(Todellinen ja sangen listig kyltti i Gamla Porwoo)

Puoli (HALVAN) sukuani on ruåtsalaisia ja puolet (ANDRA HALVAN = komparatiivi, se halvempi kansanosa) suomalaisia.

Ollessamme siskoni kanssa aika natiaisia, seurasimme vanhempiemme sekä sukulaisvieraiden kanssakäyntiä. Opimme että kun vieraat tulivat kylään, ruåttalaiset asettuivat omalle puolelleen seurusteluryhmää, ja finskatalande folk omalleen. Sitten keskustelu alkoi, siis siten kuin sen oli tapana. Toinen puoli sukua kysyi ja vastasi ruåtsiksi, ja toinen puoli kysyi ja vastasi aina suomeksi (PÅ FINSKA) – ja päinvatsoin.

Siskon kanssa ensin hieman ihmettelimme moista, mutta kun se aina toistui, opimme.

Ihanan väärinkäsityksen tehoa lisäsi käyntimme lähibutikenissa ostamassa mamman kanssa safkaa Töölöntorin silloisella legendaarisella Nybergillä. Jos siellä koetti puhua suomeksi, vastattiin tietty ruåtsiksi. Sitä sitten siskon kanssa kummastelimme, että jos sanoimme jotain ruåtsiksi, expediitti ei vastannutkaan suomeksi.

Itse olen olemassa hauskan sattumuksen johdosta, joka sekin viittaa kaksikielisyyteen, jota kantaa arviolta noin 49 % kansamme väestöstä (mikä liekään tarkka jakauma tätä nykyä, kysykää väestöliitosta!).

Äidinäitini (MURMEN) tapasi äitini isän (FARMEN) kauas taaksepäin vuosisadan alussa, kun hän nuorena umpisuomenkielisenä harjoittelijana oli ensimmäistä päivää ruotsinkielisen mofani metsäintendentinkonttorissa töissä. Kun mofani, piirimetsänhoitaja lähti chaufföörinsä kanssa tiluskierrokselle, sai Murmen ensimmäisen suuren tehtävänsä. Ovikello oli rikki ja oveen tuli kirjoittaa ”KNACKA PÅ DÖRREN”. Äidinäitini skrivasi että KACKA PÅ DÖRREN, suurilla kirjaimilla! Kun hän lähti päivän päätyttyä kotiinsa, piirimetsänhoitaja oli vielä kierroksellaan.

Mutta tuosta kyltistä, mofani sen nähtyään, puhkesi heidän rakkaus (puhekieltä, kuuluisi olla genetiivi ja possessiivisuffiksin kanssa), siis rakkaudenpossessivisuffiksi.

Ja siksi (”därför”, Afrikaksi taas Darfur) mä olen tässä.

Måste han Skriva såDan SmörJa
Att hela Släkten skall SörJa?

Kari K. Kuosma,
(Japanissa useimmiten Kusoma)