Hurrit syövät äijämössöä

22 Tam

Kalalla viisaus kasvaaIhan kysyn vaan. Syövätkö suomenkieliset gubbröra (äijämössöä)? Pälsabborrar (turkkiahvenia)? Gös papillotte (kuhapapiljotteja)? Friterad nors (friteerattua kuoretta)? Stuvad lake (mademuhennosta)? Ihanaa!

Kalalla viisaus kasvaa (kloka mänskor äter fisk). Suomenruotsalaiset elävät tilastojen mukaan terveempinä ja pidempään kuin suomenkielinen väestö. Syy ei ole kuitenkaan varallisuudessa, koulutuksessa, paremmissa geeneissä tai alkoholin kulutuksessa.

Tohtori Markku T Hyyppä väittää, että se johtuu sosiaalisesta pääomasta (det sociala kapitalet). Että laulamme enemmän. Eikä ainoastaan snapsilauluja (snapsvisor) vaan kuoroissa (sjunga i kör) ja revyissä (spela revy). Joka toisessa kylässä Pohjanmaalla ja Läntisellä Uudellamaalla on oma revyy.

OK. Mutta minä väitän, että syynä saattaa myös olla että syömme enemmän kalaa ja kalvdansia (uunissa valmistettua ternimaitojuustoa).

Syökö suomenkielinen – viisautta tarvitsevaa presidentti Tarja Halosta lukuun ottamatta – jouluna haukea, siis julgädda?

Kyllä suomeksikin osataan. Kuten kalakukko, neulamuikut, nahkiaiset ja sellaiset. Erityisen paljon pidän kalakukosta. Sitä muuten saa K-extrasta.

Mutta miksi suomenkielisessä rosollissa ei ole silliä kuten ruotsinkielisten sillsalladissa?

Mahtaako järvikalassa olla enemmän sekä myrkkyjä että mudan makua kuin hurrien merikaloissa?

Entä ovatko järvi- vai meriahvenet parempia?

Väittäisin että vain Suomesta löytyy yhtä suomalaisen herkullisia ahvenia. Samaan tapaan kuin naapurissa sanovat, että ”blott Sverige svenska krusbär har” (vain Ruotsissa on ruotsalaisia karviaismarjoja).

Ruotsalaisesta ruokakulttuurista löytyy yksi maailman hurjamaineisimmista kaloista, surströmming. Se on perinneruoka, joka sisältää käynyttä silakkaa suolavesiliuoksessa. Fiskleverolja (kalanmaksaöljyä) ei taida kukaan mielellään kulauttaa, vaikka kuinka hyvää tekisi.

Ruoka-aatelinen Kenneth Oker-Blom osaa laittaa haukea sadalla eri tavalla. Hänen kaksikielinen kirjansa (100 gäddrecept, 100 haukireseptiä) on jotenkin hyvin suomenruotsalainen. Kun hänen turkulainen mainosalalla työskentelevä kollegansa kirjoitti keittokirjan, hän teki sen tietenkin lenkkimakkarasta (länkkorv, i Sverige falukorv).

Kumpi kieliryhmä syö enemmän rapuja (kräftor)? Enemmän mätiä (rom)? Uttalas inte som staden Rom utan råmm. Lausutaan lyhyellä oolla ja pitkällä ämmällä. Man kan också dricka rom, tex Cobba Libre från Åland eli Ahvenanmaan rommia, jota voi muuten tilata Alkosta.

Onko ruotsinkielinen hummeri hivenen isompi? Niin väitti lähiruokaan erikoistunut Anton&Anton mainoksessaan.

Vastatkaa!
Bitte Westerlund

PS. Tukholman hienoimmissa ravintoloissa tarjotaan nykyään kalvdansia. Siis sitä ternimaidosta tehtyä uunijuustoa. Se on terveellistä. Olen maatalon tytär ja koska meillä oli kotona lehmiä, söimme usein kalvdansia. Uunijuusto kuulostaa tylsältä. Kalvdans eli vasikantanssi on hauskempi nimi. (Kalv on vasikka ja dans on tanssi).

