Ensimmäisen sukupolven suomenruotsalainen?

18 syys

Mä käyn ruotsinkielistä kouluu Espoossa. Tuntuu tavalliselta käydä ruotsinkielistä kouluu. Mun bestis on Soffi, sen äiti puhuu suomee, sit sen isä puhuu ruotsii. Mun toisen bestiksen, Ronjan, molemmat vanhemmat puhuu ruotsii.

Mä käyn ruotsinkielistä kouluu Espoossa. Tuntuu tavalliselta käydä ruotsinkielistä kouluu. Ronja ja Soffi ovat tavallisia.

Suomenkielisten mielest mä oon suomenruotsalainen, mut kaikkien ruotsinkielisten mielest mä en oo. Mut on rekisteröity ruotsinkieliseksi kun mä menin ruotsinkieliseen esikouluun. Äiti sano, että niin täytyy tehdä, et mä saisin varmasti jatkaa ruotsinkielisessä koulussa.

Nykyään musta tuntuu, että mä oon suomenruotsalainen, mut äiti sano, etten mä oo. Mun mielestä mä kyl olen ihan yhtä paljo suomenruotsalainen ku mun kaveritkin. Me ollaan ihan tavallisii ja kannatetaan Suomee jääkiekossa. Ei me olla ruotsalaisii, me vaan puhutaan ruotsii Suomessa.

Äiti sano, et jos mä haluun olla suomenruotsalainen, niin mä saan sen puolesta olla, siinä ei oo kuulemma mitään pahaa.

Jos mä saan lapsii, niin ne menee ruotsinkieliseen kouluun. Jos niiden isä on suomenkielinen, niin mä puhun niille ruotsii, jos niiden isä on ruotsinkielinen, niin mä puhun niille suomee. Suomessa vaan pitää osata molempii.

Iia Reiju (11v)

8 vastausta to “Ensimmäisen sukupolven suomenruotsalainen?”

  1. Anna Paulina Eklöf 18.9.2011 klo 09:23 #

    Iia, sinä olet ihan oikea suomenruotsalainen, ja minä, suomenruotsalainen, olen YLPEÄ sinusta- jag är STOLT över dig! Me olemme, suomenkieliset ja ruotsinkieliset , kaikki samaa kansaa. Tack för din fina blogg!

  2. erkki 18.9.2011 klo 11:36 #

    Hej Iia! Det var fint skrivet. Fast det är ju inte så kiva om du ibland måste fundera om du är finlandssvensk som andra i skolan. Då blir då där som det annars också ibland blir i skolan, att en del gör grupper där andra inte får vara med. (Jag tror dessutom att flickorna lite oftare gör sånt än pojkarna…). Men det som är viktigare än till vilken grupp man hör är vad man KAN. Nu kan du svenska och du kommer säkert att lära dig också många andra språk. Jag tror att ju flera språk man kan, desto flera vänner har man när man är vuxen. Hejdå!

  3. Soil 18.9.2011 klo 12:13 #

    Miksi sanotaan suomenruotsalainen? Miksi ei ruotsinkielinen?

    • Anna Paulina 21.9.2011 klo 05:24 #

      Hyvä kysymys, Soil! Kyllä sitä sanontaa hyvin voi käyttää ja olisi varmaan hyvä käyttää useammin.

      1800-luvulla olimme kaikki ”finnar” / suomalaisia. Kun tunnelmat fennomaanien ja ruotsinkielisten välillä kiristyivät, 1900- luvun alussa joku keksi sanan ”finlandssvensk”. Lapsena opetettiin että olimme kaikki, suomenkieliset ja ruotsinkieliset, ”finländare” eli suomenmaalaisia – ja Suomessa asui ”finnar” ja ”finlandssvenskar”. Jos olisimme täällä kotimaassakin svenskspråkiga finnar – niinkuin me aina ulkomailla olemme – moni väärinkäsitys varmaan häviäisi. Mutta tuo ”finlandssvensk” / suomenruotsalainen on ehtinyt pesiytyä identiteettiimme. – Mutta suomalaisia me silti kaikki olemme! Menikö monimutkaiseksi?

    • Anna Paulina 21.9.2011 klo 05:26 #

      Hyvä kysymys, Soil! Kyllä sitä sanontaa hyvin voi käyttää ja olisi varmaan hyvä käyttää useammin.

      1800-luvulla olimme kaikki ”finnar” / suomalaisia. Kun tunnelmat fennomaanien ja ruotsinkielisten välillä kiristyivät, 1900- luvun alussa joku keksi sanan ”finlandssvensk”. Lapsena opetettiin että olimme kaikki, suomenkieliset ja ruotsinkieliset, ”finländare” eli suomenmaalaisia – ja Suomessa asui ”finnar” ja ”finlandssvenskar”. Jos olisimme täällä kotimaassakin svenskspråkiga finnar – niinkuin aina ulkomailla – moni väärinkäsitys varmaan häviäisi. Mutta tuo ”finlandssvensk” / suomenruotsalainen on ehtinyt pesiytyä identiteettiimme. – Suomalaisia me silti kaikki olemme! Menikö monimutkaiseksi?

  4. Edward 21.9.2011 klo 10:03 #

    Bra Ina.

    Jag gillar också språk, när jag var liten representerade min pappa
    Finland utomlands och jag gick i tysk och engelsk skola. När
    vi flyttade till Finland och jag började i svenskspråkig skola
    började jag trivas med att vara finländare, finlandssvensk.

    Det liksom passar mig helt bra och bättre än att bygga min identitet på att
    jag är enspråkig, tvåspråkig eller femspråkig eller Svensk-, finsk
    tysk- och engelskspråkig.

    Det finska radioprogrammet X3M som var nedläggningshotat ett par
    år sedan har en kampanj där man kan anmäla sig till http://hurriksi.fi
    och få en tidning på posten. De har fått 8000 nya medlemmar från
    helt nya traditionellt enspråkigt finska kommuner

    Den http://yle.fi/extrem/artikel/samhalle/41243-Hurriksifi-skapar-postkaos

  5. Taisto 14.11.2012 klo 22:56 #

    Ns. suomenruotsalaisuus on identiteettiongelma. Vuoden Suomessa asunut maahanmuuttaja on suomalainen. Ihminen, joka ei ole koskaan Ruotsissa käynytkään on mielestään suomenruotsalainen, ei voi kuin nauraa…

    • Antti Rantakokko 30.11.2012 klo 11:43 #

      Kielten sanastoa muutetaan, miettikääpä vaikka neekeri-sanaa: se oli 40 vuotta sitten aivan korrekti, nyt tekee sosiaalisen itsemurhan, jos mustaihoista sanoo neekeriksi. Miksi suomenruotsalainen-sana olisi poikkeus, onhan sen alkuperä ajatuksessa, että ruotsinkielinen ja suomenkielinen väestö ovat eri rotua?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: