Hurri lusikoi laskiaispullan

4 Hel

Hurri elää juhliakseen ja juhlii elääkseen (lever av att festa och för att festa). Alkuvuoden juhlapäivätäytteiset viikot lisäävät sekä elämän laatua että määrää (förbättrar livskvaliteten och förlänger livslängden).

Onhan tiedossa Runebergin päivä (Runebergs dag), ystävänpäivä (allahjärtans dag) ja fastlag (laskiainen).

Poikkeuksiakin on. Kalevalan päivää 28.2. eli suomalaisen kulttuurin päivää hurrit eivät juurikaan juhli. Onko sellaista, kysyy ilkikurinen kulttuurihurri. (Finns det sånt, frågar en elak kulturfinlandssvensk). Mutta toisaalta hän sitten kyllä haluaa, että ihan kaikki muistavat ruotsalaisuuden päivän 6.11.

Saamelaisten kansallispäiväkin 6.2. jää huomiotta. Naistenpäivä (internationella kvinnodagen) puolestaan haiskahtaa aivan liian neuvostoliittolaiselta.

Ystävänpäivä osoittaa, miten suuri sydän hurreilla on. Heille kyseessä on ihan kaikkien sydänten päivä, jota juhlitaan monikossa (alla hjärtans dag) täysin sydämin ja sieluin (hjärta och själ). Se ei siis ole vain yhden valitun päivä, kuten amerikkaisten Valentine. Tai edes ystävien päivä, kuten härmäläiset sitä niin kauniisti viettävät.

Rituaalit ja etiketit

Hurrit ovat juhlaseremonioista ja rituaaleista hurmaantuneita. Kaikissa juhlissa hurri ajattelee jokaista yksityiskohtaa taatakseen vieraittensa viihtyvyyden – siinä auttaa jokaisen tuntema yhteinen, turvallisuuden takaava etiketti.

Sydän tulee avuksi ensimmäisessä etikettisäännössä: mihin sijoitan istumaan tärkeimmän vieraan? No, sydämen puolelle! Kuka pitää kiitospuheen (tacktalet) – se joka istuu emännän sydämen puolella.

Amerikkalaisen systeemin mukaan kulkeva ns kansainvälinen etiketti ohjaa miespuolisen päävieraan istumaan emännän oikealla puolella. Ja pitämään kiitospuheen.

Näin ollen meille suomalaisille on ihanteellista saada vieraakseen sekä riikinruotsalainen (rikssvensk) että kansainväliseen etikettiin uskova vieras. Tällöin kaksi herraa saa tuntea olevansa tärkein kunniavieras (honnörsgäst) ja emäntä (värdinnan) saa nauttia kahdesta kiitospuheesta.

Juhlan kruunaa juhlaruoka

Paitsi rituaalit, etiketti, juhlat ja juominen, on toki syöminen ja sen viimeisetkin yksityiskohdat tärkeitä hurreille.

Vaikka etiketti sääteleekin sääntöjä, hurrit ovat tässä suhteessa sangen luovia. Runebergin torttu syntyi Fredrikan hätävarana: Johan Ludvig oli kutsunut ystäviään syntymäpäivilleen, mutta suurperheen ruokakomerosta (skafferi) ei löytynyt muuta kuin vanhojen kahvikakkujen (kaffebröd) ja pikkuleipien (småbröd) jämiä (rester).

Fredrika Runeberg (miehensä varjossa vaiennut kirjailija) jauhoi kuivuneet ”herkut” ja kostutti ne punssilla, joka on hurrien rakastama juoma. Se nautitaan lämpimänä tai kylmänä, ulkona tai pakkasretkellä, vaikka hernekeiton kanssa.

Leivoskekosten päälle tehtiin sokerikuorrutteesta rinkula ja sen keskelle vadelmahillosilmä (öga av hallon). Ei kuitenkaan Halosen silmä.

Nykyisin näkee myös suupalankokoisia (munsbitar) minirunebergejä. Superhyvää kuohuviinin kanssa. Nam.

Laskiaispullan tarjoilutapa saattaa yllättää suomalaisen: perinteitä kunnioittava hurri laittaa pullan keittolautaselle ja kaataa päälle kiehuvaa maitoa! Kuohkea pulla mantelimassoineen ja kermavaahtoinen sulaa lusikoitavaksi pullamössöksi. Maistuu paremmalta kuin kuulostaa. (Det smakar bättre än det låter.)

