa vastaanottajia yhtä paljon kuin meitä tekijöitä, sanoo Senja.

Kirjat on postitetettu ennakkotilaajille maanantaina 10.9. ja lanseeraustilaisuus on perjantaina 14.9.

Kirja on perjantaista 14.9. lähtien saatavilla useista suomalaisista kirjakaupoista.

Lisätiedot: Lakimies Pekka Paasonen p. 0400 708 668

Liitteet:

Onko joukkorahoitus lainvastaista? Professorit vastaavat

Onko joukkorahoitus lainvastaista? Professorit vastaavat

Onko joukkorahoituksessa kyse luvanvaraisesta rahankeräyksestä? Neljä professoria tarkastelee kysymystä, joka johtuu Fröken Senjan saamasta poliisihallituksen lausuntopyynnöstä.

1. Johtamisen ja organisaation professori

On järjenvastaista verrata joukkorahoitusta sellaiseen rahainkeräykseen, jota varten on olemassa rahainkeräyslaki. Kaikki jotka ovat tutustuneet Kickstarter-alustaan – puhumattakaan laajemmin tähän toimintatapaan – ymmärtävät että sen keskeinen logiikka on juuri ostaa (ennen kaikkea) tuotteita joita ei ilman tätä “etukäteismyyntiä” voisi toteuttaa. Joskin on mahdollista että jotkut tietoisesti maksavat tällöin tuotteesta ylihintaa (esimerkiksi koska he kokevat projektin erikoisen tärkeänä), en jaa tulkintaa että teoreettinen ylihinnan vapaaehtoinen maksaminen olisi rahankeräystä. Joukkorahoitus on omalla tavallaan uusi ilmiö ( joskin sellainen jonka joka viinintuottaja, kautta aikain, tunnistaisi välittömästi normaaliksi kaupankäynniksi). Mutta se on myös tehokas, tärkeä ja yrittäjyyttä tukeva tuotannon rahoitusmuoto. Sen haittaaminen ja vaikeuttaminen järjettömillä ylitulkinnoilla on tuomittavaa.

Alf Rehn
Johtamisen ja organisaation professori, Åbo Akademi

2. Markkinoinnin ja kuluttajakäyttäytymisen professori

Kyseisen kirjaprojektin kaltainen tapaus on eittämättä haasteellinen lainvalvojan kannalta, joka on huolissaan siitä, täyttyvätkö luvattoman rahankeräyksen tunnusmerkit – ja tietenkin pohjimmiltaan kansalaisten asianmukaisesta suojaamisesta.

Kirjaprojektin luonne on joka tapauksessa monessa mielessä uudenlainen. Kuluttajatutkimuksen ja markkinoinnin tieteenalojen termein kyseessä on yhteisluonnillinen (“co-creation”) projekti, jonka luomiseen osallistuu designer-tuottajan lisäksi aktiiviset kuluttaja-kansalaiset (toisinaan “lead user”-nimikkeellä) – rahallisin ja/tai muin resurssein. Tällaiset yhteisluonnilliset hankkeet ovat hankemuotona yleistyneet maailmalla käytännössä vasta 2000-luvulla. Siksi myöskään tällaisia hankkeita koskevaa lainsäädäntöä tai asetustoa ei ole vielä erikseen olemassa Suomessa. Siitä huolimatta, tai johtuen, että erillistä lainsäädäntöä ei ole kyseisenlaisille hankkeille, niitä ei kuitenkaan voi eikä pidä lähtökohtaisesti pitää luvattomina rahankeräyshankkeina.

Rahankeräyksenä tarkoitetaan lain mukaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Kyseisessä kirjaprojektissa ei millään muotoa ole kyse vastikkeettomasta rahankeräämisestä, sillä kullekin kuluttajan lupaamalle/antamalle rahasummalle on kirjaprojektin viestinnässä selvästi ilmoitettu vastike, jolla on itsenäistä taloudellista arvoa. On myös huomattava, että kansalaisilta ei ole faktisesti (vielä) kerätty rahaa, vaan ainoastaan ennakkolupauksia hankinnoista – ja samalla on tehty täysin selväksi, ettei hankinta (eikä myöskään rahamaksu) toteudu, ellei tietty kokonaishankinta/maksusumma täyty kaikkien maksajien yli. Tämä liittyy hankkeen luonteeseen yhteisluonnillisena hankkeena. On siten huomattava, että paitsi että yksittäisillä vastikkeilla (esim. sähköinen tai painettu kopio luotavasta kirjasta; oheistuote, kuten aiheeseen liittyvä piirros) on itsenäisesti taloudellista arvoa, vastikkeena toimii samalla myös koko hankkeen tuotos (kirjateos), josta maksajat pääsevät eri tavoin osallisiksi sen syntyessä maailmaan (vaikka eivät tiettyä määrättyä vastiketta kuten painettua kirjaa kaikissa tapauksissa hankkisikaan/saisikaan). Vastikkeena voi siis pitää sekä yksittäisiä vastikkeita että luotavaa kirjaproduktiota kokonaisuudessaan, joista kummallakin on arvoa.

