Monta tuhatta oppilasta

Monta tuhatta oppilasta

julkaissut senjaopettaa

12 000 – 13.2.12

‎12000 HURRAA. Kaksitoistatuhatta TOLV TUSEN oppilasta! Suurta ja mahtavaa STORT OCH MÄKTIGT, mainiota PRÄKTIGT. Jokainen uusi oppilas on myös opettaja. Maailman suurin opettajainhuone LÄRARRUM. Mutta emme anna arvosanoja tai moiti virheistä. Jaamme toisillemme ylistystä ja kehuja. Tiedämme että ruosteinenkin ruotsi ROSTIG SVENSKA johtaa sujuvaan ruotsin kieleen FLYTANDE SVENSKA. Vain käyttämätön ruotsi on rumaa.

11 000 – 10.11.11

Kautta kaikkien keijukaisten VID ALLA ÄLVOR OCH ALFER! 11 tuhatta oppilasta ELEVER. Fröken leijuu SVÄVAR yhdenteentoista taivaaseen I ELFTE HIMLEN. Olemme 11 000 oppilaasta ja opettajasta koostuva joukkue, ETT ELVATUSENMANNALAG. Yhteispeli SAMSPELET toimii hienosti, teemme joka päivä lukemattomia ORÄKNELIGA maaleja MÅL. Nyt on numerona yksitoista ELVA ja kaiken olemme tehneet yhdessä TILLSAMMANS ja itse SJÄLVA!

10 000 – 19.10.11

Kautta pieneläinten! KATTEN, MUSEN, TIO TUSEN kissa, hiiri, kymppitonni. Oppilaita jo 10 000. Olette napakymppejä FULLTRÄFFAR. Ulotutte kaikissa lajeissa kymmenen kärkeen TIO I TOPP. Fröken antaa teistä jokaiselle täyden kympin ruotsinkielestä FULL TIA, kultatähden GULDSTJÄRNA sekä 10 000 punaista ruusua TIO TUSEN RÖDA ROSOR VILL JAG SKÄNKA DIG.

9000 – 9.10.11

Kautta Teutateksen. Yhdeksän tuhatta NIO TUSEN kannattajaa ANHÄNGARE. Kaikki täyden kympin arvoisia VÄRDA EN FULL TIA. Luokassa I KLASSRUMMET on käyty 9 kuukauden aikana 9 miljoonaa kertaa, olette jättäneet kaikkiaan 50 000 kommenttia. Harrastamme kieliä VI ÄGNAR OSS ÅT SPRÅK ja luomme yhdessä historiaa TILLSAMMANS SKAPAR VI HISTORIA. VÅR SKOLA HÖR TILL VÄRLDENS STÖRSTA koulumme kuuluu maailman suurimpiin. HURRII HURRAA!

8000 – 4.9.11

Mitä täällä tapahtuu HUR ÄR DET FATT? FRÖKEN SENJA saa hepulin FÅR FNATT. Nyt täytyy NU MÅSTE HON syödä hattunsa ÄTA SIN HATT. Saadaan monta MÅNGA naurua SKRATT. 8000 oppilasta ELEVER, tinkimättä UTAN RABATT! Loistatte SKINER edestä miljoonan watin SOM MILJONTALS WATT. Valoisaa LJUST on myös yöllä NATT. Yhdessä TILLSAMMANS olemme maailmanennätyksen VÄRLDSREKORD saavuttaneet SATT.

7000 – 23.6.11

VID ALLA SVENSKA SJE-LJUD kautta ruotsin kielen suhuäänteiden. Meillä on 7 000 oppilasta ja opettajaa! VI SKJUTER ÖVER MÅLET ylitämme tavoitteet. VILKEN SKÖN START mikä hieno alku. DET ÄR NÄSTAN GENANT lähes nolostuttaa, MEN VI SCHASAR INTE BORT NÅGON emme hätistele ketään pois! Tarvitsemme vielä SJU CHARMIGA FILMSTJÄRNOR – seitsemän hurmaavaa elokuvatähteä. Oletko sinä yksi heistä ÄR DU EN AV DEM?

6000 – 12.6.11

MILDA MAKTER voi hyvät hyssykät! ELEVER OCH LÄRARE I TUSENTALS tuhansittain oppilaita ja kanssaopettajia. FRÖKEN SENJA DANSAR ÖVER SOMMARÄNGEN I ETT GLÄDJERUS fröökynä tanssii kesäniityllä iloisessa huumassa. SKOLAN HAR 6 000 ELEVER. Kiitos kaikille TACK TILL ER ALLA! Jatkamme ruotsin kielen harjoituksia riemukkaassa talkoohengessä, 420 kirjaimen postauserissä. Peukuta jos tykkäät, TUMMEN UPP OM DU GILLAR!

5000 – 28.4.11

FÖR FEM TUSEN BÖVLAR, viisi tuhatta pirulaista. Luokassamme on 4 kuukaudessa käyty 4 miljoonaa kertaa. Täällä otetaan leikilliset asiat vakavasti LEK PÅ ALLVAR ja vakavat asiat leikillisesti ALLVAR PÅ LEK. Fröken Senja kehuu VILL HYLLA kaikkia mukana olevia SOM HAR ANSLUTIT SIG. Onnittelemme GRATULERAR uusia sanoja oppineita. Kiitämme TACKAR uusia sanoja opettaneita. Fröken Senja ihailee teitä BEUNDRAR ER!