Laskiaispulla sen sijaan saattaa yllättää, ainakin jos ruotsissa tilaa sämpylän (semla). Det finns till försäljning bara i februari!

Siinä sitä ihmettelee, miksi Ruotsissa saa sämpylöitä ainoastaan helmikuussa, kunnes tajuaa. Semla on laskiaispulla Ruotsissa. Suomessa se on sämpylä.

Merja Sundström

8 vastausta to “Hurri lusikoi laskiaispullan”

  1. Bitte Westerlund 4.2.2011 klo 08:49 #

    FASTLAGSBULLE (laskiaispulla) heter SEMLA i Sverige.
    I Finland är semla samma som SÄMPYLÄ.

    Så när den finlandssvenska körledaren beställde 25 semlor med ost i Sverige fick de 25 fastlagsbullar med grädde, mandelmassa och ost. Det var mitt i sommaren. Konstiga finnar!

  2. Mici 4.2.2011 klo 08:57 #

    Fastlagsbulle kallas ibland hetvägg. Men jag minns inte var, inte i västra Nyland i alla fall.

  3. KirsiBee 4.2.2011 klo 23:38 #

    Itse asustelin 90-luvun alussa lukion jälkeen reilun vuoden Ruotsissa ja kävin kerran Sergelstorgetin kahvilassa ostamassa semloja. Myyjä katsoi pitkään ja sanoi, että niitä myydään vaan helmikuussa. Ajattelin ihmeissäni, että tuossahan niitä sämpylöitä on tiskillä vaikka kuinka ja paljon.

    90-luvun lopulla olin töissä Viking Linellä. Muistan edelleen ruotsalaisturistien hämmästyksen, kun he lukivat hinnastosta, että ostsemla, skinksemla osv. No, en enkä itsekään söisi kinkulta tai juustolta maistuvaa laskiaispullaa ;).

  4. Anneli Korhonen 5.2.2011 klo 14:25 #

    Mää sanon vaan, että heja Neukkula ja Kansainvälinen naistenpäivä 8.3., jolloin varsinkin feministinaisten on syytä pitää tasa-arvoasiat esillä, jollei ole ihan pöljäke ja tyydy siihen 80% siitä mitä maskuliineille täällä pohjolassakin mannaa jaetaan 100%.

  5. Annukka Karonen 6.2.2011 klo 15:03 #

    Aloin tietenkin muistella sämpylän riikinruotsalaista vastinetta. Sanakirja kertoi:

    1. bulle {en} (riikinruotsia: skånessa)
    2. fralla {en} (riikinruotsia)
    3. småfralla
    4. semla {en} Suomenruotsi
    5. småfranska {en}
    Mutta miten ne Skoonessa erottavat pullan sämpylästä?

    • Samppa Asunta 14.2.2011 klo 13:36 #

      ”Näin ollen meille suomalaisille on ihanteellista saada vieraakseen sekä riikinruotsalainen (rikssvensk) että kansainväliseen etikettiin uskova vieras. Tällöin kaksi herraa saa tuntea olevansa tärkein kunniavieras (honnörsgäst) ja emäntä (värdinnan) saa nauttia kahdesta kiitospuheesta.”
      Ja, precis. Men de två herrarna ska placeras så, att svensken sitter till höger och den internationellt orienterade till vänster. Så slipper värdinnan hela svamlet…

  6. Pia 17.2.2011 klo 07:28 #

    Laskiaispullan lusikoiminen lautaselta maidon kanssa on ollut perinteenä täysin suomalaisessa perheessämme jo usean sukupolven ajan. Ei siis mikään kummastelun aihe. Sen sijaan kummastuttaa, että Suomen kouluissa opetetaan suomenruotsia tyyliin semla, mutta jätetään opettamatta mikä sämpylä on isommalla kielialueella. Tämä tietenkin tukee ”piilo” agendaa, jossa kaikki suomenkieliset valjastetaan vain 5 % kielivähemmistön palvelijaksi Stockan Herkussa

  7. Annukka 22.2.2011 klo 14:02 #

    Samoin meillä, keskellä Pirkanmaata, laskiaispullat olivat tuhteja ja ne syötiin kuuman maidon kanssa. Sisällä ei ollut kermavaahtoa eikä hilloa, vaan manteleista, sokerista, voista ja pullansisuksesta tehty mössö.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: