Käyntejä Senja opettaa sinulle ruotsia -sivulla on ollut kahdessa kuukaudessa pöllämystyttävät 2 miljoonaa. Jäsenmäärämme nousi 4000:een. Sen myötä kuulumme Suomen 400 suosituimman Facebook-sivun joukkoon.

Konehuoneen lukemat näyttävät, että meillä on eniten seuraajia näistä kaupungeista: 1) Helsinki 2) Tampere 3) Vantaa 4) Turku 5) Espoo 6) Rauma 7) Vaasa 8 ) Stockholm 9) Oulu 10) Jyväskylä 11) Kuopio 12) Jakobstad 13) Amsterdam 14) Joensuu 15) Seinäjoki 16) Salo 17) Raisio 18) Tallinna 19) Kotka.

Kovasti paljon vilkutuksia teille kaikille ja vielä ekstrasti Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon ja Joensuuhun, missä paikallisten hurrien apu on varmaankin hankalinta löytää, mutta pieni kielikoulumme sekä online-hurrihjälp kattaa Suomen kaukaisimmatkin nurkat.

Ahkeria oppimisyksiköitä

Kuukausitasolla on nyt noin miljoona käyntiä. Opetamme noin 100 sanaa viikossa eli 400 ruotsinkielistä sanaa kuukaudessa. Mikäli edes yksi prosentti käynneistä on johtanut oppimiseen ja oppimisteho ollut kymmenen prosenttia – on suoritettu 400 000 ”oppimisyksikköä” eli opittua sanaa.

Helmikuussa keksimme kaikenlaisia kujeita. Kuten manailumaaottelun, jonka johdosta päädyimme Ruotsin aamutelevisioon. Olimme myös kaunokielisiä eli kirjoitimme runoja kaksikirjaimisista sanoista.

Uutiskynnyksenkin yli harpattiin. ”Senja opettaa sinulle ruotsia” poikii nyt 14 000 hittiä googlessa, ”Hurrinhurmauskone” 500 hittiä, ”Älsklingssvenska” yltää jo 50 hittiin.

Ylitimme myös ärtymiskynnyksen. Hups. Mutta olemme iloisia siitä, että HBL:n kampanja virittelee samaa säveltä kanssamme. Hienoa että kaksikielisyyden ilo leviää. Riemuruotsin rinnalla kannatamme toki myös riemusuomenkielen leviämistä. Jopa lehden markkinoinnista edelleen myös nettitoimituksen puolelle. Kaksikielisyyden riemun toteutumista kun voi jarruttaa se, että lehden keskustelupalstalle tulleet suomenkieliset, asiallisesti kantaa ottavat kommentit poistetaan.

Seuraavaksi kehitämme sitten mittarin, joka laskee kuinka monta myötäilijää on ja montako haukkujaa. Se on tunnettuuden mitta!

Ensimmäisen luokan kultatähdet

Helmikuussa  kanslia jakaa ensimmäisen luokan kultatähden erityisesti koululaisille, abeille ja opiskelijoille. Sekä niille, jotka ovat edes yrittäneet kirjoittaa molemmilla kielillä ja oppia koko ajan uutta. Ja kaikille niille, jotka ovat kysyneet kielikysymyksiä, vastanneet niihin tai laittaneet osoitettamme eteenpäin.

Annamme tässä kuussa ensimmäisen luokan kultatähdet seuraaville:

Oikea svedu Mikael Jönsson on oiva esimerkki siitä, miten uusi kieli opitaan. Rohkea yrittäminen on puoli voittoa.

Luokan innokkain, Kirsi Vesterbacka, ei malta huilia vaan vaatii lisää riemuruotsia jopa viikonloppuna.

Soile Damm nimetään täten koulun ulkomaankirjeenvaihtajaksi asemapaikkanaan Saksa. Kullanarvoinen kielitaituri, jolla on kosolti kokemusta ja laaja sanavarasto repussaan!

Kirsi Paloheimo on aina iloinen, aktiivinen kommentaattori sekä osallistuja joka uskaltaa yrittää myös ruotsiksi.

Kolumnistina eniten hittejä kautta aikojen sai Mårten Mickos, jonka kirjoitus In Finland we have this thing called HURRI vetäisi katon irti konehuoneesta ja mittarit pyörivät ennennäkemättömiä lukemia.

Henna Mikkilä herätti meidät miettimään, mitä kohderyhmämme haluaa. Hänen palautteensa ansiosta järjestimme koulugallupin ja teimme sivulle reviews/palaute/recensioner-osion, jotta voitte ajoissa kertoa meille mikäli läppä latistuu.