4000 – 26.2.11

VID ALLA SVENSKSPRÅKIGA SKOLBÖCKER, kautta kaikkien ruotsinkielisten oppikirjojen! VID RUNEBERG OCH TOPELIUS, kautta satusetien! VID ALLA SPRÅKLÄRARES URMODER, kautta kieltenopettajaesiäitien! VID SENJAS YLLESTRUMPOR, kautta Senjan villasukkien! Luokassa on 4000 oppilasta ja opettajaa, jotka kaikki opettavat toisiaan. Senja pyörtyi SVIMMADE. Saatte pitää vapaata koko viikonlopun. NI FÅR TA LEDIGT HELA VECKOSLUTET.

3000 – 13.1.11

Herran pieksut, PAPPAS PJÄXOR. Luokassa on 3000 oppilasta ELEVER ja opettajaa LÄRARE, jotka kaikki opettavat toisiaan. Onkohan tämä maailman suurin luokkahuone? Ette ole luokattomia. NI HAR KLASS. Snapseja kaikille. Senja tarjoaa, BJUDER. Nyt lauletaan. Kippis, SKÅL!

1000 – 6.1.11

Alkeiskurssi 5: juominen

Alkeiskurssi 5: juominen

julkaissut senjaopettaa

Menemme drinkille suomenruotsalaisen kanssa. Perehdymme sanastoon, jonka mukaan saat säädettyä juomisen määrää. Halusit sitten juoda paljon – tai vähän. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Droppe, smutta, skvätt

Jos suomenruotsalainen tarjoaa sinulle drinkin tai lasin viiniä, hän tarjoaa kohta sitä lisää. Vastauksillasi voit säätää, kuinka paljon hän kaataa lasiin.

”Får det vara mera vin?”

– ”Nej tack” tarkoittaa juuri sitä, ja hän ymmärtää olla tarjoamatta lisää.

Mutta jos haluat vähän tai paljon lisää, käytä näitä vastauksia, järjestyksessä pienimmästä suurimpaan:

– ”Nå kanske en droppe…”
– ”En smutta, tack.”
– ”Tack, en skvätt.”
– ”Nå om du nu trugar…”
– ”Ja tack, det var ju nog så gott.”
– ”Tack gärna.”
– ”Gärna!” (tätä viimeistä vastausta kannattaa käytää silloin, ja vain silloin, kun haluaa juoda itsensä päihdyksiin)

Jos kyseessä on kiinteä ruoka eikä juoma, pitää sanoja vähän muutella:
droppe => smula, smutta => smula, skvätt => liten bit.

Alkeiskurssi 4: luonteenpiirteet

Alkeiskurssi 4: luonteenpiirteet

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Perehdymme suomenruotsalaisten kotikyliin ja luonteenpiirteisiin. Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tutustumalla kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kosmopoliitti pikkukyläläinen

Hurrit esittävät mielellään kosmopoliitteja maailmanmatkaajia, mutta kun hieman rapsuttaa pintaa, löytyy pikkukyläläinen, joka on tarkoin oppinut oman murteensa ja rakastaa kotikyläänsä enemmän kuin mitään muuta (paitsi äitiään).

Kun avaa keskustelun näistä aiheista, voi seuraavat kaksi tuntia nauttia kauniista yksinpuhelusta, jossa hurri käy läpi taustaansa, murteensa ja kotiseutunsa erikoisuudet.

Ota tilaisuus hyötykäyttöön ja lue sillä välin pöydän alla ruotsin kielioppimuistiinpanosi ja tankkaa uusia keskustelunaiheita. Tai tekstaile kavereittesi kanssa, jos et muuta keksi.

Tässä osviittaa siitä, mitä tulee tapahtumaan ja millaisia hurrit eri alueilta ovat:

  • Om man träffar en nylänning kan man tala om österbottningarna.
  • Träffar man en österbottning kan man tala om nylänningarna.
  • I något skede erkänner nylänningen att han/hon egentligen härstammar från Österbotten, och österbottningen erkänner att han/hon egentligen beundrar nylänningarna.
  • Närpes har den finaste eller värsta dialekten (beroende på varifrån man kommer).
  • Sibbo har den godaste potatisen.
  • Ekenäsborna är gladast.
  • Pargasborna är avundsjuka på Naguborna.
  • Ålänningarna bryr sig inte.
  • Vasaborna är stolta över sin pizza.
  • Korsholmsborna är stolta över att inte vara Vasabor.
  • Jakobstadsborna (alltså Jeppisborna) tror att de bor i en storstad.
  • Nykarlebyborna vet att de bor i en småstad.
  • Kasköborna vet att de bor i Finlands minsta stad.

