Joukkorahoitus toteutuu: Fröken Senjan kirja ylitti 10 000 euron tavoitteen.
Nyt tehtiin historiaa. Suomen ensimmäinen parviälyn ja joukkorahoituksen yhdistelmänä syntyvä kirja sai kokoon 10 000 euron rahoituksensa ja vielä ylitti tavoiteen. ”Kiitän sydämellisesti kaikkia osallistuneita ja mukana jännittäneitä, tällä tapaa saamme yhteisen tuotoksemme mahdollisimman edullisesti kansien väliin yhteisömme iloksi”, sanoo Fröken Senja Larsen.
Senja opettaa sinulle ruotsia-yhteisön joukkorahoitussivu oli voimassa 30 päivän ajan 22.7.-20.8.2012. Jännittäviä hetkiä elettiin viikkoa ennen päätöstä, kun koossa oli vasta puolet tavoitteesta. Viimeisen muutaman päivän aikana kerättiin kokoon 20 % summasta. Tavoitteeseen päästiin vuorokautta ennen määräajan umpeutumista.
– Yhteisön jäsenet nousivat ratkaisevaan rooliin, kun he levittivät linkkiä sosiaalisessa mediassa, kiittää Senja.
Yli puolet lahjoittajista tuli Facebookin kautta. Ylivoimaisesti suosituimmat panokset olivat 8 euroa ja 24 euroa, joilla saa kirjan pdf- tai paperiversion. Kirjoja etukäteismyytiin kaikkiaan miltei 400 kappaletta ja e-kirjoja 55 kpl, jonka lisäksi tarjolla oli muita kirjaan ja sen kuvitukseen liittyviä tuotteita. Mukaan tuli kaikkiaan miltei 300 henkilöä, joiden keskimääräinen tukisumma oli runsaat 30 euroa.
Pienistä puroista iso virta
Senja opettaa sinulle ruotsia -kirja toteutui kansainvälisellä joukkorahoituksella, mutta se painetaan kotimaisessa Otavan Kirjapainossa.
Joukkorahoitus on täysin uusi konsepti Suomessa, mikä toi hankkeelle oman haasteensa.
– Jouduimme toteuttamaan projektin ulkomaisessa joukkorahoituspalvelussa, sillä kotimaista ei vielä ole. Meidän piti
selittää mitä on joukkorahoitus, osallistujien piti kirjautua palveluun ja ymmärtää sen ohjeet englanniksi. Lisäksi meidän piti saada heidät vakuuttuneiksi siitä, että kirja on hankkimisen arvoinen. Onneksi yhteisömme jäsenet ovat innokkaita kokeilemaan uusia asioita.
Yhteisöllisyys on tulossa monille yhteiskunnan alueille.
– Joukkorahoitus sopii erittäin hyvin suomalaisille, koska olemme talkoita tekevää kansaa. Tällä tavalla ihmiset voivat päättää, millaisia tuotteita haluavat. Välikädet putoavat pois tuottajan ja asiakkaan väliltä, kuten monilla aloilla on käymässä, sanoo Senja.
Joukkorahoituksessa hyväksi pitämäänsä hanketta voi tukea vaikka yhdellä eurolla. Kun näin tekee iso joukko ihmisiä, voidaan kerätä suurikin summa. Mikäli tavoitesummaa ei saada kokoon, osallistujia ei veloiteta eikä hanke toteudu.
Kirja saapuu syysmyyntiin
Rahoituksen vahvistuttua kirja etenee nyt painatukseen ja se ilmestyy 14.9.2012.
Kirjaan on koottu opetustekstit ja yhteisön parhaat kommentit puolentoista vuoden ajalta ja sen on kuvittanut 21-vuotias helsinkiläinen kuvataiteen opiskelija Nadja Andersson. Kirja on laajuudeltaan 240-sivuinen ja kovakantinen.
Lisätiedot:
senja.larsen@gmail.com p. 050 551 1377 tai mia.vanhatalo@platburk.fi p. 050 539 4225
Senja opettaa sinulle ruotsia -sivua on ylläpidetty yhteisön toimesta Facebookissa vuoden 2011 alusta lähtien. Sivu kuuluu liki 14 000 jäsenellään Suomen suurimpiin sosiaalisen median yhteisöihin.
Hanke on saanut laajalti tunnustusta. Sille on myönnetty Suomen kieltenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011 -palkinto, Suomen e-oppimiskeskuksen Parasta Parasta -palkinto, Kulturfondenin Yhteisöpalkinto ja Hugo Bergroth -seuran Språksporre vuonna 2012.
Kickstarter on suurin globaalisti toimiva joukkorahoitusalusta, jonka avulla on jo neljän vuoden aikana syntynyt huimia menestystarinoita. Sen kautta on kerätty yli 230 miljoonaa dollaria yli 23 000 projektiin, joita on tukenut kaksi miljoonaa henkilöä.
Senjaopettaa 
Miten sinä määrittelet tämän parviälyn?
Ilkka – Parviäly on sitä kun joukossa tiivistyy älykkyys eikä tyhmyys. Yhteisen intressin ympärille kerääntyy sitoutuneita ja innostuneita henkilöitä spontaanisti. Kukin osallistuja tuottaa yhteisen hyvän eteen jotain älyllistä lisäarvoa – yleensä niin, että eri osallistujat keskittyvät eri tehtäviin.
Parviäly eroaa perinteisestä organisaatiosta ja tiimistä siinä, että käskyjä ei juuri jaeta (eikä voi jakaa, koska jokainen on mukana vain omasta tahdostaan) ja että lukkoon lyötyä toimintasuunnitelmaa ei ole. Vertauksena voisi olla lintuparvi. Koskaan ei voi tietää, onko huomenna parvi vielä voimissaan. Mutta juuri sen takia, se yleensä on. Osallistujia viehättää toiminnan ja toimintakentän vapaus.
Tämä on minun tulkintani ilmiöstä. Odotan innolla muiden näkökantoja!
Mårten, näinhän se parviäly usein kuvataan.
Minun mielenkiintoni näissä diskursseissa kohdistuu tiettyjen käsitteiden kielellisten ilmaisujen leviämiseen ja merkityksien hajoamiseen. Joistakin tieteellisistä havainnoista luotujen uusien käsitteiden kielelliset ilmaisut leviävät varsinaisen tieteellisen alkuperäisen käsite-määrittelynsä ulkopuolelle niiden raflaavan luonteensa vuoksi.
Hyvänä esimerkkinä on käsite ”innovaatio” tai James Surowieckin luoma käsite ”joukkojen viisaus” ja nyt tässä parviäly.
Yhdysvaltalainen kuuluisa filosofi kutsuu tällaista diskurssia ”paskapuheeksi” (Harry Frankfurt: On Bullshit). En nyt siis tarkoita lainkaan tässä käytävää yleistä, varsin erinomaista keskustelua, vaan yksinomaan yleiseltä kannalta kaikkia keskusteluja, joissa käytetään näitä raflaavia termejä.
Hän toteaa, että ”(Y)ksi kulttuurimme näkyvimmistä piirteistä on paskapuheen paljous” (ibid., 7). Vaikka paskapuheelle ei olekaan teoriaa tai edes kovin vakiintunutta käsitteenmuodostusta, voimme melko helposti intuitiivisesti tunnistaa paskapuheen kohdatessamme sellaista. Frankfurtin käsitemaailmassa tällä puheella ei yksinomaan ”keplotella tilanteesta puhumalla paskaa” vaan kyseessä on toimintamalli, jossa ”paskapuhetta tuotetaan niin paljon kuin tilanne sattuu vaatimaan” (ibid., 68).
Parviäly on ongelmallinen kognitiotieteen näkökulmasta sen metafoorallis-konnektiivisen viittauksensa takia. Linnuilla on kognitiivinen sulkeuma, kuten kaikilla alkeellisimmilla lajeilla, ja ne kykenevät muodostamaan ainoastaan alkeellisia algoritmeja ohjaaman toimintaansa. Linnuilla parvessa lentämisen pelkistetty algoritmi on: lennä mahdollisiman lähellä muita, lennä mahdollsimman keskellä parvea. Näin muodostuu auran muotoinen parvi. Linnuilla ei ole aivokapasiteettia aerodyynamiseen optimiointiin. Olennaista on, että kaikilla linnuilla (parvessa) on sama algoritmi. Sen sijaan Surowieckin joukkojen viisaus perustuu ajatukseen, jossa joukon jäseniilä kaikilla on erilainen ajattelualgoritmi ja tämä erilaisuuden keskiarvo luo optimaalisen toimintatavan.
Olisiko siis parviäly alusta mm. fasisimille: kaikki jäsenet ajattelevat samalla tavalla?
Pitäisikö tälle sinänsä mainiolle ilmiölle kehittää parempi termi? Mitenkäs olisi ”yhdessäajattelu” (co-thinking)? Sitten domain-rajoitusten mukaan voitaisiin puhua: open co-thinking, community co-thinking, organizational co-thinking, team co-thinking and family co-thinking. Skitsofreenikot voisivat pyrkiä ”us-co-thinking” -tilaan.
Hei Ilkka, parviäly tarkoittaa koulussamme sitä, että kaikki tehdään yhteistyönä. Kukaan ei tee yksilösuoritusta, vaan jokainen kantaa oman kortensa kekoon. Olemme kuin pieniä muurahaisia tai mehiläisiä. Kirjoitamme koulussa julkaistavat opetustekstit yhdessä porukan kanssa. Kun ne on julkaistu, kukin kommentaattori tuo oman osaamisensa mukaan. Mitä tulee parviäly-sanaan: terminologia ja merkitykset muodostuvat käytön myötä. Elämme valtavassa murroksessa, mitä uudenlainen tekeminen vielä saakaan aikaiseksi ja millä sanoin sitä kuvataan? Ainakin se tuo tullessaan yhden joukkorahoitetun kaksikielisen kirjan, jota ei ole kirjoitettu yksin, kaksin vaan satojen ihmisten kanssa. Ps. ”Us-co-thinking” kuulostaa hyvältä 😉