Tein ensimmäisen kerran tuttavuutta ruotsin kielen kanssa Hyvinkäällä ollessani kuusivuotias. Kävin kolmen vuoden ajan kansakoulua ruotsiksi.

Ensimmäiseen puoleen vuoteen en ymmärtänyt juuri mitään. Mutta joulun aikoihin alkoivat sanat asettua kohdalleen. Se oli suuri onnenpotku. Siitä lähtien olen tuntenut oloni kotoisaksi toisella kotimaisella. Minulle on ollut ammatillisesti suuri hyöty kielitaidostani. Se on poistanut monet mutkat matkalta.

Suhteeni ruotsin kieleen on säilynyt vankkana. Kotona saan aamiaisen höysteenä suupaloja kielestä, sillä vaimoni on ottanut tavaksi lukea Senjan opetuksia niille perheenjäsenille, jotka ovat paikalla. Kyllä sieltä aina jotain uutta oppii.

Koska olen toiminut yritysjohtajana oikeastaan koko työurani ajan, on näkökulmani ruotsin kieleen työorientoitunut.

Ruotsilla on maana meille suomalaisille huikean tärkeä merkitys. Suomen vienti Ruotsiin on 5 987 miljoonaa ja tuomme 5 220 miljoonan euron edestä.

Tullihallituksen tilastojen mukaan Ruotsi nousi viime vuonna 11,4 prosentin osuudella tärkeimmäksi vientimaaksemme, jättäen taakseen Saksan ja Venäjän. Kymmenen viime vuoden ajan on Ruotsin merkitys kauppakumppanina kasvanut jatkuvasti.

Ruotsissa toimii 700 yritystä, joilla on suomalaisomistus ja ne työllistävät yli 60 000 henkeä. Yhteys on vankka. Toissavuonna suomalaiset yritykset ostivat 23 ruotsalaisyritystä. Ajatelkaa vaikka brändi-ikoneita, kuten Storaenso, Teliasonera ja Tieto. Jokaisella niihin töihin hakeutuvalla on hyödyksi osata ruotsia. Itse olen huomannut, että ihmisiin kaikilla organisaatiotasoilla saa laadullisesti aivan erilaisen kontaktin kun puhuu heidän kieltään, Ruotsissa ruotsia.

Mikäli olen itse yritysjohtajana saanut valita kahden täysin yhtä vahvan työnhakijan välillä, joista toinen ei osaa lainkaan ruotsia ja toisella on vahva kielitaito. Olen valinnut sen, joka osaa ruotsia.

Juha Rantanen

Kirjoittaja on toiminut Borealis-yhtiön, Ahlstromin ja Outokummun toimitusjohtajana.