Dialekt och slang

Hurreja on vähän, mutta ruotsinkielen murteita paljon. Sellaisiakin, joita tavallinen stadilainen ei kertakaikkiaan ymmärrä – etenkin Närpiön murre, jonka sanotaan olevan lähempänä norjaa kuin ruotsia. Mikäli käy todella tuuri, kohdallesi osuu armoitettu murreimitaattori, joka ryhtyy esittämään ratkiriemukasta murrevalikoimaa.

Hurria voi kannustaa tähän kysymällä vaikka seuraavasti: Kan du härma olika finlandssvenska dialekter? Kan du Hesaslang? Vilka är de vanligaste fennicisimerna? Lär mig några roliga ord!

Onnellinen Helsingissä

Onnellinen Helsingissä

julkaissut senjaopettaa

Valokuvaaja Stefan Bremerin näyttely alkaa tänään Stoassa. Blogissa hän kertoo meille päivästään Helsingissä. Näyttelyssään hän on kuvannut kaikkea mitä vastaan tulee – tapahtumia, hassuja sattumuksia, ihmishahmoja. Kaupunkia hän ajattelee energialähteenä, jossa pinnan alla kuplii. Helsinki on  muuttunut vuosien aikana yhä hauskemmaksi kaupungiksi, jossa voi yllättyä myönteisesti eri vuodenaikoina.

Onnellinen Helsingissä, unen ja todellisuuden rajamailla

Heräsin aamulla ihmeelliseen onnentunteeseen (med en känsla av konstig lycka). Yleensä herään väsyneenä, mutta juuri tänä aamuna ruumiini tuntui kevyeltä, kimmoisalta ja täynnä kihelmöivää (pirrande) energia. Uneni loppumetreillä eräs nainen tuli sanomaan minulle, ”olet kyllä oikein hyvä”.

Ymmärsin että hän tarkoitti valokuva-teoksiani. Seisoin galleriassa kuvieni edessä, mutta unessani yksi teoksistani oli tippunut seinältä (I drömmen hade ett av mina verk fallit från väggen). Valkoinen puukehys oli mennyt rikki ja kehyksestä lohjennut palanen. Nainen lohdutti (tröstade) minua unessani ja siitä johtui tämä hyvän olon tunne.

Näen uneni useimmiten ruotsiksi. Paitsi kun olen hyvin stressaantunut tai maanisesti jossain intensiivisessä prosessissa, voin nähdä unta myös suomeksi tai englanniksi.

Kävellessäni ulkona kohti meren rantaa leudossa syyssäässä, (i ljummet höstväder) onnellinen olotila seurasi minua. Oli varhainen aamu ja meri oli rasvatyyni (havet låg spegelblankt). Ei aallon aaltoa. Vastarannan ääriviivat piirtyivät pehmeästi usvan läpi (genom dimman).

Tuntui ihmeelliseltä että oli jo marraskuu ja kaiken järjen mukaan (i sanningens namn) pitäisi olla sekä pimeätä, tuulista, märkää että kylmää. Mutta nyt Helsinki esittäytyikin parhaimmillaan.

Oma kevyt, kupliva tunne (min egen lätta, bubblande känsla) johtui myös siitä, että olin antanut itselleni oikeuden pitkän ja stressaavan työputken jälkeen vain lorvia (dröna). Kuljeskelu (flanering) ilman päämäärää (utan mål) on yleensä suotu minulle matkoilla suurissa kaupungeissa, mutta resepti toimii Helsingissäkin.

Tälläiseen päivään kuuluu ehdottomasti (absolut ) hyvä kirja. Pitää myöntää etten ollut pitkään aikaan lukenut mitään niin kiinnostavaa ja koskettavaa. Tiedätte varmasti miltä tuntuu kun kirja imee mukaansa, ei jätä rauhaan. Kassissani on aina joku kirja. Kun tarjoutuu mahdollisuus (då det ges ett tillfälle), haukkaan jälleen muutaman sivun.

Keskellä päivää suuntasin kulkuni (styrde jag min färd) kotiin. Muistin että piti toimittaa Ruotsiin kasa kuvia. Nykyään ei tarvitse vedostaa kuvia pimiössä (nuförtiden behöver man inte kopiera bilder i mörkrummet) tai edes polttaa kuvia CD levyille, riittää että tietää vastaanottajan osoitteen ja voilá, sinne cyberavaruuden halki lennätin satakunta kuvaa.

Tästä uroteosta huojentuneena (lättad av den bragd) päätin uhrata tunnin suorittamalla jo kauan lamiinlyömäni laskujen maksun. Laskupino oli kasvanut työpöydälläni korkeaksi keoksi ja omatuntoni kolkutti (samvetet tryckte mig) . Tämän vastenmielisen toimituksen jälkeen, olin niin hyvällä päällä, että päätin palkita itseäni jossakin Kauppatorin kahviloissa kivan ystävän seurassa kahvilla ja pullanpuolikkaalla, Ja näin kääntyi pikkuhiljaa mukava päivä illaksi.

Stefan Bremer

Valokuvanäyttely Stoassa 2.2.-11.3.

Alkeiskurssi 3: yleissana lagom

Alkeiskurssi 3: yleissana lagom

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Ollessasi tekemisissä suomenruotsalaisten kanssa, pärjäät pitkälle yhden ainoan sanan avulla. Se toimii aina ja kaikkialla. Annamme sanalle täystakuun.

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Lagom

Suomenruotsalaisen kanssa keskustellessa on eräs hyödyllinen sana yli kaikkien muiden. Se on ”lagom”.

Kyseisen sanan avulla voi välttää kaikenlaiset hankalat kysymykset ja päätöksentekotilanteet.

Mikäli kahviisi laitetaan maitoa tai sokeria ja kysytään ”Hur mycket?” niin sopiva vastaus on ”Lagom.”

Jos kysytään ”Hur gammal är du?” voit huoletta vastata ”Lagom gammal.”

Esimerkkejä

”Tycker du om Mozart?” – ”Så där lagom.”

”Har du många syskon?” – ”Lagom många.”

”Hur många kilometer har du skidat i år?” – ”Lagom många.”

”Hur mycket kaffe är det hälsosamt att dricka?” – ”Lagom är bäst.”

”Hur många laudatur hade du på studentbetyget?” – ”Lagom många.” (Ihan hyvä vastaus vaikka laudatureita olisi ollut nolla.)

”Hur vill du ha biffen?” (jos joku kokkaa sinulle) – ”Lagom, tack.”

Poikkeus

Huomaa kuitenkin poikkeus: ”Lagom roligt” ei tarkoita sopivan hauskaa, vaan se tarkoittaa ironisesti ”Ei kovin hauskaa”.

Kun suomenruotsalainen arvioi jonkun tilanteen tai tilaisuuden hauskuutta, ovat ylisanat sekä toivottuja että sallittuja: ”jätteroligt, toppen, superbt, fantastiskt, kul, coolt”.

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

Alkeiskurssi 2: keskustelunaiheita

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Alkeiskurssimme valmentaa tapaamaan suomenruotsalaisen. Tämänkertaisessa jaksossa paljastamme joukon varmasti toimivia keskustelunaiheita. Annamme täystakuun sille, että juttu lähtee kulkemaan. Perehtymällä kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Skärgården

Suomenruotsalaisten suonissa mahdollisesti virtaa suolavettä, koska niin suuri osa heistä on kotoisin meren liepeiltä. Niinpä saaristo on aina luonteva puheenaihe.

– Rör du dig i skärgården? Har du en stuga? Var? Tycker du mer om den yttre skärgården eller den inre? Föredrar du roddbåt, motorbåt eller segelbåt?

Fisk

Veden äärellä viihtyvät suomenruotsalaiset syövät paljon kalaa. Ja kun kukaan ei katso, niin he syövät myös paljon makkaraa, joka on mielellään HK:n sinistä Turun sinapilla maustettuna.

– Vilken sorts fisk tycker du om? Stekt, kokt, kallrökt, varmrökt, halstrad? Fiskar du den själv, eller köper du den av någon?

Handboll

Käsipallo on suomenruotsalaisten kansallislaji. Jokainen tuntee vähintään yhden käsipalloilijan ja on sukua kahdelle. Ja koska suomenruotsalaisia on niin vähän, kaikki käsipallonpelaajat ovat suomenmestaruustasoa. Sitten löytyy myös niitä, joita käsipallo ei kiinnosta pätkääkään, mutta he jäisivät perinnöttömiksi, mikäli sen myöntäisivät.

– Vilket handbollslag hejar du på? Har du spelat handboll? Minns du den där finalen där Karis slog Sparta? Eller hatar du kanske handboll?

Julmat

Julmat tarkoittaa jouluruokaa, tunnelmallista paluuta äidin herkkupatojen ääreen. Kun suomenruotsalaiset viettävät joulua, kyseessä eivät ole mitkään  ”julmathuvit” vaan päinvastoin. Jokaisen suomenruotsalaisen sisällä asuu pieni jouluihminen. Jopa niiden sisällä, jotka väittävät etteivät pidä joulusta. Suomenruotsalaiselle äiti on kaikki kaikessa. Koska lähinnä äidit ylläpitävät  jouluruokaperinnettä, se on näin ollen pyhä asia.

– Äter ni lutfisk, skinka eller kalkon till julen? Äter ni sill till julen? Tycker du att det är OK att lägga mer än en mandel i julgröten?

Finlandssvenska politiker

Suomenruotsalaiset saavat ja osaavat sekä inhota että rakastaa yhtä puoluetta, josta löytyy kaikki sekä ikävät että ihanat piirteet. Sen takia tämä onkin niin hyvä keskustelunaihe ensitapaamisella. Kaikki mielipiteet ovat sallittuja.

– Vilka politiker är in, vilka är out? Är SFP det värsta eller det bästa som hänt Svenskfinland? Här är en svår fråga: Nämn ett parti som SFP *inte* samarbetat med!

Hundar (inte katter)

Suomenruotsalaiset ovat koiraihmisiä. On heillä kissojakin – niistä ei vaan puhuta.

– Tycker du om stora eller små hundar? Har du hund? Vilken ras? Vad heter din hund? (Vastaus on todennäköisesti Fido, Karo, Lady tai Lufsen.)

Eurovisionen

Suomenruotsalaiset ovat laulamisesta viehättyneinä viisuihmisiä.

