Hurrit rakastavat merta (havet). Kesän koittaessa kaupungistuneet hurrit suuntaavat sankoin joukoin merelle. Kesä vietetään mökillä (lande) tai sitten veneessä, joka on usein purjevene (segelbåt).

Lande (sommarstugan på landet) sijaitsee merellä, sillä järvimaisemia hurri harvoin jaksaa pidempään ihailla.

”Lande” on usein vanha, suvun yhteisomistuksessa ja siihen liittyy vahvoja perinteitä. Kuten myös perinteikkäitä riitoja. Samalle tontille kun pitäisi mahtua monta sukupolvea, sisaruksia puolisoineen, serkkuja, kumminkaimoja, lapsia edellisistä avioliittoista, kissoja, koiria sekä uusia vaimoja ja miehiä.

Jotkut hurrit tarkastelevat asiaa ylevästi (storsint) ja sanovat: ”Finns det hjärterum så finns det stjärterum”. Jos sydän on suuri, kyllä peppukin mahtuu.

Saunan lauteelle se takapuoli voi olla haastavaa saada mahtumaan väkimäärän kasvaessa. Jono huussiinkin kasvaa. Eikä ainoastaan sen takia että lande on täynnä sukulaisia, vaan siksi että huussi (dasset) on niin mukavasti sisustettu, että joskus siellä on jopa kattokruunu.

Huussista löytyy luultavasti viime kesän Hufvudstadsbladet (Husis). Kun se on luettu hurri suuntaa katseensa merelle. Tuleeko tänään kaunis ilma? Jos vettä sataa, kuunnellaan Thomas Ledinin laulu ”sommaren är kort, det mesta regnar bort”. Mikäli on paljon pieniä lapsia luetaan Tove Janssonin ”Muminpappan och havet”.

Radio on tärkeä ja suosittu kanava on Radio Vega. Säätiedotukset (väderrapporter) kuunnellaan tarkkaan, jotta tietää, onko sopiva päivä lähteä esimerkiksi Hangon Kasinolle (Hangö Casino). Sinne ei missään tapauksessa sonnustauduta mustissa vaatteissa saati korkokengissä. Kesähurri pukee päälleen valkoista, punaista ja sinistä. Raidallista, tietenkin.

Perinteitä (traditioner) ei heitetä yli laidan.

Tämä koskee erityisesti juhannusta (midsommaren) ja rapujuhlia (kräftskivorna).

Nämä ovat suuria, tärkeitä juhlia. Kattaus on sama vuodesta toiseen, kuten myös vieraat. Snapsi (snaps) kuuluu asiaan ja snapsilaulut (snapsvisorna) raikaavat. Vakio on Helan går. Helan on ensimmäinen ryyppy. Perinteiden mukaan se juodaan pohjanmaan kautta.

Camilla Ahlbom

Sopeudut helposti lande-elämään käyttämällä sopivissa kohdissa näitä sanontoja:

• Vi åker till lande – Mennään mökille
• Kommer hela släkten?- Onko koko suku tulossa?
• Vad blir det för väder i morgon? Minkälaista säätä on luvassa huomiseksi?
• Ska vi gå och simma (eller bada)? Mennäänkö uimaan?
• Får jag kasta bad – Voinko heittää löylyä?
• Jag har doppat mig! Minä olen kastautunut!
• Glöm inte flytvästen! Älä unohda pelastusliiviä!
• Var är fendrarna – Missä ovat (veneen kylkiä suojaavat) fenderit eli lepuuttajat?
• Nu tittar solen fram! Nyt aurinko pilkahtaa!
• Finns det mera ved? Löytyykö lisää polttopuita?
• Ska jag hugga ved? Hakkaanko polttopuita?
• Ränderna går inte ur – Tietyt asiat eivät muutu.
• Kasta inte över bord – Älä heitä yli laidan
• Skål!- kippis!

Ps. Kaikki hurrit eivät suinkaan mahdu samalle landelle. Rannikkoruotsalaiset Pohjanmaalta tai Etelä-Uudenmaalta eivät puhu landesta vaan he sanovat skären, tai skärin.

KOLLA IN: www.sls.fi/Sparatalet/
Svenska litteratursällskapet i Finland rf.
www.sls.fi