HURRIHJÄLP – abiapukone

HURRIHJÄLP – abiapukone

Abikampanja 1.-13.3.

Tunnetusti hurmaavat hurrit auttavat oppimaan ruotsia. Löydät ajan ja paikan Senja opettaa -sivun seinältä Facebookissa.

Hurrihjälp – abiapukone – kaikki voivat osallistua

HURRIHJÄLP. Etkö osaa ruotsia mutta haluat harjoitella sitä? Vai osaatko ruotsia, ilmoittaudu harjoittelukumppaniksi. Hurriapuvoimat hurahtivat käyntiin. Kaikki voivat osallistua. Niin hurrit kuin ne, jotka haluavat oppia ja reenata ruotsinkieltä.

Senjaopettaa -sivun HURRIHJÄLP-abitalkoot jatkuvat maaliskuun lopulla oleviin ruotsin kielen kirjallisiin asti.

Suomi on pullollaan ruotsinpuhujia. Hurriritarit ja leidit tarjoavat ruotsinkielestä kiinnostuneiden kielille ja mielille liikuntaa.

HURRIHJÄLP voi tapahtua netissä, skypessä, chatissa tai ihan jopa livenä.

HUOM kenenkään osallistujan ei tarvitse olla mikään puhekone, oikeakielisyysguru tai kielioppihaka. Tarkoitus on vaan rennosti verrytellä kielenkantoja yhdessä.

Edwardin abireeni

Edwardin abireeni

Televisio

Radio

Lehdet

Edwardin abilinkkivinkit

Hurri lusikoi laskiaispullan

Hurri lusikoi laskiaispullan

Hurri elää juhliakseen ja juhlii elääkseen (lever av att festa och för att festa). Alkuvuoden juhlapäivätäytteiset viikot lisäävät sekä elämän laatua että määrää (förbättrar livskvaliteten och förlänger livslängden).

Onhan tiedossa Runebergin päivä (Runebergs dag), ystävänpäivä (allahjärtans dag) ja fastlag (laskiainen).

Poikkeuksiakin on. Kalevalan päivää 28.2. eli suomalaisen kulttuurin päivää hurrit eivät juurikaan juhli. Onko sellaista, kysyy ilkikurinen kulttuurihurri. (Finns det sånt, frågar en elak kulturfinlandssvensk). Mutta toisaalta hän sitten kyllä haluaa, että ihan kaikki muistavat ruotsalaisuuden päivän 6.11.

Saamelaisten kansallispäiväkin 6.2. jää huomiotta. Naistenpäivä (internationella kvinnodagen) puolestaan haiskahtaa aivan liian neuvostoliittolaiselta.

Ystävänpäivä osoittaa, miten suuri sydän hurreilla on. Heille kyseessä on ihan kaikkien sydänten päivä, jota juhlitaan monikossa (alla hjärtans dag) täysin sydämin ja sieluin (hjärta och själ). Se ei siis ole vain yhden valitun päivä, kuten amerikkaisten Valentine. Tai edes ystävien päivä, kuten härmäläiset sitä niin kauniisti viettävät.

Rituaalit ja etiketit

Hurrit ovat juhlaseremonioista ja rituaaleista hurmaantuneita. Kaikissa juhlissa hurri ajattelee jokaista yksityiskohtaa taatakseen vieraittensa viihtyvyyden – siinä auttaa jokaisen tuntema yhteinen, turvallisuuden takaava etiketti.

Sydän tulee avuksi ensimmäisessä etikettisäännössä: mihin sijoitan istumaan tärkeimmän vieraan? No, sydämen puolelle! Kuka pitää kiitospuheen (tacktalet) – se joka istuu emännän sydämen puolella.

Amerikkalaisen systeemin mukaan kulkeva ns kansainvälinen etiketti ohjaa miespuolisen päävieraan istumaan emännän oikealla puolella. Ja pitämään kiitospuheen.

Näin ollen meille suomalaisille on ihanteellista saada vieraakseen sekä riikinruotsalainen (rikssvensk) että kansainväliseen etikettiin uskova vieras. Tällöin kaksi herraa saa tuntea olevansa tärkein kunniavieras (honnörsgäst) ja emäntä (värdinnan) saa nauttia kahdesta kiitospuheesta.

Juhlan kruunaa juhlaruoka

Paitsi rituaalit, etiketti, juhlat ja juominen, on toki syöminen ja sen viimeisetkin yksityiskohdat tärkeitä hurreille.

Vaikka etiketti sääteleekin sääntöjä, hurrit ovat tässä suhteessa sangen luovia. Runebergin torttu syntyi Fredrikan hätävarana: Johan Ludvig oli kutsunut ystäviään syntymäpäivilleen, mutta suurperheen ruokakomerosta (skafferi) ei löytynyt muuta kuin vanhojen kahvikakkujen (kaffebröd) ja pikkuleipien (småbröd) jämiä (rester).

Fredrika Runeberg (miehensä varjossa vaiennut kirjailija) jauhoi kuivuneet ”herkut” ja kostutti ne punssilla, joka on hurrien rakastama juoma. Se nautitaan lämpimänä tai kylmänä, ulkona tai pakkasretkellä, vaikka hernekeiton kanssa.

Leivoskekosten päälle tehtiin sokerikuorrutteesta rinkula ja sen keskelle vadelmahillosilmä (öga av hallon). Ei kuitenkaan Halosen silmä.

Nykyisin näkee myös suupalankokoisia (munsbitar) minirunebergejä. Superhyvää kuohuviinin kanssa. Nam.

Laskiaispullan tarjoilutapa saattaa yllättää suomalaisen: perinteitä kunnioittava hurri laittaa pullan keittolautaselle ja kaataa päälle kiehuvaa maitoa! Kuohkea pulla mantelimassoineen ja kermavaahtoinen sulaa lusikoitavaksi pullamössöksi. Maistuu paremmalta kuin kuulostaa. (Det smakar bättre än det låter.)

Laskiaispulla sen sijaan saattaa yllättää, ainakin jos ruotsissa tilaa sämpylän (semla). Det finns till försäljning bara i februari!

Siinä sitä ihmettelee, miksi Ruotsissa saa sämpylöitä ainoastaan helmikuussa, kunnes tajuaa. Semla on laskiaispulla Ruotsissa. Suomessa se on sämpylä.

Merja Sundström

Kuukausiliite – Lite om månaden tammikuu

Kuukausiliite – Lite om månaden tammikuu

Tammikuun opetusraportti

Härregyyd. Kanslia käväisi konehuoneen puolella katsomassa lukuja. Luokka on ollut pystyssä kuukauden. Oppilaiden suuri lukumäärä ja innostus tekevät tästä Suomen, siis maailman, no oikeastaan universumin parhaan ja hauskimman koulun. Fröken on täysin häpnadilla lyöty.

Facebook.com/senjaopettaa-sivun konehuoneessa mittarit sojottavat kaakkoon. Luokassa käydään tällä hetkellä 22 019 kertaa päivässä. Uusia jäseniä on tullut tuhat viikossa. Kuukaudessa luokassa on käyty yhteensä 661 235 kertaa ja kommentteja on tullut 4 341.

Suurin ikäryhmä 23 % osuudella ovat 25-34 vuotiaat. Naisia porukasta on kokonaista 73 % ja kaikki selvästikin aivan ihania. Ihan eniten fröken ihmettelee siis yhtä asiaa. Missä ihmeessä miehet luuraavat? Ettekö ole huomanneet moista ihanuuskeskittymää?

Kuukauden aikana eniten katsojia (21 902 kpl) poikinut yksittäinen postaus koski mitäs muuta, kuin säkenöivän kiintoisaa aihetta, kielioppia. Suurimmat kommenttiprosentit (0,89%) puolestaan sai erilaisia ääniä koskenut postaus.

Mopo keulii

Senja ei muuten siis ole mikään oikea opettaja. Eikä edes osaa ruotsia. Eikä myöskään ole yksikkö, vaan kirjoittaa postauksia yhdessä hurmaavan hurrikaverin kanssa.

Facebookissa alkoi porukkaa  liittyä sivuun sellaista vauhtia, että koulun portilla kuhina kävi. Mopo alkoi miltei keulia ja fröken Senja joutui pitämään huivista kiinni joutuessaan Radio Extremin haastatteluun. Siis ruotsiksi. Vaikka Senja ei edes osaa ruotsia. Myös HBL ja Peppar.fi raportoivat opinahjostamme.

Luokassa on käynyt iloinen puheenpulputus ja visaisia kysymyksiä heitetään pulpeteista estraadille päivittäin. Onneksi paikalle ilmaantui liuta hurmaavia hurreja härmäläisfrökeniä pelastamaan. Sillä kun joku kysyi jotain, eihän Senja olisi osannut vastata.

Sitä paitsi Pohjois-Norjassa asuvalla Senjalla, joka on maailman suurin 18 metriä korkea tuttipeikko, on ihan oikea huippuvastuullinen ja tärkeä päivätyö, joten eihän Senja edes olisi ehtinyt pyöriä palstalla. Norjalaisvauvelit nimittäin lähettävät Senjalle tuttinsa kasvaessaan. Tuttitrafiikin pyörittämisessä hommaa piisaa.

Joten isot kiitokset suuret halaukset ja lastillinen kultatähtiä lähtee täten KAIKILLE niille, jotka ovat nostaneet peukkuja ja kantaneet kortensa kommenttikekoon.

Ensimmäisen luokan kultatähdet

Tammikuussa kanslia jakaa ensimmäisen luokan kultatähden palstalla erityisesti kunnostuneille kommentaattoreille.

20 maailmalla vietetyn vuoden jälkeen kotikonnuille härmään palannut neljän lapsen äiti Mia Vanhatalo on palstan sujuvan arkijärkinen monikielimestari, joka pyörittää myös Osaamistoimisto Plåtburkia ja oikoo iltapuhteena puutöissä ajatustensa lisäksi vanhoja nauloja.

Palstan ylimpänä huvitusupseerina herran armosta on toiminut eläkeläiskonsulttipurjehtija Marcus Bäckman. Viittä kieltä puhuva viiden lapsen isä, fyysikkoMBA  Edward Krogius puolestaan on palstan aina iloinen, kohtelias, avulias herrasmies. Pojat kirjoittavat paljon. Ehkä joskus vähän liikaakin, jolloin fröken Senjan pienten aivojen vastaanottokyky tuppaa ehtyä.

Asiantuntemusta on tarjonnut ihan oikea opettaja, norjalaisnuorisolle saksaa opettava Marcus Forsbacka, joka on aiemmalta työltään toimittaja Jakobstads Tidningenistä.

Maailman savolaisin riikinruotsi- ja euroviisuentusiasti, matematiikan sekä musiikin ystävä Riitta Repo puolestaan ilmaantui Kuopiosta laittamaan kurin luokkaan, kun pojanviikarit meinasivat aivan tyystin villiintyä.

Kuukauden ylivoimaisesti suosituimman blogin kirjoitti Camilla Ahlbom, jonka aiheena oli tietysti huussi. Ja sellaisessa oleva kattokruunu. Vaapaaehtoisia kolumnisteja oli muuten ilmoittautunut kokonaista 20 jo siinä vaiheessa, kun koulun pohjapiirrustuksia vasta suunniteltiin. Heihin tutustutaan kevään mittaan. Tähtisadetta kaikille kolumnisteille!

Ihan oikeata luokkaa opettava ihan oikea opettaja Heli Vuorela, jonka luokka käy sivullamme jokaisella tunnilla, saa kultatähden ruusukenauhassa innovatiivisesta edelläkävijyydestä sosiaalisen median käytössä opetustyössä.

Joukkoäly ratkoo

Palstalla korostuu ennen kaikkea wisdom of the crowds, joukkoäly. Käytiin keskustelua sitten ihan mistä tahansa asiasta, paikalle ilmaantuu etymologi, kieltenopettaja, vitsailija, filosofi, urheilija, historoitsija, arkipäivän ajattelija, norjan- saamen- ja saksansuomalainen. Kohta koossa on kattava käsitys aiheesta.

Olemme pohtineet niin ympäristöasioiden hallintaa, mökkitalkkaria kuin lumeen liittyvää terminologiaa. Luokan seinälle saa vapaasti postata kysymyksiä. Tähän päivään mennessä ovat kaikki selvinneet. Keskustelupalstan puolella sitten syvennytään tarkemmin aiheisiin.

Se on huomattu, ettei olennaista ei ole olla oikeassa. Virheet eivät ole vaarallisia ja kukin kirjoittaa miten osaa. Antakaa palaa vaan. Sana on vapaa.

Hmm tosin sana ei kyllä ole ihan täysin vapaa. Siinä kohtaa kun seinälle ilmaantui paitsi kaksikielisyyksiä, myös kaksimielisyyksiä fröken kaivoi pesusienen esiin ja pyyhki kirjaukset pois. Haluaisimme, että palstaa voi varauksetta suositella kenelle tahansa, myös lapsille.

Panoksena vappuhattu

Senjan palsta muuten käynnistyi vappuvedonlyönnin johdosta. Senja oli lyönyt vetoa, että puhuisi vappuna ruotsia tai söisi vappuhattunsa (se oli vuosi sitten vappuna). Hurrikaverit lähtivät ystävänsä kuivakasta ruokavaliosta huolta kantaen syöttämään sanoja.

Sitten innostuksen jatkuessa päätimme jatkaa yleishyödyllisesti. Esimerkkiä antoi kuoma Samuel Sorainen, joka on huvikseen opettanut viroa ja jutustellut virolaisesta kulttuurista jo useiden vuosien ajan. Melkoisen pian peesissä seurasi hiihdonopettaja-uimaopettaja Lena Salmi, joka taas tekee todellista kulttuurityötä urakoidessaan saamen kielen eteen. Joka on uhanalainen laji, josta jopa YK on huolestunut.

Aina kun ruotsin kielestä puhutaan Suomessa, tulee esiin asioita kuten pakko, lait ja kustannukset. No tämä ainakin on ilmaista ja vapaaehtoista.

Onkohan tämän tapaiselle kanssakäymiselle ollut tilausta? Sille että saa vapaasti harjoittaa kaksikielisyyttä. Kukin omilla taidoillaan ja osaamisellaan. Yksi puhuu huonoa suomea, toinen huonoa ruotsia. Yhdessä olemme enemmän ja meillä on sitä paitsi hauskempaa. Joka haluaa tietää saa kysyä. Se saa selittää, joka tietää luulevansa tai luulee tietävänsä.

Meille tekijöille tämä on ollut huippuhauska harrastus. Tässä luokassa kaikki todellakin opettavat toinen toisiaan. Meinaamme jaksaa postitella teille niin kauan, kun kaikki jaksavat tykätä kukin toistemme postauksista. Ja viitsitte tulla paikalle kivoine kommentteinenne.

Kuormallinen kultatähtiä  koko luokalle. Senja on iloinen ja ylpeä siitä, etta olemme yhdessä saaneet aikaiseksi jotain superhauskaa ja hyödyllistä.

Fröken älskar er alla.

Puss o kram, Senja

Ps. Tässä luokan seinälle ilmaantuneita kirjauksia, jotka ovat kirvoittaneet frökenin silmiin mitei kyynelkarpaloita. Vähänkö meidän luokassa on siis ihan planeetan parhaat oppilasopettajat. Niis.