– Man kan tala om vad som helst: varför Finland alltid förlorar, varför Finland en gång vann, varför Sverige ger så få poäng till Finland, o.s.v.

Svordomar

Kiroilu kuuluu jokaisen kielen välttämättömään perussanastoon.

– Hur svär man på svenska? (Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, koska suomenruotsalainen mielellään kiroilee suomeksi, sillä se kuulostaa paljon voimakkaammalta.)

Resor

Matkailu on lähellä suomenruotsalaisten sydäntä. Pomminvarma keskustelunaihe on maailman lentokenttien edut ja haitat. Usein heidät myös löytää ruotsinlautalta laulamassa snapsilauluja.

– Sverigebåten. Sportlov i fjällen eller i alperna? Språkkurser. Har du någon gång varit utbyteselev? Hur många stämplar har du i ditt pass?

Lue sarjan muut osat.

Alkeiskurssi 1: ensitapaaminen

Alkeiskurssi 1: ensitapaaminen

julkaissut senjaopettaa

Tapaat suomenruotsalaisen ensimmäistä kertaa ja ruotsia pitäisi puhua. Uusi sarjamme valmentaa tapaamiseen. Lämmittelypaketin avulla pääset varmasti alkuun. Annat erinomaisen vaikutelman, vaikka et ymmärtäisi juuri mitään ja  selviät tilanteesta kuin tilanteesta. Ensimmäisessä osiossa käsittelemme tervehtimisen.

Tervehtiminen

Näin tervehdit tavatessanne:

– God dag, min herre.

– Angenämt!

– Morjens, gamle kompis!

– Hejsan! Vad söt du är i dag.

– God dag, min sköna.

Väittämät

Näillä vastauksilla selviät erilaisista väittämistä ja kysymyksistä. Etenkin mikäli et ymmärtänyt kysymystä, tai et tiedä mitä vastata:

– Ja, det kan man säga!

– Ja, säg inte annat!

– Menar du verkligen det?

– Ja, det finns många variationer…

– Intressant!

– Alltid lär man sig något nytt!

– Berätta mera!

Mielipide

Jos mielipidettäsi kysytään, vastaa näin:

– Försök gissa vad jag skulle svara!

– Det är lika långt som brett. Du får bestämma.

– Ingen skillnad.

– Gärna!

Valintatilanne

Mikäli sinua pyydetään valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä, vastaa näin:

– Jag låter dig svara.

– Jag låter dig bestämma.

– Jag tror jag tycker som du…

– [Jag väljer] det sistnämnda.

Yleisvastaus

Seuraavilla yleisvastauksilla selviät mistä tahansa kysymyksestä:

– Vad ska man nu svara på det?

– Oj, det finns så mycket! (esim. jos hän haluaa tietää mistä musiikista tai kirjallisuudesta pidät)

– Vad tycker du själv?

– Vad skulle du svara på den frågan?

Lue alkeiskurssimme muut osat

Senjaopettaa-kirja etsii kuvittajaa

Senjaopettaa-kirja etsii kuvittajaa

julkaissut senjaopettaa ♥ 14 Comments

Suomen ja maailman suurin ja iloisin kielikoulu etsii kuvittajaa. Olemme kokoamassa SO:n parhaat palat kirjaan, joka ilmestyy syksyllä 2012. Teksti kaipaa iloisia kuvia rinnalleen. Tässä suuntaviivat:

  • Kuvien pitää olla tyyliimme sopivia: yksinkertaisia, rempseitä ja riemukkaita.
  • Kunkin kuvan tulee edustaa jotain yhtä käsitettä, ideaa tai sanaa tekstissä.
  • Kuvat voivat olla hyvin pieniä, jolloin niitä on sivuilla paljon tai hieman suurempia, jolloin niitä tarvitaan vähemmän.
  • Kirjan sivukoko on A4 tienoilla ja kuvien koko A9-A5.
  • Kirjan laajuus tulee olemaan noin 200 sivua. Kuvien määrä on 50-200 lähestymisestä riippuen. Ehdota!
  • Kirjan tekstit toimitetaan kuvittajalle helmi-toukokuussa ja kuvien toivotaan olevan valmiita kesäkuussa 2012.

Valintaprosessi

Pyydämme ehdokkaita osallistumaan kilpailuun tekemällä kuvitusehdotuksen alla olevaan tekstiin 31.1.12 mennessä ja lähettämään tarjouksen kokonaiskustannuksista osoitteeseen senja.larsen[a]gmail.com.

Kuvita ehdotuksessasi tämä opetusteksti:

Mutkikasta

Elämässä asiat eivät aina etene suoraviivaisesti RÄTLINJIGT. Tässä hyödyllisiä sanoja mutkikkaisiin KRÖKT ja KROKIG tilanteisiin. BUCKLIG on lommoinen, BUKTIG kaareva ja BÖLJANDE aaltoileva. Vino on SNED tai VIND. SKEV on kiero tai vääntynyt, BROKIG kirjava. Jos vietät värikästä ja spontaania elämää, voit aina todeta, että JAG FÖR ETT KROKIGT OCH BROKIGT LIV. Älä kuitenkaan ole riitaisa, BRÅKIG.

21 tykkää 40 kommenttia

Lena Mitt liv är varierande, vaihteleva.
Mia KROK on koukku ja VÄGKROK tien mutka, mutta KRÖKA voi (Ruotsissa) tarkoittaa ryyppäämistä.
Robert Livet tar krumbukter, inte snedsteg men små sidosprång, mutkia tulee, ei sivuaskelia vaan pieniä syrjähyppyjä.
Mia KROG on pubi taibaari ja GROGG on drinkki. Om man dricker för många groggar i krogen kan vägen hem bli krokig.
Lena Min far sa då och då: Heja heja heja, friskt humör det är det som susen gör. Huumori on parasta.
Mia SKIFTANDE HUMÖR on vaihteleva mieliala. HUMÖRET GÅR I VÅGOR aaltoileva mieliala.
Janne Älä tee siitä monimutkaista KRÅNGLA INTE TILL DET.
Mia RYNKA on ryppy. DEN SOM FÅR FNURR PÅ TRÅDEN. Se, jolle tulee mutkia matkaan, BRUKAR RYNKA PÅ PANNAN tapaa kurtistaa kulmiaan.
Kirsi Olipa mielenkiintoisia ja erityisen outoja päivän sanoja! Tänään joutuu oikein pinnistelemään läksyjen kanssa.

Esimerkki

Tämä esimerkki on ruma kuin fan. Mutta jotain tällaista meillä on mielessä. Sivun reunoissa voisi olla pieniä symboleita ja kuvia, joista lukijalle jää visuaalinen muisto sivusta ja muutamista sen sanoista. Jotkut sivut voivat olla kokonaan ilman kuvitusta, joillakin voi olla useita.
12 miljoonaa käyntiä nollabudjetilla – näin se tehtiin

12 miljoonaa käyntiä nollabudjetilla – näin se tehtiin

julkaissut senjaopettaa ♥ 13 Comments

12 miljoonaa kävijää nollabudjetilla. 11 400 ihmistä opettaa kaikki toisiansa, 20 tekijää 3 maan 10 kaupungissa suunnittelee. Asiakaspalvelu toimii ympäri vuorokauden. Esitä kieleen liittyvä kysymys ja saat vastauksen muutaman tunnin sisällä, 7 päivää viikossa, 365 päivänä vuodessa. Miten se tehtiin?

Senjaopettaa-sivu on talkoohenkeä, yhteisöllisyyttä ja parviälyä parhaimmillaan. Mutta miten kaikki alkoi ja kuinka sitä tehdään?

Sivu syntyi vuoden 2011 alussa puolivahingossa. Halusin oppia ruotsia, mutta missään ei ollut paikkaa, jossa sitä voisi tehdä yhteisöllisesti. Vaikka sosiaalinen media antaa siihen valtavasti mahdollisuuksia.

Sivun nimi olisi voinut olla ”huonoa ruotsia”. Olen aina tykännyt virheistä. Niiden tekeminen on välttämätön oppimisen etappi. Jos on kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka vain yhden asian päivässä, on vuoden kuluttua jo hyvin kärryillä. Missä tahansa lajissa.

Tuhannet ja kanslia

Heti ensimmäisellä viikolla mukaan liittyi tuhansia ihmisiä. Samalla nousi vaatimus sisällön laadulle ja oikeakielisyydelle. (Mutta minähän en osaa ruotsia. Ja olin luvannut opettaa sitä?! Oppilaita virtasi luokkaan, helmikuussa heitä oli jo neljä tuhatta.)

Tarvitsin pelastajia. Aina kun palstalle ilmaantui joku erityisen hauska, aktiivinen ja suvaitsevainen tapaus, pyysin häntä mukaan tekijöiden joukkoon. Nyt ”kanslisteja” on 20 ja he ovat korvaamattomia. Heidän panoksensa on vähintään muutaman kokoaikaisen työntekijän veroinen.

Opetuspätkien resepti

Vuoden varrella on muodostunut tapamme kirjoittaa opetustekstejä. Tämä on se resepti, jota noudatamme. Hyvä opetusteksti on mielestämme:

  • ITSENÄINEN AJATUS eli edellisiin opetuksiin ei voi viitata.
  • LENNOKAS, puhutteleva ja hieman arvoituksellinen.
  • LOPUSSA ON MYÖNTEINEN KÄÄNNE, jotta sisältöä voi peukuttaa.
  • PERUSTUU YHTEEN TEEMAAN, jossa on kiintoisa kielellinen poikkeama.
  • AKTIVOI kysymyksen avulla.
  • MIELELLÄÄN MUKANA on ainakin kaksi näistä: söpö, tuhma, kummallinen, viisas, tunnistettava, ilkeä. (Scott Adams two of six rule)
  • PIDÄMME TEKSTIT LYHYINÄ, jolloin emme vahingossa selitä asiaa liian monimutkaisesti ja käytämme yksinkertaisia arkijärkisiä ilmaisuita.
  • VALITSEMME YHDEN KÄÄNNÖSVAIHTOEHDON, vaikka monelle sanalle löytyy valtavasti merkityksiä.

Sekalaista ruotsia

  • TEKSTIEN RUNKO ON SUOMEN KIELTÄ, jonka sekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä. Ummikkosuomenkielinen voi siis lukea tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen sanoja, ja se toimii silti.
  • RUOTSIN KIELEN KÄÄNNÖKSET KIRJOITETAAN TIKKUKIRJAIMILLA, MED VERSALER. Suomen kieli kirjoitetaan pienillä kirjaimilla.
  •  RUOTSIN KIELEN sana on siinä muodossa missä se olisi, jos koko lause olisi ruotsiksi
  • OPETUSTEKSTEIHIN ON SEKOITETTU UUDENAIKAISTA JA VANHOILLISTA RUOTSIA, RIIKINRUOTSIA JA SUOMENRUOTSIA. Kommenteissa esiintyy usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsahtaa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen sana. Ihanaa.
  • ILOITSEMME MONIMUOTOISUUDESTA. Kieli ei ole staattinen. Se muovautuu sen mukaan miten sitä käytetään. Koulussa on jopa keksitty valtavan hienoja uussanoja!

Opetusten teemat

Kieli antaa loputtomasti mahdollisuuksia kirjoittaa kaikesta elämään ja maailmaan liittyvästä. Jotta opetustekstit pysyvät yksinkertaisina, iloisina ja noudattavat oppilaiden ”tilaamaa” linjaa, niputamme ne jo mietintävaiheessa johonkin näistä:

Editointiprosessi

Kuten missä tahansa hyvässä mediassa, editointiprosessi on tarkkaan määritelty. Vaikka kaikki kukat kukkivat, mitään kovin huolimatonta emme tuo sivulle, jotta se ei vie huomiota itse asialta. Editointiprosessi on kolmitasoinen:

  • TEKSTEJÄ VOIVAT KIRJOITTAA kaikki kanslia-ryhmään kuuluvat. (Kanslisteja tulee ja menee aikataulujensa puitteissa. Joskus joku on poissa kuukausikaupalla, mutta palaa sitä suuremmalla tarmolla. Haluatko mukaan?)
  • TEKSTIT OVAT YHTEISOMISTUKSESSA eli kaikki voivat korjata ja parantaa toistensa tekstejä.  (Ajoittain kanslian keskustelu pulppuaa niin vuolaana, että yhteen opetustekstiin saattaa tulla jopa 100 versiota. Ja jutustelu päälle.)
  • KIELIASU TARKASTETAAN ja viimeinen silaus tehdään vuorokausi ennen julkaisua. (Erillinen ”johtokunta” perustettiin edellisen vaiheen vilkkauden vuoksi, viimeistelemään parviälyn tuotos ennen julkaisua. Olemme ainakin Mia Vanhatalon  kanssa paikalla kerran päivässä – vaikka vaan muutaman minuutin ajan, seuraavan päivän tekstiä viimeistelemässä.)

Sosiaalisuuden säännöt

Koulussamme opetellaan paitsi kieltä, myös sosiaalisen median sääntöjä ja yhteisöllisyyttä. Näin toimimme sivulla:

  • EMME laita kommenttia oman kommentin perään, vaan odotamme että joku toinen sanoo jotain. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta, kuin cocktailkutsut.
  • SEURAAMME peukkujen määrää. Jos tulee peukkuja, kommentti oli mieluinen. Lisäämme sitä sorttia.
  • SELITÄMME. Kaikki pysyvät mukana, mikäli jaksamme avata merkityksiä. Sisäpiirissä vain jotkut ymmärtävät.
  • VÄLTÄMME YKSIKIELISYYTTÄ. Mikäli kommentit ovat ainoastaan yhdellä kielellä, huonommin sitä osaavat suljetaan ulos.
  • RAKASTAMME VIRHEITÄ. Kukaan ei tykkää täydellisyydestä. Pääasia on, että edes yrittää. Jos kömmähtää, se kannustaa muita yrittämään.

Häiriköt ja mielipiteet

Kun jäseniä on toistakymmentä tuhatta, tapahtuu ajoittain myös ärtymisiä. Näin toimimme ongelmatilanteissa:

  • KIRJOITAMME kauniin ja kiltin vastauksen. (Jokainen tsänssi on mahdollisuus valloittaa vastapuoli.)
  • VAIKENEMME ja viemme keskustelun uuteen suuntaan.
  • ANNAMME YHTEISÖN vastata.
  • LÄHETÄMME ERIMIELISYYDEN KOHTEELLE mukavan yksityisviestin. (Selitämme vaikka, että ei saa olla rietas, koska jäseninä on paljon lapsia.)
  • HÄIRIKÖN SULKEMINEN POIS on viimeinen (ja todella harvoin) käytetty keino.
  • Emme koskaan IKINÄ provosoidu. Piste.

Opettavaista ja haastavaa

Vuosi ruotsinopetusta (ja opettelua) on nielaissut valtavan määrän tunteja. Uusia kysymyksiä on kohdattu jatkuvasti. Tässä suurimmat haasteet:

  • TUNTEET. Sivua tekevän kanslian jäsenten määrä on ollut vaihteleva mielipide- ja linjauserojen vuoksi.
  • SOPIVAN KIELIJAKAUMAN ylläpitäminen. Toinen kieli ottaa helposti vallan, jolloin sitä vähemmän osaavat tuntevat jäävänsä ulkopuolelle.
  • LAATU.  Joka päivä on oltava erinomainen.
  • SISÄÄNLÄMPIÄVYYSRISKI. Jos vakioporukalla on yhdessä kovin mukavaa ja he suuntaavat viestit toisilleen, muodostuu keskustelukerho, johon ulkopuolisen on vaikea tulla.
  • IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA. Käyttäjistä kolme neljäsosaa on naisia. (Missä ovat miehet, ettekö ole huomanneet tätä ihanuuskeskittymää?)
  • BLOGGAAJIEN LÖYTÄMINEN. Mikä on se suomenruotsalainen kulttuuri joka maassamme elää. Blogit kertovat sen pieninä tarinoina. Täällä vuoden 2011 luetuimmat. Haluaisitko kirjoittaa meille tekstin?
  • JÖRN DONNER (vannoi, ettei koskaan tule Facebookiin, mutta pitkällisen abikampanja-suostutteluoperaation jälkeen, on siellä edelleen.)

Mikä olemme?

Aina joskus joku kysyy, että mikä oikein olette. Luulen että olemme:

  • MIELENKIINNON herättäjä, naurattaja, luutuneiden ajatusten ravistelija, kyseenalaistaja, innostaja ja virheiden puolustaja.
  • TESTILABORATORIO ja uusien ideoiden hautomo, joka pitää itseään ja jäseniään vireinä erilaisilla tempauksilla ja hankkeilla.
  • URAKOIMME monikultuurisuuden puolesta, olemme vastaisku kutistumiselle.
  • SUOMENKIELISILLE TARKOITETTU. Erityinen ilon aiheemme on, että mukana on niin moni ruotsinkielinen, joka on huomannut voivansa tehdä jotain myönteistä ruotsin kielen eteen. Ja oppivansa itse suomea siinä sivussa.
  • EMME KILPAILE virallisten pitkäaikaisten rakenteellisten toimijoiden, kuten koululaitoksen kanssa, vaan täydennämme niitä.
  • TEEMME TALKOOTYÖTÄ. Ihmiset haluavat hyödyllisiä asioita, eikä pelkkää ajanviettoa sosiaalisesta mediasta.
  • OLEMME LAAJENNUSLIIKE. Ruotsin kieli kuuluu Suomessa koko kansalle jo perustuslain mukaan, eikä pelkästään suomenruotsalaisille.
  • SIVUSTA ON EHKÄ MUODOSTUNUT VAHVEMPI JA SUVAITSEVAISEMPI, kun niin moni tekijöistä on suomenkielinen. Kielten välille tarvitaan enemmän vuorovaikutusta. Aito elävä suomenruotsalainen kulttuuri maassamme on valtava rikkaus. Juhlistamme sitä. Päivittäin.

Ainakin hinta-laatu-suhde on kohdallaan, olemme Suomen suurin koulu ja ehkä maailman hauskin kieliyhteisö.

Puss o kram,

Fröken Senja Larsen

Vuoden 2011 luetuimmat kirjoitukset

Vuoden 2011 luetuimmat kirjoitukset

julkaissut senjaopettaa ♥ 2 Comments

Vuoden 2011 luetuimmat blogikirjoitusta. Julkaisimme niitä liki 100 – vähintään yhden viikossa. Kirjoituksissa kerrotaan tarinoita kielestä sekä kulttuurista. Kaikki kirjoittajat ovat huippuja, jokainen omalla tavallaan, tässä ne kirjoitukset jotka saivat eniten lukijoita. Ensimmäiseksi tullut veti pitkän välimatkan muihin: se sai kolme kertaa enemmän lukijoita kuin kakkonen.

1.      In Finland we have this thing called HURRI – Mårten Mickos

2.      Prepositiometsä – Mårten Mickos

3.      Älskade språk – Mårten Mickos

4.      Hurrin huussissa on kattokruunu – Camilla Ahlbom

5.      Tunnetusti hurmaavat hurrit – Abikampanja

6.      Ensimmäisen sukupolven suomenruotsalainen? – Iia Reiju

7.      Hurrit kirmaavat nurmikentällä ilman kenkiä – Christer Haglund

8.      Hurrit syövät äijämössöä – Bitte Westerlund

9.      Koukussa kolmeen kieleen – Stefan Bremer

10.     Olen kielisammakko – Robert Runeberg

Vielä bonuksena kaikkien aikojen kaunein blogi: Allerginen joululle – Robert Runeberg.

Kirjoita meille blogi!

Kirjoittaisitko sinä blogin? Palkkioksi saa runsaasti hyvää mieltä. Sisältö on vapaa, mutta sen tulisi käsitellä kieltä ja kulttuuria sekä mielellään opettaa muutaman lauseen ja lausahduksen ruotsiksi. Blogit kirjoitetaan suomeksi. Ole yhteydessä senja.larsen[a]gmail.com.

Puss o kram, fröken Senja

Vuoden luetuin blogi: in Finland we have this thing called hurri