Linkkejä:

https://www.ps-kustannus.fi/tiedostot/tuotteiden_liitetiedostot/elinvoimaa_yhteiso_sis.pdf
Kalvdans: http://www.slowfoodwest.se/Kalvdans.htm
Äijämössö: http://www.elakelaistenuutiset.fi/penanpalsta_reseptit.php

Keskeistä sanastoa:

Gubbröra – äijämössö
Pälsabborrar – turkkiahvenet
Gös Papillotte – kuhapapiljotit
Friterad nors – friteerattu kuore
Stuvad lake – mademuhennos
Sosiaalinen pääoma – det sociala kapitalet
Revyy – spela revy
Kalvdans – uunissa valmistettu ternimaitojuusto. Kalv on vasikka ja dans on tanssi.
Jouluhauki – julgädda
Blott Sverige svenska krusbär har – vain Ruotsissa on ruotsalaisia karviaismarjoja
Surströmming – hapansilakka eli käynyt silakka suolavesiliuoksessa.
Fiskleverolja – kalanmaksaöljy
100 gäddrecept – 100 haukireseptiä
Lenkkimakkara – länkkorv, i Sverige falukorv
Ravut – kräftor
Mäti – rom, mutta myös Cobba Libre från Åland eli Ahvenanmaan rommi

19 vastausta to “Hurrit syövät äijämössöä”

  1. tuitui69 22.1.2011 klo 09:27 #

    Perinteiset soosit siis kantavat ihmistä kauemmas ja laveammalle elämän polulle eteenpäin…hurrit syövät mössöä.Ihan hyvä niin, soosi kuin soosi. Onhan ainankin kommentoitu, edes kerran.

  2. Bitte Westerlund 22.1.2011 klo 09:38 #

    @senja: Mistä keksit että nors on kuore? Vanha sanakirjani sanoo norssi.
    Tämä kala tulee yleensä meidän silakkaverkossa Bromarvissa.

  3. senjaopettaa 22.1.2011 klo 09:48 #

    @Bitte http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuore
    Fisu on vielä hienompi latinalaisittain. Hänen virallinen nimensä on Mr Osmerus Eperlanus.
    http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/15631/0

    • Bitte Westerlund 22.1.2011 klo 10:05 #

      @senja Opin siis sanan ”kuore”. Kuorenmäti voisi olla hyvää. Silakanmäti on voissa paistettuna todella hyvää. Oikea mössö, sekin.
      Ja tiedoksi: fine dining ravintoloissa Ruotsissa syödään aina kokkien rakastama ”skum”. Christer Lindgrenin uudessa upeasta Kiehuu!-kirjasta en löydä yhtään vaahtoa lisukkeena. Vain valkosuklaa-basilikavaahtoa, joka on jälkiruoka. Ovatko vaahdot jo ”out” Suomessa? Olisi pitänyt kysyä kokkimaajoukkueelta eilen, miten niitä vaahtoja tehdään.

  4. marjo 23.1.2011 klo 10:48 #

    Kyllä se on Pohjanmaalla suomeksikin vasikantanssi se ”uunijuusto”.

    • Bitte Westerlund 25.1.2011 klo 14:28 #

      Pohjanmaalla tanssitaan kyllä enemmän. (vrt vasikantanssia)
      Myös käärmeet tanssivat.

      Läs detta:

      http://www.magma.fi/dick-harrison/populistisk-historiefoerfalskning

      • Marja Leena 26.1.2011 klo 10:26 #

        Onko Bitte Magman lähettiläs sändebud? Hän tuo tänne Magman kolumnistin kirjoittaman artikkelin en artikel skriven av Magmas kolumnist.
        Dick Harrisonilla on putkinäkö, vet inte vad det är på svenska.

        En minäkään yritä esitellä Kirsi Virtasen pakinoita.

  5. Marja Leena 23.1.2011 klo 19:06 #

    Kyllä minä varmasti pärjään hurreille kalansyönnissä. En nimittäin syö lihaa lainkaan, kalaa vain. Erityisen ihania ovat paistetut silakat – niitä tekee tuo minun älskling.

    Äijämössö ei minulle oikein valjennut. Tehdäänkö se kalasta?

  6. senjaopettaa 23.1.2011 klo 21:50 #

    Rakkaudella paistetut silakat ovat maailman parasta ruokaa. Linkki äijämössöohjeeseen löytyy tuosta blogikirjauksen perästä.
    Tässä se vielä: http://www.elakelaistenuutiset.fi/penanpalsta_reseptit.php

    • Marja Leena 23.1.2011 klo 22:31 #

      Kävin hakemassa sen gubbröran reseptin. Kyllä se on sellainen ruoka, jota hyvin voisin laittaa ja syödä. Samoin tuo älskling tykkäisi varmaan…

  7. Marja Leena 25.1.2011 klo 15:03 #

    Kun tuo ruotsi on niin kivaa kuin se Senjan opettamana on, niin miksi se ei voi olla vapaasti valittavissa?

    Pelätäänkö, että kansa ryntää kurssille, eivätkä kaikki mahdu?

    Pakkoruotsi ei voi olla älsklingssvenska. Itse valittu voi.

  8. senjaopettaa 27.1.2011 klo 07:23 #

    Marja Leena. Täällä ei kyllä pakoteta ketään mihinkään. Kurssille on mahtunut mahtavasti. Ja täällä on mahtavan paljon mahtavasti ruotsia rakastavia.

  9. Marja Leena 27.1.2011 klo 08:34 #

    Lisää vaan niitä kivoja opetustekstejä! Opin Bitteltäkin monta sanaa, mutta en tykännyt siitä Rex Harrisonin linkistä.

  10. Marja Leena 27.1.2011 klo 08:54 #

    Ursäkta, meni sen herran nimi väärin.

    Mutta vielä kerran: tvångsvenska pois Suomen kouluista. Ei auta mikään höpinä, että onhan vastapainona tvångfinska. Maan pääkieli on kaikissa maissa se, jota kaikki opettelevat. Ei Ranskassakaan ole tvångfranska, eikä Saksassa ole tvångtyska.

    Se vapaa ruotsi voisi todella olla älsklingsvenska. Varsinkin, jos Senja tekisi pari oppikirjaa.

  11. Riitta Repo 31.1.2011 klo 12:56 #

    Joskus kun tein ruokalistakäännöstä tuli vastaan ongelma nimeltä rosolli. Ruotsiksi se on ”sillsallad utan sill”!

  12. Marja Leena 31.1.2011 klo 13:24 #

    Kuinka voi olla ruoka nimeltä ”sillsallad utan sill”? Siinähän on täysi ristiriita. Eikö se pikemminkin ole ”rödbetsallad med sill”.

    Sillithän ovat usein erikseen, eivät rosollin seassa. Sitten on se tärkeä kermavaahto, jota voi laittaa päälle. Onko se ”gräddskumm” ?

    • Riitta Repo 31.1.2011 klo 15:27 #

      Niinpä…tämä oli Suuren Fiksun Kielitoimiston silloinen ohje 🙂

  13. Marja Leena 31.1.2011 klo 16:04 #

    Käännöksiä tehdään suomesta ruotsiin ja päinvastoin. Ruokakäännöksistä puheen ollen yksi hauskimmista on ”siskonmakkarakeitto” eli ”siskonkorvsoppa”.

  14. Raimo 15.4.2011 klo 18:40 #

    Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi ”niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi”.

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    – Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.

    http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm

    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti ”Huusis”-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: