Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tämänkertaisessa jaksossa paljastamme joukon varmasti toimivia keskustelunaiheita. Annamme täystakuun sille, että juttu lähtee kulkemaan. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Skärgården

Suomenruotsalaisten suonissa mahdollisesti virtaa suolavettä, koska niin suuri osa heistä on kotoisin meren liepeiltä. Niinpä saaristo on aina luonteva puheenaihe.

– Rör du dig i skärgården? Har du en stuga? Var? Tycker du mer om den yttre skärgården eller den inre? Föredrar du roddbåt, motorbåt eller segelbåt?

Fisk

Veden äärellä viihtyvät suomenruotsalaiset syövät paljon kalaa. Ja kun kukaan ei katso, niin he syövät myös paljon makkaraa, joka on mielellään HK:n sinistä Turun sinapilla maustettuna.

– Vilken sorts fisk tycker du om? Stekt, kokt, kallrökt, varmrökt, halstrad? Fiskar du den själv, eller köper du den av någon?

Handboll

Käsipallo on suomenruotsalaisten kansallislaji. Jokainen tuntee vähintään yhden käsipalloilijan ja on sukua kahdelle. Ja koska suomenruotsalaisia on niin vähän, kaikki käsipallonpelaajat ovat suomenmestaruustasoa. Sitten löytyy myös niitä, joita käsipallo ei kiinnosta pätkääkään, mutta he jäisivät perinnöttömiksi, mikäli sen myöntäisivät.

– Vilket handbollslag hejar du på? Har du spelat handboll? Minns du den där finalen där Karis slog Sparta? Eller hatar du kanske handboll?

Julmat

Julmat tarkoittaa jouluruokaa, tunnelmallista paluuta äidin herkkupatojen ääreen. Kun suomenruotsalaiset viettävät joulua, kyseessä eivät ole mitkään  ”julmathuvit” vaan päinvastoin. Jokaisen suomenruotsalaisen sisällä asuu pieni jouluihminen. Jopa niiden sisällä, jotka väittävät etteivät pidä joulusta. Suomenruotsalaiselle äiti on kaikki kaikessa. Koska lähinnä äidit ylläpitävät  jouluruokaperinnettä, se on näin ollen pyhä asia.

– Äter ni lutfisk, skinka eller kalkon till julen? Äter ni sill till julen? Tycker du att det är OK att lägga mer än en mandel i julgröten?

Finlandssvenska politiker

Suomenruotsalaiset saavat ja osaavat sekä inhota että rakastaa yhtä puoluetta, josta löytyy kaikki sekä ikävät että ihanat piirteet. Sen takia tämä onkin niin hyvä keskustelunaihe ensitapaamisella. Kaikki mielipiteet ovat sallittuja.

– Vilka politiker är in, vilka är out? Är SFP det värsta eller det bästa som hänt Svenskfinland? Här är en svår fråga: Nämn ett parti som SFP *inte* samarbetat med!

Hundar (inte katter)

Suomenruotsalaiset ovat koiraihmisiä. On heillä kissojakin – niistä ei vaan puhuta.

– Tycker du om stora eller små hundar? Har du hund? Vilken ras? Vad heter din hund? (Vastaus on todennäköisesti Fido, Karo, Lady tai Lufsen.)

Eurovisionen

Suomenruotsalaiset ovat laulamisesta viehättyneinä viisuihmisiä.

– Man kan tala om vad som helst: varför Finland alltid förlorar, varför Finland en gång vann, varför Sverige ger så få poäng till Finland, o.s.v.

Svordomar

Kiroilu kuuluu jokaisen kielen välttämättömään perussanastoon.

– Hur svär man på svenska? (Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, koska suomenruotsalainen mielellään kiroilee suomeksi, sillä se kuulostaa paljon voimakkaammalta.)

Resor

Matkailu on lähellä suomenruotsalaisten sydäntä. Pomminvarma keskustelunaihe on maailman lentokenttien edut ja haitat. Usein heidät myös löytää ruotsinlautalta laulamassa snapsilauluja.

– Sverigebåten. Sportlov i fjällen eller i alperna? Språkkurser. Har du någon gång varit utbyteselev? Hur många stämplar har du i ditt pass?

Lue sarjan muut osat.

Hurrit syövät äijämössöä

Hurrit syövät äijämössöä

Kalalla viisaus kasvaaIhan kysyn vaan. Syövätkö suomenkieliset gubbröra (äijämössöä)? Pälsabborrar (turkkiahvenia)? Gös papillotte (kuhapapiljotteja)? Friterad nors (friteerattua kuoretta)? Stuvad lake (mademuhennosta)? Ihanaa!

Kalalla viisaus kasvaa (kloka mänskor äter fisk). Suomenruotsalaiset elävät tilastojen mukaan terveempinä ja pidempään kuin suomenkielinen väestö. Syy ei ole kuitenkaan varallisuudessa, koulutuksessa, paremmissa geeneissä tai alkoholin kulutuksessa.

Tohtori Markku T Hyyppä väittää, että se johtuu sosiaalisesta pääomasta (det sociala kapitalet). Että laulamme enemmän. Eikä ainoastaan snapsilauluja (snapsvisor) vaan kuoroissa (sjunga i kör) ja revyissä (spela revy). Joka toisessa kylässä Pohjanmaalla ja Läntisellä Uudellamaalla on oma revyy.

OK. Mutta minä väitän, että syynä saattaa myös olla että syömme enemmän kalaa ja kalvdansia (uunissa valmistettua ternimaitojuustoa).

Syökö suomenkielinen – viisautta tarvitsevaa presidentti Tarja Halosta lukuun ottamatta – jouluna haukea, siis julgädda?

Kyllä suomeksikin osataan. Kuten kalakukko, neulamuikut, nahkiaiset ja sellaiset. Erityisen paljon pidän kalakukosta. Sitä muuten saa K-extrasta.

Mutta miksi suomenkielisessä rosollissa ei ole silliä kuten ruotsinkielisten sillsalladissa?

Mahtaako järvikalassa olla enemmän sekä myrkkyjä että mudan makua kuin hurrien merikaloissa?

Entä ovatko järvi- vai meriahvenet parempia?

Väittäisin että vain Suomesta löytyy yhtä suomalaisen herkullisia ahvenia. Samaan tapaan kuin naapurissa sanovat, että ”blott Sverige svenska krusbär har” (vain Ruotsissa on ruotsalaisia karviaismarjoja).

Ruotsalaisesta ruokakulttuurista löytyy yksi maailman hurjamaineisimmista kaloista, surströmming. Se on perinneruoka, joka sisältää käynyttä silakkaa suolavesiliuoksessa. Fiskleverolja (kalanmaksaöljyä) ei taida kukaan mielellään kulauttaa, vaikka kuinka hyvää tekisi.

Ruoka-aatelinen Kenneth Oker-Blom osaa laittaa haukea sadalla eri tavalla. Hänen kaksikielinen kirjansa (100 gäddrecept, 100 haukireseptiä) on jotenkin hyvin suomenruotsalainen. Kun hänen turkulainen mainosalalla työskentelevä kollegansa kirjoitti keittokirjan, hän teki sen tietenkin lenkkimakkarasta (länkkorv, i Sverige falukorv).

Kumpi kieliryhmä syö enemmän rapuja (kräftor)? Enemmän mätiä (rom)? Uttalas inte som staden Rom utan råmm. Lausutaan lyhyellä oolla ja pitkällä ämmällä. Man kan också dricka rom, tex Cobba Libre från Åland eli Ahvenanmaan rommia, jota voi muuten tilata Alkosta.

Onko ruotsinkielinen hummeri hivenen isompi? Niin väitti lähiruokaan erikoistunut Anton&Anton mainoksessaan.

Vastatkaa!
Bitte Westerlund

PS. Tukholman hienoimmissa ravintoloissa tarjotaan nykyään kalvdansia. Siis sitä ternimaidosta tehtyä uunijuustoa. Se on terveellistä. Olen maatalon tytär ja koska meillä oli kotona lehmiä, söimme usein kalvdansia. Uunijuusto kuulostaa tylsältä. Kalvdans eli vasikantanssi on hauskempi nimi. (Kalv on vasikka ja dans on tanssi).

Linkkejä:

https://www.ps-kustannus.fi/tiedostot/tuotteiden_liitetiedostot/elinvoimaa_yhteiso_sis.pdf
Kalvdans: http://www.slowfoodwest.se/Kalvdans.htm
Äijämössö: http://www.elakelaistenuutiset.fi/penanpalsta_reseptit.php

Keskeistä sanastoa:

Gubbröra – äijämössö
Pälsabborrar – turkkiahvenet
Gös Papillotte – kuhapapiljotit
Friterad nors – friteerattu kuore
Stuvad lake – mademuhennos
Sosiaalinen pääoma – det sociala kapitalet
Revyy – spela revy
Kalvdans – uunissa valmistettu ternimaitojuusto. Kalv on vasikka ja dans on tanssi.
Jouluhauki – julgädda
Blott Sverige svenska krusbär har – vain Ruotsissa on ruotsalaisia karviaismarjoja
Surströmming – hapansilakka eli käynyt silakka suolavesiliuoksessa.
Fiskleverolja – kalanmaksaöljy
100 gäddrecept – 100 haukireseptiä
Lenkkimakkara – länkkorv, i Sverige falukorv
Ravut – kräftor
Mäti – rom, mutta myös Cobba Libre från Åland eli Ahvenanmaan rommi