Tässä mielessä hanketta ei voi pitää myöskään perinteisenä tuotemyyntinä, jossa itse tuote on yleensä jo kehitetty ja valmis yksittäin myytäväksi, ja jolloin oletuksena yleensä on, että jokainen kuluttaja ostaa saman tuotteen samalla hinnalla. (Toisaalta kyseessä ei tietenkään ole myöskään sijoittajamarkkinointi, sillä projektissa ei myydä tai luvata osuutta sen rahallisista tuotoista tai muusta arvopaperista). Kyseessä on siis uuden- ja omanlainen yhteisluonnillinen kuluttajahanke, jota ei pidä pitää esimerkiksi luvattomana rahankeräyksenä, ellei ja kun sellaisen kriteerit eivät selkeästi täyty – sen enempää lain kirjaimen kuin lain hengen tai yleisen kansantajunkaan mukaan.

Kaiken kaikkiaan tärkeintä on siis huomata, että hankkeen viestinnässä on tehty selväksi (ja on myös tullut kuluttajille selväksi),

(a) että kuluttaja saa arvokkaan vastikkeen maksamalleen rahalle ja

(b) ettei rahaa kerätä ellei vastike toteudu (yhteisluonnin kautta).

Kuluttajalle hankkeen kokonaisluonne tällaisena hankkeena on mitä ilmeisimmin tullut täysin selväksi. Näin on myös riippumatta siitä, onko viestinnässä on sattunut hajanaisesti esiintymään muutama sellainen termi, jonka muunlaisessa kontekstissa voisi tulkita viittaavan rahankeräykseen: kuten “tukisumma” tai “lahja”/”palkinto”. Esimerkiksi sana “tukisumma” tulee tässä tapauksessa ja kontekstissa ymmärtää yksinkertaisesti “itse päätettävänä hankintasummana valitulle hankinnalle” (eikä “vastikkeettomana tukena”), varsinkin kun yhteisluonnin luonteesta johtuen ei ole yksittäistä valmista tuotetta, jolla on yksittäinen “hinta” vaan valitun vastikkeen taloudellinen arvo määräytyy kunkin hankkijan kohdalla erikseen. Sana “lahjakin” viittaa tässä kontekstissa pikemminkin liitännäiseen oheistuotteeseen, jonka saa rahallista hankintaa vastaan. (Samaan tyyliin tavallisessa kaupassa viitataan usein kylkiäistuotteisiin “lahjoina” tai “palkintoina”, ja silti kaikki kuluttajat ymmärtävät niiden saamisen olevan sidoksissa päähankinnan maksamiseen eli olevan sen osavastikkeita). Riippumatta näistä muutamista termeistä, kuluttajalle on siis tullut selväksi hankkeen yhteisluonnillinen luonne, jossa rahalle/hankintasummalle saa arvokkaan, ennalta määrätyn vastikkeen.

Jaakko Aspara
Markkinoinnin ja kuluttajakäyttäytymisen professori, Aalto-yliopisto

3. Liiketaloustieteen professori

Poliisihallituksen tulkinta markkinatalouden toiminnasta ei Fröken Senjan tapauksessa kuvasta nykyaikaisen markkinatoiminnan tuntemusta, mikä on tavattoman huolestuttavaa. Viranomaistoiminnalla voidaan tehdä mahdottomaksi luovien tuotantojen markkinaehtoinen toteutus sekä uusien osuustoiminnallisten tuotantomuotojen kehittyminen. Tällainen on vaarallista suomalaiselle innovaatioympäristölle. Luovan tuotteen tekeminen ei ole arpapeliä, eikä palvelualustaan pohjautuvan kirjaprojektin ennakkomyynti ole verrattavissa vastikkeettomaan rahankeruuseen. Tulkinta on käsittämätön.

Joukkorahoitus, fanirahoitus ja henkilöltä toiselle toteutuva mikrolainoitus ovat uudempia tapoja operoida osuhteissa, joissa hankkeen rahoitustarve on tyypillisesti pieni, mutta tuotokselle on markkinoilla selvää kysyntää. Nämä rahoitusmuodot kattavat tarjontakapeikkoa, joka jää riskirahoituksen, pankkilainoituksen ja julkisten instituutioiden tarjoaman tuotantotuen sekä tulorahoitukseen perustuvan rahavirran väliin. Kulut tuotannosta syntyvät ennen tuloja ja joukkorahoitus on tapa hajottaa yritystoiminnan taloudellista riskiä ennakkotilauksilla.

Joukkorahoituksesta onkin tullut yksi rahoituslähde varsinkin luovan sektorin tuotantoja ja tuotteita toteutettaessa. Tyypillistä joukkorahoituksen kohteille on, että ne eivät ole vain yksi fyysinen hyödyke vaan niihin kytkeytyy nipuksi tuotteita ja palveluita, kuten Fröken Senjan tapauksessa. Kickstarterin kautta kerätyt ennakko-ostotilaukset koskevat selvästi määriteltyä hyödykettä sekä fanirahoitukseen aivan olennaisesti kuuluvia oheistuotteita (kortit, nimikirjoitukset, kirjeet, pääseminen lähelle tuotantotiimiä ja oman nimen saaminen näkyville tuotannon yhteydessä). Molemmat ovat vastikkeellisia. Tyypillisesti fani- ja keräilytuotteiden rahallinen markkina-arvo muodostuu markkinoilla jälkikäteen, kun tuotanto saavuttaa kulttiarvoa ja sille kertyy mainetta.

Poliisihallituksen käynnistämä tutkinta varmistaa omasta puolestaan, että Fröken Senjan kirjaprojektista tulee Suomen oloissa legendaarinen. Se nostaa todennäköisesti oheistuotteiden arvon ylitse fyysisen tuotteen (kirja). Miten tahansa tulkiten ei rahankeräyslain tarkoittama vastikkeettomuus toteudu.

Saara Taalas
Liiketaloustieteen Professori, Turun Yliopisto

4. Siviilioikeuden professori

Minusta on selvää, että rahankeräyslain 3 §:n 1 momentin rahankeräyksen määritelmä ei täyty tässä tapauksessa. Kaikissa kategorioissa rahaa annetaan vastiketta vastaan. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetulle ei-vastikkeelliselle keräystunnukselle on ominaista, että sillä ei ole itsenäistä vaihdanta-arvoa (esimerkkeinä mainitut pinssit ja tarrat). Kun kyse ei ole rahankeräyksestä, kysymys toiminnan yleishyödyllisyydestä on irrelevanttia. Elinkeinotoiminnan ei tarvitse olla voittoa tavoittelevaa, esimerkkinä osuuskunnat.

On totta, että hankkeessa on sekä sijoitustoiminnan että tuotemyynnin piirteitä. Molemmat viittaavat siihen, että kyse ei ole rahankeräyksestä rahankeräyslaissa ymmärretyllä tavalla. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että ette halua antaa vaikutelmaa, että kyseessä olisi sijoitusten hankinnasta, vaan puhtaasta tuotemyynnistä. Itse näkisin kuitenkin tuon 1 euron panoksen ensisijaisesti sijoitusten hankintana; meilikiitos on nähtävissä lähinnä todistukseksi sijoituksen tekemisestä.

Muut kategoriat ovat selkeää tuotemyyntiä. Hinnoittelu on markkinaehtoista; voisin hyvin kuvitella, että kiitoskortilla tulee olemaan vaihdanta-arvoa projektin saavuttaessa kulttimainetta tulevaisuudessa niin Suomessa kuin mahdollisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa. Muut kategoriat on selkeästi hinnoiteltu markkinaperusteisesti. On huomattava, että hyöty liiketoiminnasta voi olla muutakin kuin voittoa, liiketoiminnalla voi olla kokonaan tai osittain muukin kuin voitontuottamistarkoitus, esim. hyvän mielen tuottaminen, ilman, että siitä tulisi yleishyödyllistä toimintaa (vrt. jälleen osuuskunnat). Olennaista on, että toiminta ei perustu alusta pitäen tappiollisuudelle. Tästähän tässä on kysymys: ennakkotilauksilla pyritään varmistamaan hankkeen budjetin realistisuus. Jos näin ei olisi, kyse olisi muusta kuin liiketoiminnasta ja rahankeräyslain soveltamiskysymys nousisi relevantiksi.

Minusta tuohon sanaan “vähintään” ei pidä liikaa tuijottaa; ei tarvitse olla kummoinenkaan psykologi perustellakseen, että ihmiset lahjoittavat ensisijaisesti tuon minimisumman. On kuitenkin totta, että tässä haetaan samanaikaisesti myös sijoittajia hankkeelle antamalla ymmärtää, että voi maksaa minimisummaa enemmänkin varmistaakseen hankkeen toteutumisen. Jälleen kerran sijoittamista ei tässä yhteydessä pidä nähdä liian kapeakatseisesti: sijoittaja ei välttämättä hae rahallista tuottoa sijoitukselleen, hän voi hakea sillä myös muuta hyvää itselleen, esim. vain hyvää mieltä. Ei mikrolainoituskaan ole hyväntekeväisyyttä. Tässä tapauksessa minimimäärän ylittävän maksun antaja sijoittaa panoksen hankkeeseen pysyvästi (kyseessä ei ole siis velka, koska hänellä ei ole oikeutta saada sijoitustaan takaisin), eikä hän voi olettaa, että hän saisi sijoitukselleen rahallista tuottoa. Sellaista ei ole luvattu.

Kaiken kaikkiaan näkisin hankkeen yhtenä osuustoiminnan muotona. Osuustoimintaahan voidaan harjoittaa muussakin kuin osuuskunnan muodossa.

Jukka Mähönen
Dekaani, siviilioikeuden professori, Turun Yliopisto

Lisätiedot: Fröken Senjalle poliisihallituksen lausuntopyyntö