Kysyimme mitä sisältöjä toivotte meidän opettavan. Tässä koulugallupin tulokset:

a) Arkiruotsi 27 % b) Sanaleikit ja runot 9 % c) Lagom är bäst -sekoitus 52 % d) Kaikki käy 12 % e) Keksikää jotain uutta 0 %.

Jatkamme siis sekavalla sekoitustiellä, kuten tähänkin asti, emmekä (ehkä) yritä mitään uutta.

Jouduimme helmikuussa myös vastaamaan erinäisiin kysymyksiin:

K: Mitä kieltä te siellä oikein opetatte? Eihän se Senja edes osaa ruotsia. Onko siellä edes yhtään pätevää opettajaa? V: Käytämme ihan tavallista arkikieltä. Kannustamme ennen kaikkea ylittämään kielikynnyksen ja käyttämään molempia kieliä ilman että keskitytään virheiden etsimiseen. Yksi kirjoittaa vähän huonoa ruotsia ja toinen hieman huonoa suomea. Täydellisyys ei ole olennaista, vaan se että uskalletaan käyttää kieltä ja yritetään ymmärtää toisiamme. Joukossamme on muuten oikeita päteviä opettajiakin. Katsomme että opetuksen hinta/laatusuhde on erittäin hyvä.

K: Onko sivulla jotain agendaa? V: Porukalla ei ole mitään yhteistä poliittista, taloudellista, aatteellista saati pakkoruotsikantaa. Sivua pyörittää yksityishenkilöistä koostuva joukko, jonka mielipiteet ovat heidän omiaan. Yhteistä on ajattelu, että kaksi kieltä on rikkaus ja vuorovaikutus lisää yhteisymmärrystä. Ja uuden kielen oppiminen, olemassa olevan kielitaidon ylläpitäminen sekä sanavaraston täydentäminen on hyödyksi.

K: Olen huolissani sivulla käytettävän ruotsin kielen tasosta. V: Paras tapa petrata tasoa on osallistua itse.

K: Mitä hyötyä on siitä, että joku julkkis on  yhden tunnin online? V: Maailma muuttuu pienillä teoilla ja hitaasti. Jokainen mukana oleva on mielipidevaikuttaja, joka haluaa olla mukana muuttamassa asenteita myönteiseen suuntaan ja lisätä yhteisymmärrystä. Kukin heistä on menestynyt alallaan. Heiltä voi kysyä monenlaisista asioista kuten ammatinvalinnoista, koulutuksesta tai elämästä yleisesti.

K: Mitä palstan pyörittäjät tästä saavat? V: Kokemuksia, mukavan harrastuksen, hyviä nauruja, osaamista jota voi käyttää omassa työelämässä, ajatusten vaihtoa, uusia ystäviä sekä toisten auttamista. Eikö ole ihanaa?

K: Miksi te sanotte hurri, joka on ruma sana. Ja härmäläinen, joka on vähintään yhtä paha loukkaus? V: Kieli muuttuu ja elää koko ajan sekä saa uusia merkityksiä. Hivenellä ironiaa ja hyviä nauruja uppoaa myös oppi ja kalanmaksaöljy. Ehkä näiden sanojen merkitys tässä hiljalleen muuttuu. Pakkoruotsin sijaan muuten tarjoilemme riemuruotsia, älsklingssvenska.

K: Mutta Suomessa puhutaan SUOMEA!? V: Kyllä, mutta jos vaan osaa ja haluaa, niin voi myös puhua ruotsia, englantia ja montaa muuta kieltä. Sitä paitsi ne muut ovat sangen paljon hyödyllisempiä, mikäli mielii käväistä, elellä tai työskennellä maan ulkopuolella. Jokainen sana kartoittaa kielitaitoa ja ymmärrystä eikä mene hukkaan.

K: Miksi Facebookissa lukee COMPANY vaikka tämä on harrastus. Onko tämä sittenkin salajuoni myydä jotain? V: Kyseessä on kämmi jonka Senja teki sivua perustaessaan. Senja on anonut Facebookilta yhteisöstatusta, mutta eivät ole vastanneet.

K: Kuka tuo SENJA on? V: Senja on Norjassa Senjan saarella asuva maailman suurin 17 metriä korkea tuttipeikko, jolle norjalaispienokaiset lähettävät tuttinsa, kun haluavat siitä eroon. Senja on myös ihan tavallinen espoolainen työssä käyvä perheenäiti, joka päätti oppia ruotsia ja tehdä sen porukalla. Sitten kävi niin, että Senja-sivusta tuli yhteisö, jonka yhtenä jäsenenä Senja kartottaa kielitaitoansa.

Senja