Olen suomenruotsalainen Karjaalta. Kirjoitan kirjoja ruotsin kielellä. Asun kesät Ruotsissa ja talvet Etelä-Intiassa, Keralan osavaltiossa.

Ruotsissa olen ruotsinsuomenruotsalainen, Intiassa vaan valkoinen. Se on yksinkertaisempi. Väri näkyy hyvin, kukaan ei tarvise kysyä. Suomenruotsalaisuus on ujompi, piileskelee.

Ruotsalaiset joskus haluavat tietää:

– Kuule Calle, missä olet oppinut svenskaa niin hyvin.

Vahingossa käytan suomenruotsalaisia sanoja, jotka toin mukanani Suomesta.

– Skyddsväg, kirjoitin Expressen-lehteen.

– Skyddsväg, huusi toimitussihteeri. Mihin tämä uusi finnjävel on eksynyt? Onko skyddsväg polku kondoomiautomaatille?

Riikinruotsalaiset sanovat övergångsställe, ylikulkupaikka. Skyddsväg on suora käännös suojatiestä.
Intialaiset haluvat tietää 1. nimeni (etunimi) 2. uskonto 3. kuinka iso perhe minulla on (poikien määrä). Se riittää.

Pohjoismaat ovat heille outo paikka Himalayan takana.

Calle Hård