Riemuruotsihistorian tykätyimmät, parhaat ja peukutetuimmat 100 opetustekstiä

1. Suomi on ihanasti foneettinen kieli, ruotsi ei. Vaikka kaksi sanaa lausutaan samalla tavalla, saattaa kirjoitusasu ja merkitys olla ihan toinen. Ole tarkkana! Keijukainen FE vahtii karjaa FÄ. Mutta MEN apuna miehiä MÄN, joilla siima REV kireällä, jotta ansaan jäisi kettu RÄV. Tee ensin eväät, teroita terä EGG ja leikkaa muna ÄGG, ala levittää BREDA voita, alla lauta BRÄDA. Varmista että kantapää HÄL on ehjä HEL. Parsi sukat kotona HEMMA, silloin ei voi estää HÄMMA, että tekee mieli hymyillä LE tuulen suojassa LÄ!

2. Fröken kertaa rakastavaisesti verbien taivutuksia. Pyrkikää olemaan preesensissä ja sanokaa: tykkään JAG GILLAR. Jos lopetit tykkäämisen, kyseessä on imperfekti: JAG GILLADE. Jos olet tykännyt, asialla on perfekti: JAG HAR GILLAT. Jos olit joskus ammoin tykännyt, pelissä on pluskvamperfekti: JAG HADE GILLAT. Futuurissa voit tykätä tulevaisuudessa: JAG KOMMER ATT GILLA. Sitten vielä imperatiivi, tykätkää toisistanne GILLA VARANDRA! Puss o kram ❤

3. Maanantai, ei voi olla totta ÄR DET SANT? Oletko tosissasi MENAR DU DET? Sinäkö VAR DET DU? Ei tule kuuloonkaan KOMMER INTE PÅ FRÅGA! Voiko siihen luottaa KAN MAN LITA PÅ DET? Miten selviämme tästä kiipelistä kuivin jaloin HUR KOMMER VI TORRSKODDA UR DETTA? Ei hätää INGEN PANIK, epäröinti on inhimillistä MÄNSKLIGT. Kaikki lutviintuu DET ORDNAR SIG. Mutta mitä jos Facebookissa kukaan ei peukuta INGEN GILLAR?

4. Ruotsi on tehokieli, joka pärjää muutamalla perusverbillä. Niitä yhdistetään partikkeleihin ja simsalabim, saadaan kaksiosaisia partikkeliverbejä PARTIKELVERB. Huimin niistä on GÅ, johon pitää paneutua GÅ IN FÖR, niin tietää mitä se merkitsee GÅR UT PÅ. Sopia GÅ AN, mennä poikki GÅ AV, täsmätä GÅ IHOP, hyväksyä GÅ MED PÅ, käydä kaupaksi GÅ ÅT. Auta Frökeniä, jotta partikkelikuume menee ohi GÅR ÖVER, vai voiko tähän menehtyä GÅ UNDER tai jopa kuolla GÅ BORT?

5. Kääk HJÄLP. Uhmaikä TROTSÅLDERN iski. Haluan JAG VILL! Enkä halua JAG VILL INTE! Känkkäränkkä SURPUPPAN sai raivokohtauksen RASERIUTBROTT, kiukuttelee TRILSKAS, äkäilee TREDSKAS, riitelee BRÅKAR, huutaa SKRIKER. Kurahousukapina GALONBYXEUPPROR, unilakko SÖMNSTREJK, karkkihyllykohtaus KALABALIK VID GODISHYLLAN, suurhälytys STORLARM. Mikä neuvoksi?

6. ÅT on kylähullu prepositio. Se nauraa itselleen SKRATTAR ÅT SIG SJÄLV ja hymyilee jollekin LER ÅT NÅGON. Menee minne sattuu: eteen FRAMÅT, taakse BAKÅT, ylös UPPÅT, alas NERÅT, tänne HITÅT, sinne DITÅT. Ajoittain päin prinkkalaa GÅR ÅT FANDERS. Välillä pesee isoisän auton TVÄTTAR BILEN ÅT FARFAR ja sitten vakoilee Iranin hyväksi SPIONERAR ÅT IRAN. Oho, nyt se söi minut NU ÅT DEN UPP MIG! Riemuruotsia kaikille ÄLSKLINGSSVENSKA ÅT ALLA!

7. Muusa on MUSA, kiirehtiä RUSA, pilailla BUSA ja lumota TJUSA, mutta hevonen on KUSE. Survoa on MOSA, rasia DOSA ja menotien suunta KOSA, mutta vaaleanpunainen on ROSA. Sammal on MOSSA, irroittaa LOSSA ja mässäillä FROSSA. Lehmä on KOSSA ja se ammuu, DEN SÄGER MU.

8. Varo kun syöt kalalaatikkoa FISK-LÅDA, saatat saada pierukutinan FIS-KLÅDA. Ainakin jos olet pitkäkorvainen LÅNG-ÖRA jänis tai kani, joka haluaa tehdä lainaa LÅN-GÖRA. Muista toimittaa periaatelausunto PRINCIP-UTTALANDET, ellet satu olemaan Putta-maan prinssi PRINS-I-PUTTALANDET.

9. Senja alkaa s:llä ja on aina aktiivinen. Onko ruotsin kielen s:ään päättyvä verbi aina passiivinen? Eipä. Deponenttiverbit ovat huijareita, jotka vain näyttävät passiivilta. Niitä löytää kun hengittää ANDAS, on olemassa FINNS. Välillä pitää olla jääräpäinen ENVISAS, jotta voi onnistua LYCKAS. Ei saa teeskennellä LÅTSAS, muuten saa hävetä SKÄMMAS. Mistä tietää eron? Passiivin voi korvata BLI-rakenteella. ÖPPNAS = DET BLIR ÖPPNAT, mutta kun hikoilee SVETTAS, ei sanota [DET BLIR SVETTAT]. Deponenttiverbi on aktiivinen: Onnistun JAG LYCKAS, koska hikoilen JAG SVETTAS!

10. Olet makea SÖT, makeampi SÖTARE, makein SÖTAST. Himoitsen sinua söpönassu JAG ÄR SUGEN PÅ DIG SÖTNOS, hunajasydän HONUNGSHJÄRTA, söpöliini SÖTIS. Makeanhimon SÖTSUG iskiessä on pakko saada makeisia SÖTSAKER, kakkua KAKA ja suklaata CHOKLAD. Olet ihana hunajani HONUNG, sokerini SOCKER, mutta älä ole liian makea FÖR SÖT, siirappinen SIRAPSAKTIG tai imelä SLISKIG, se on öklöä ÄCKLIGT. Mitä makeaa sinä et voi vastustaa?

11. Suu on MUN. Suudelma on KYSS ja suukko PUSS. Kielisuudelma on TUNGKYSS, käsisuudelma HANDKYSS jäähyväissuudelma AVSKEDSKYSS ja lentosuukko SLÄNGKYSS. Suudelmankestävä huulipuna KYSSTÅLIGT LÄPPSTIFT. Poskisuudelma on KINDPUSS ja hyvänyönsuukko GODNATTPUSS, mutta VATTENPUSS on pieni lätäkkö. Paljon pusuja teille kaikille loppuvuoteen. Puss o kram från fröken Senja

12. Demokratian nimissä ruotsin kielessä on sama verbimuoto kaikille. Minä olen JAG ÄR, sinä olet DU ÄR, hän on HAN/HON ÄR. Monikossa VI ÄR, NI ÄR, DE ÄR. ALLA ÄR! Sama asia menneisyydessä: JAG/DU/HAN/HON/VI/NI/DE VAR. Vain vanhassa ruotsin kielessä saattaa vielä näkyä eriäviä muotoja: ÄRO ovat, ÄREN olette, VORO olivat. Sata vuotta sitten olisimme sanoneet VI ÄRO SENJAS GLADA ELEVER!

13. Tavutus STAVNINGEN muuttaa merkityksen. Tuhkimo ASK-UNGEN tapasi haaskakuninkaan AS-KUNGEN, joka toimitti liitettä BI-LAGA autojen kurittamisesta BIL-AGA. Kuvassa kaahaaja BIL-DRULLE jäi talteen kuvarullalle BILD-RULLE. Taivutus on BÖJELSE, taivuta Elseä BÖJ-ELSE oikein!

14. Porsaita äidin oomme kaikki MORS GRISAR ÄR VI ALLIHOPA. Äiti on emakko SUGGA, isä karju GALT ja lapset ovat SPÄDGRISAR tai GRISKULTINGAR ja he asuvat sikalassa SVINSTIA. Lajeja ovat villisika VILDSVIN, kesysika TAMSVIN ja partasika SKÄGGSVIN, jonka tunnistaa vaaleasta poskiparrasta POLISONG. Kärsä on TRYNE ja saparo KNORR. BÄTTRE EN GRIS I SKOGEN parempi possu metsässä ÄN ETT SVIN PÅ KROGEN kuin sika kapakassa.

15. Nyt opetellaan norjaa, sillä se on kuin ruotsia, paitsi hauskempaa. Erojakin on. ROLIG on hauska (R) tai rauhallinen (N). SAMLAG on yhdyntä (R) tai osuustoiminta (N). VIRKNING on kudonta (R) tai vaikutus (N). VARELSE (R) on olento, mutta VÆRELSE (N) asunto. TULL on tulli (R) tai pöty (N). TILLBUD (R) on selkkaus mutta TILBUD (N) tarjous. SYNES on näkyä (R) tai olla mieltä (N). SVERIGE (R) on Ruotsi mutta SVERGE (N) kiroilla. STADIG on tukeva (R) tai jatkuva (N). NÖJAKTIG (R) on tyydyttävä, mutta NØYAKTIG (N) tarkka. ACKURAT (R) ja AKKURAT (N) ovat juuri niin!

16. Aloitamme syyslukukauden kieliopilla GRAMMATIK. Aikamuoto TEMPUS. Teen JAG GÖR [PRESENS]. Tein JAG GJORDE [IMPERFEKT tai PRETERITUM]. Olen tehnyt JAG HAR GJORT [PERFEKT]. Olin tehnyt JAG HADE GJORT [PLUSKVAMPERFEKT]. En oo’ tehnyt mitään – oon hengaillut Facebookissa [SENJA TEMPUS PERFEKTUS]. Parviäly tekee kieliopista joukko-oppia!

17. Heissan heterofoni. Sama kirjoitusasu, eri ääntäminen ja merkitys. Asuu BOR [buur], boori BOR [boor]. Talviunipesä IDE [iide], idea IDÉ [idee]. Eläimen harja MAN [maan], mies MAN [mann]. Kortti KORT [kuurt], lyhyesti KORT [kortt]. Rata BANAN [baanan], banaani BANAN [banaan]. Jono KÖN [köön], sukupuoli KÖN [tšöön]. Kuoro KÖR [köör], ajaa KÖR [tšöör]. Perinteikkäät ANRIKA [aanriikka], rikastuttaa ANRIKA [annriikka]. Antautuu jonkin valtaan HÄNGER (SIG ÅT) [heenjeer], roikkuu HÄNGER [hengär].

18. ENLIGT on prepositioista kuuliaisin. Sääntöjen mukaan ENLIGT REGLERNA. Maksaa laskua vastaan BETALA ENLIGT FAKTURA. Kuten sovittu ENLIGT ÖVERENSKOMMELSE. Silminnäkijöiden mukaan ENLIGT VITTNENA. Rosan elämää LIVET ENLIGT ROSA. Fröken Senjan mielestä ruotsi on hauskaa ENLIGT FRÖKEN SENJA ÄR SVENSKA ROLIGT. Peukuta ja jaa, jos olet samaa mieltä ENIG!

19. Käytävä, kävelytyyli tai kerta on GÅNG, mutta kerrasto OMGÅNG. Mitä täällä on meneillään PÅ GÅNG ja käynnissä I GÅNG? Missä sisäänkäynti INGÅNG ja uloskäynti UTGÅNG? Jos en löydä ulos, voin vahingossa aiheuttaa täystuhon GÅ BÄRSÄRKAGÅNG, poikkeuksellisesti FÖR EN GÅNGS SKULL, kerta toisensa jälkeen GÅNG PÅ GÅNG ja vielä kerran EN GÅNG TILL!

20. Olipa kerran prinssi, jonka nimi oli Pörssi BÖRSEN. Hän rakastui prinsessaan nimeltä Kurssi KURSEN. Rakkauden mittari oli indeksi INDEX. Kolme haltijaa siunasi liiton. He olivat Kasvu TILLVÄXT, Vakavaraisuus SOLIDITET ja sopiva Korkotaso RÄNTESATS. Sitten tuli hurja hirviö Matalasuhdanne LÅGKONJUNKTUR, joka söi prinsessan suuhunsa. Prinssi lähti sukeltamaan DYKA. Sen pituinen se.

21. Suuri on STOR, suurentaa FÖRSTORA ja tuhota FÖRSTÖRA. Pehmeä on MJUK, pehmentää UPPMJUKA ja nöyryyttää FÖRÖDMJUKA. Ihana on SKÖN, kaunistaa FÖRSKÖNA ja varjella FÖRSKONA. Viedä on FÖRA, hurmata FÖRFÖRA, langeta FALLA ja rappioitua FÖRFALLA. Ahma on JÄRV, rohkea DJÄRV ja turmelus FÖRDÄRV. Paljon pitää sallia LÅTA, mukavaa on valokuvata PLÅTA, mutta tärkeintä on antaa anteeksi FÖRLÅTA. Senjan luokassa ei silti koskaan tarvitse sanoa, anteeksi että häiritsen FÖRLÅT ATT JAG STÖR.

22. Aamujumppa! Verbivenyttelyä neljässä ilmansuunnassa. Kuulutko ensimmäiseen taivutusluokkaan eli konjugaatioon? Teitä on eniten ja olette helppoja: BÖRJA-BÖRJAR-BÖRJADE-HAR BÖRJAT. Kakkoset taipuvat jo vähän omalla tavallaan: RINGA-RINGER-RINGDE-HAR RINGT, ei siis [RINGADE]! Yksitavuiset kolmoset ovat pieni ryhmä: BO-BOR-BODDE-HAR BOTT, eikä siis mikään [BOADE]! Neloset ovat vahvoja ja vokaalit vääntyvät: FINNA-FINNER-FANN-HAR FUNNIT, ei siis [FINNADE]! Taivutko sinä kielioppiin?

23. Kevyt on LÄTT, lätty PLÄTT, helppo nakki LÄTT SOM EN PLÄTT. Fröken söi eilen liikaa nakkeja ja lupasi taas kerran laihtua MAGRA ja ympärimitaltaan kaventua SMALNA. Olkaa huoleti LUGNA, tätä tapahtu säännöllisin JÄMNA väliajoin. Onneksi uusi päivä alkaa valjeta LJUSNA. Eilinen meni jo. Mitäs tänään syötäisiin?

24. Päivä Pariisissa alkoi hyvin ilman keplottelua RUFFEL, vilppiä FIFFEL ja vedätystä FUFFEL OCH BÅG. Herra Eiffel iski tyytyväisenä haarukkansa GAFFEL puhveliin BUFFEL ja söi jälkiruoaksi tryffelin TRYFFEL sekä voisarven GIFFEL. Hän puki tämän jälkeen ylleen duffelin DUFFEL vaimonsa pyynnöstä. Mikä tohveli VILKEN TOFFEL! Mutta minkäs teet, muuten tulee kuumat paikat, kuten muhvelissa MUFFEL. Oletko sinä käynyt Ranskassa HAR DU BESÖKT FRANKRIKE?

25. Oppilaat, kuunnelkaa tarkasti NOGGRANT. Ilman adverbia ADVERB yhteiselo (ja moni muukin asia) ontuu. Rakastan sinua hartaasti INNERLIGT. Tässä HÄR ja juuri nyt JUST NU. Paljon MYCKET. Miksi? No vain siksi BARA DÄRFÖR. Adverbi antaa verbille väriä ja voimaa. Täällä opit ruotsia tehokkaasti EFFEKTIVT!

26. Hirvi ÄLG on sarvieläinten HJORTDJURENS kuningas. Uroshirvi on ÄLGTJUR, naarashirvi ÄLGKO, vasa KALV. Sarvet ovat HORN, metsästäjän hienoin saalis on kymmenhaarainen TIOTAGGARE tai jopa TOLVTAGGARE. Hirven herkkuruokaa ovat lumpeenjuuret NÄCKROSRÖTTER. Helge Hirvi ÄLGEN HELGE on sarjakuvahahmo. VARFÖR SKALL MAN INTE SLÄPPA IN EN ÄLG I BASTUN? FÖR DEN KAN BLI REN OCH ÄTA UPP LAVEN! Miksi hirveä ei saa päästää saunaan?

27. Aloitamme vaikean taipaleen ruotsinkielen prepositiometsän läpi. PÅ, I, VID, FRÅN, TILL, AV, MED, OM ja niiden toverit muodostavat esteradan, josta vain Laudaturin ylioppilas pääsee läpi. Mutta ei se mitään! Senjan koulussa saa tehdä virheitä. Yrittäminen on jo itsessään täydellinen suoritus PERFEKT PRESTATION. Nyt tartutaan kaikki rohkeasti toimeen ja kokeillaan käyttää YHTÄ prepositiota. Onnea LYCKA TILL!

28. Mitä on mies ruotsiksi? Pikkupoika on KNATTE tai PARVEL, koltiainen on KLÄPP tai VASKER. Poika on KILLE, POJKE, GOSSE tai GRABB. Nuorukainen on YNGLING tai UNG MAN, jos ylimielinen niin SPOLING. Miespuolinen tyyppi on TYP, KIS, PYS, tai SNUBBE. Hauska tyyppi on KURRE tai PRISSE. Veijari on RACKARE tai BADDARE. Mies on MAN. Ukko on GUBBE, FARBROR tai jopa ONKEL. Fröken tykkää kaikista näistä.

29. Tänään opettelemme räkälämeininkisanoja ORD OM FYLLESVÄNGEN. Ryyppy SUP, ryypätä SUPA, kännissä FULL, huutaa SKRIKA, öristä BRÖLA, hihkua JUBLA, remuta FÖRA OVÄSEN, hillua jengissä HÄNGA I GÄNG. Tapella ja rähjätä SLÅSS OCH HÄRJA. Juoppolalli FYLLKAJA, seilissä ja päissään kuin käki FULL SOM EN ANKA. Lopuksi krapula BAKSMÄLLA sekä DAGEN EFTER.

30. Hirveää HEMSKT! Hrrrkalikali. Luuranko BENRANGEL, noita HÄXA, viikatemies LIEMAN ja kummitus SPÖKE liikkeellä. Karvaiset hämähäkit SPINDLARNA kutovat VÄVER seittejään SPINDELVÄV, limaiset madot MASKARNA luikertelevat RINGLAR SIG, lutikat VÄGGLÖSSEN mönkivät BÖKAR ja rupikonnat PADDORNA kurnuttavat KVÄKER. Ulkona UTE on pimeää MÖRKT ja kylmää KALLT. Vain suuri kurpitsa loistaa ENDAST DEN STORA PUMPAN SKINER.

31. Kesällä herkutellaan marjoilla BÄR. Ensin maistellaan metsämansikoita SMULTRON, punaisena hohkaa vadelma HALLON ja puolukka LINGON. Siniseksi saavat suun mustikat BLÅBÄR. Kultaisena levittyy lakka HJORTRON. Viinimarjasta VINBÄR saadaan hilloa SYLT ja mehua SAFT. Maittavaa MUMS FILIBABBA. BÄR on myös kantaa, BÄR BÄR kanna marjoja, BÄRBAR kannettava. Raivohullu BÄRSÄRK muuttuu väliviivalla marjaiseksi yöpaidaksi BÄR-SÄRK.

32. Tänään tavoitteena MÅL on oppia tärkeän sanan kaikki merkitykset. Päämäärä MÅL ja maali MÅL. Ateria MÅL, tai MÅLTID. Kieli tai puhekyky MÅL kehittyy lapsena ja äänenmurros MÅLBROTTET tapahtuu teini-iässä. Jos mopo karkaa käsistä, voi seurata jopa tuomioistuinkäsittely MÅL tai RÄTTSMÅL. Huoltaja MÅLSMAN saattaa jäädä sanattomaksi MÅLLÖS, mutta kyllä määrätietoinen MÅLMEDVETEN teini selviytymiskeinot keksii!

33. Lähdemme kouluretkelle! Laita päälle puuvillaa BOMULL ja ota mukaan pesämultaa BO-MULL. Vetäydymme viiden vuoden jaksoksi LUSTRUM huvihuoneeseen LUST-RUM Kööpenhaminaan KÖPENHAMN, missä saat tehtävän: osta satama KÖP EN HAMN! Matkan kunniaksi aviosiippa GEMÅL tuo pöytään klemmariankeriaan GEM-ÅL, joka on niin vouhko FLÅSIG, että saattaa alkaa nylkeä itseään FLÅ-SIG. Tavutussarja AVSTAVNINGSSERIEN päättyy ❤

34. Katse eteen BLICKEN RAKT FRAM! Suunta on RIKTNING. Aina menossa ALLTID PÅ VÄG. Pois on BORT, pois näkyvistä VÄCK. Poispäin on HÄN kuten DITHÄN sinne, VARTHÄN minne, GÅ HÄN kuolla. Tule tänne KOM HIT. Astu esille STIG FRAM. Etene GÅ FRAMÅT. Pitkin LÄNGS, suuntaan MOT. Suunnat kerrotaan ÅT:illa: UPPÅT, NERÅT, FRAMÅT, BAKÅT, INÅT, UTÅT tai UT:illa NORRUT, SÖDERUT, VÄNSTERUT, HÖGERUT.

35. Merkitys vaihtelee, vaikka E ja Ä joskus kuulostavat samalta. Ehjä HEL, kantapää HÄL. Kolme TRE, puutavara TRÄ. Hymyile LE, tuulen suojassa LÄ. Nähnyt SETT, tapa SÄTT. Tsekkiläinen TJECK, reipas KÄCK. Terä EGG, muna ÄGG. Yksitoista ELVA, keijukainen ÄLVA. Ainut ENDA, pääty ÄNDA. Teko VERK, särky VÄRK. Viikko VECKA, herättää VÄCKA. Piki BECK, puro BÄCK. Nimitys BETECKNING, suoja BETÄCKNING. Pelti BLECK, muste BLÄCK. Juhlia FESTA, kiinnittää FÄSTA. Kotona HEMMA, rajoittaa HÄMMA. Liettualainen LETT, helppo LÄTT. Viivata STRECKA, taival STRÄCKA.

36. Kun asiat menevät pieleen GÅR FEL. Väärinymmärrys MISSFÖRSTÅND, erehdys MISSTAG, väärinkäyttö MISSBRUK. Väärään kurkkuun I VRÅNGSTRUPEN, virheellinen kuva VRÅNGBILD. Valheellinen on FALSK, vääryys ORÄTT, virhearvio FELBEDÖMNING ja virheellinen FELAKTIG. Myöhässä on FÖRSENAD, huonontunut FÖRSÄMRAD, saastunut FÖRORENAD, menetetty FÖRLORAD ja tuhottu FÖRSTÖRD. Pieleen tai ei, aina pitää jatkaa. Sisu.

37. Nyt seuraa kieliansoista viimeinen SISTA ja se kaikkein pahin VÄRSTA, silkka paholainen DJÄVUL. Se on säännöistä REGLER välittäminen. Fröken yllyttää UTMANAR kaikkia oppilaita unohtamaan viime viikkoina opitut kieliansasäännöt. Kielen oppimisen paras ystävä on uskallus MOD, huumori HUMOR sekä rento AVSLAPPNAD välinpitämättömyys LIKGILTIGHET. Pääasia että yrittää! Oikeakielisyys on tiukkapipoille TRÅNGLUVOR. Olkaa vallankumouksellisia REVOLUTIONÄRER! Iloitkaa kielestä ja käyttäkää sitä vapautuneesti vailla sääntöstressiä UTAN REGELSTRESS!

38. GÅ-verbi taipuu moneen. GÅ FÖR SIG tai GÅ AN on käydä päinsä. GÅ PÅ jankuttaa. GÅ BORT mennä pois (kuolla). GÅ HEM upota tai mennä kotiin. GÅ IGEN kummitella. GÅ IHOP kun tulot ja menot täsmäävät, GÅ RUNT kun tulot ylittävät menot. GÅ UNDER tuhoutua. GÅ AV mennä poikki, AVGÅ lähteä liikkeelle. VAD GÅR DET ÅT DIG mikä sinua riivaa? Kyllä se ohi menee DET GÅR NOG ÖVER!

39. Laita-verbi saa Frökenin sekaisin. Tämä muistisääntö auttaa: man LÄGGER det som skall LIGGA, man SÄTTER det som skall sitta, man STÄLLER det som skall stå och man STICKER IN det som skall in i något. Laita haarukka pöydälle LÄGG GAFFELN PÅ BORDET. Hänet nimitettiin
tärkeään tehtävään HON SATTES PÅ EN VIKTIG POST. Laita polkupyörä varastoon STÄLL CYKELN I FÖRRÅDET ja avain lukkoon STICK IN NYCKELN I LÅSET. Laittaa ruokaa on LAGA MAT. Mitä sinä laitat?

40. Apuverbit! JAG KOMMER ATT ÄTA aion syödä. DU SKA ÄTA tai DU BÖR ÄTA, sinun pitää syödä. DU BORDE ÄTA sinun pitäisi syödä. DU MÅSTE ÄTA sinun on pakko syödä. DU VILL VÄL ÄTA haluathan syödä? DU KAN ÄTA voit syödä. MÅ HAN ÄTA syököön hän. MATEN BLIR ÄTEN ruoka tulee syödyksi. MATEN VAR REDAN ÄTEN ruoka oli jo syöty. DU SKULLE HA ÄTIT sinun olisi pitänyt syödä. ÄTA BÖR MAN, ANNARS DÖR MAN. ÄTER GÖR MAN, ÄNDÅ DÖR MAN.

41. Vihainen ja vihastunut ARG OCH ILSKEN. Oletko koskaan sitä? Tässä sanat. SUR hapan, TRÖTT väsynyt, IRRITERAD ärtynyt, BESVIKEN pettynyt, FÖRBANNAD kettuuntunut, KRAFTLÖS voimaton, UTMATTAD uupunut, TRUMPEN juro, TVÄR tyly, VRED vihainen, INÅTVÄND sisäänpäinkääntynyt ja UTBRÄND loppuunpalanut. Miten saat takaisin valoisat ajatukset VAD FÅR DIG ATT SE LJUSARE PÅ LIVET?

42. Arvoisa luokka. Tänään panostamme topakkuuteen ja päättäväisyyteen. Olemme jopa hieman nipoja, jolloin sanavalikoimaamme sopivat vertailevat konjunktiot. Kuin SOM, ikään kuin SOM OM, niin kuin LIKSOM. Mitä… sitä JU…DESTO. Mitä enemmän JU MER opin, sitä enemmän DESTO MER pidän riemuruotsista!

43. Kasvissyöjä VEGETARIAN syö kaalia KÅL. Lihansyöjä KÖTTÄTARE grillaa hiilellä KOL. Molemmat sanovat kippis SKÅL. Marinadi MARINAD antaa kesälle makua SMAK. Kun sataa tarvitaan katto TAK. Auringon SOL paahtaessa on suojana aurinkovarjo PARASOLL. Oletko perillä asioista HAR DU KOLL? Ei haittaa, kesällä saa olla pihalla HA NOLL KOLL. Kun olet ulkona ja ymmällään sano JAG ÄR UTE OCH CYKLAR, olen ulkona pyöräilemässä.

44. Kertaus on opintojen äiti. Sanoja pitää toistaa ORD BÖR UPPREPAS toistuvasti UPPREPADE GÅNGER, kunnes ne muistaa. Usein OFTA, monta kertaa MÅNGA GÅNGER, tietyin väliajoin TITT SOM TÄTT, toistuvasti IDELIGEN, uudelleen ja uudelleen OM OCH OM IGEN. Fröken yrittää muistaa olla luokassa päivittäin DAGLIGDAGS. Peukuta jos sinäkin olet!

45. Uskominen ATT TRO ei ole helppoa. Mutta verbien aikamuodot ovat. ATT TRO on infinitiiviä. Minä uskon, uskotko sinä JAG TROR – TROR DU? Siinä oli preesens. Uskoimme VI TRODDE sen olevan tosi. Nyt iski imperfekti. Otetaan vielä perfekti: Oletteko uskoneet joulupukkiin HAR NI TROTT PÅ JULTOMTEN? Vielä löytyy pluskvamperfekti (”oli uskonut”), mutta eihän sellaisen sanahirviön jälkeen kukaan jaksa muistaa, miten se sanotaan. Vai osaako luokka?

46. Tänään koulussamme syödään suussasulavaa kalasoppaa. Virveli KAST-RULLEN on heitetty, kattila KASTRULLEN kiehuu liedellä. Huh, mikä huijaus SVINDEL, katala lihakauppias laittoi koukkuun sian osan SVIN-DEL. Nyt ei auta kuin viinilasi VIN-GLAS, sitten horjutaan VINGLAS.

47. Kaikki suomen ja ruotsin sanat yhtykää värikkääseen sekä vuolaaseen ilmaisuun. Apuun saapuvat konjunktiot eli sidesanat. Rinnastuskonjunktiot yhdistävät päälauseita, joskus myös sivulauseita ja lauseenjäseniä. Kun haluat laittaa kimppaan sanoja, nakkaa väliin konjunktio. Ja OCH, vai ELLER, mutta MEN, vaan UTAN, paitsi UTOM, sillä FÖR, siten SÅ. Sekä… että BÅDE… OCH. Joko… tai ANTINGEN… ELLER. Ei… eikä VARKEN… ELLER. Senjan koulussa on sekä BÅDE osaavia että OCH taitavia oppilaita!

48. Näitä sanoja ei meillä tarvita. Pedantti on PEDANT ja valittaja KVERULANT. Kopea on HÖGFÄRDIG, HÖGMODIG tai DRYG ja itsekeskeinen SJÄLVUPPTAGEN. Paskiainen SKITSTÖVEL, kusipää PISSHUVUD. Kaksinaamainen on FALSK ja petollinen ystävä FALSK VÄN. Epälojaali ILLOJAL, vihamielinen ILLASINNAD, ilkeä ELAK. Valehtelija LÖGNARE tai LÖGNHALS. Petturi SVIKARE, petkuttaja BEDRAGARE. Senjan oppilaat ELEVER ovat kaikkea muuta ALLT ANNAT!

49. Oletko unelmoija, komentelija vai tekijä? Sen kertoo verbin tapaluokka MODUS. Unelmoijille on varattu ehdollinen ja kuviteltu konjunktiivi: jos rakentaisin talon OM JAG BYGGDE ETT HUS… Komentelija käyttää innokkaasti imperatiivia: rakennapa talo BYGG ETT HUS! Tositekijä puhuu suoralla indikatiivilla: minä rakennan JAG BYGGER, minä rakensin JAG BYGGDE. Suomen kielen ainutlaatuinen potentiaali eli mahtotapa vaatii ruotsiksi apuverbin: en rakentane taloa JAG TORDE INTE BYGGA ETT HUS. Viis silti tapaluokista, meillähän on täällä hyvien tapojen luokka!

50. Oppiminen on elinikäinen matka FÄRD. Koskaan ei ole valmis FÄRDIG. Ylimielinen HÖGFÄRDIG saa toisen ykäysvalmiiksi SPYFÄRDIG. Se on itkemäisillään GRÅTFÄRDIG, jonka hanke on viimeistelemätön OFÄRDIG, puolivalmis HALVFÄRDIG, rappeutunut FALLFÄRDIG, romuksi kelpaava SKROTFÄRDIG tai peräti konkurssikypsä KONKURSFÄRDIG. Älä ole viivyttelevä SENFÄRDIG. Olet taitava sormistasi FINGERFÄRDIG ja sanavalmis SLAGFÄRDIG. Mitään sinun ei tarvitse muille perustella RÄTTFÄRDIGA. Olet jo täydellinen FULLFÄRDIG!

51. Lyhyestä lauseesta kaunis virsi. Kun lauseita yhdistetään, tarvitaan sidesanoja eli konjunktioita KONJUNKTIONER. Tavallisin on ”että” ATT. Fröken pyytää, että ATT keskitymme VI KONCENTRERAR OSS. Hän sanoo näin, koska EFTERSOM hän välittää meistä. Asia tulee esille kun NÄR opiskelemme. Opimme, jos OM meitä huvittaa. Joskus opimme, vaikka FASTÄN meitä ei huvita. Senjan koulussa saa sekä BÅDE oppia että OCH pitää hauskaa. Alle saa luetella lisää konjunktioita!

52. Suppilo on TRATT. Voimaton MATT, kömpelö TAFATT. Mikä hätänä HUR ÄR DET FATT? Olen mennyt sekaisin JAG HAR FÅTT FNATT. En ymmärrä yhtikäs mitään JAG FATTAR INTE ETT SKVATT. Iloisesti GLATT, koska latu on liukas GLATT ja maasto alavaa PLATT. Olet aarre SKATT, nostan hattua HATT! Mikä jekku SPRATT, nyt saatiin naurut SKRATT. Oletko ottanut HAR DU TATT?

53. Edestakaisin HIT OCH DIT. Välillä ympäri RUNT ja sitten taas takaisin TILLBAKA. Vastuut kuuluvat sinne sun tänne HIT OCH DIT. Päätökset menevät miten sattuu HIT OCH DIT. Laiva keinuu laidalta toiselle HIT OCH DIT. Mitäpä niistä, hameen helma heilahtaa HIT OCH DIT. Sano vielä varmuuden vuoksi kerran ääneen HIT OCH DIT [hiit o diit]! Iik, kuulikohan kukaan?

54. Onko vahva se, joka jaksaa aina noudattaa sääntöjä vai se, joka uskaltaa kulkea omia polkujaan? Verbien suhteen asia on jo päätetty. Heikot verbit SVAGA VERB taipuvat säännöllisesti: piirtää RITA, RITADE, HAR RITAT. Vahvat verbit STARKA VERB taipuvat omalla yksilöllisellä tavallaan: syödä ÄTA, ÅT, HAR ÄTIT tai juosta SPRINGA, SPRANG, HAR SPRUNGIT. Taivuttele alle yksi kiva verbi!

55. Aivoille ranskalaista –aš-päätteistä hierontaa MASSAGE. Kaapelointi KABLAGE autotallissa GARAGE johtaa säätimeen REGLAGE. Kaikki on vielä kääreessä EMBALLAGE, jotta ei synny kulumista SLITAGE. Vakoilussa SPIONAGE pusikossa I ETT BUSKAGE tai ennen taidenäyttelyn avajaisia VERNISSAGE tarvitaan naamiointia KAMOUFLAGE, jotta ei synny vuotoja LÄCKAGE. Varo kuitenkin sanaa KOMAGE, joka ei ole ’kumaaš’ vaan ’kuumaage’ eli lehmän vatsa!

56. Työ on ARBETE, työelämä ARBETSLIV ja työkokemus ARBETSERFARENHET. Vakituinen työ on TILLSVIDAREANSTÄLLNING, osa-aika DELTID, kokoaika HELTID, määräaikainen VISSTID vai haluatko yksityisyrittäjäksi STARTA EGET? Päätoimi on HUVUDSYSSLA, veroprosentti SKATTEPROCENT, lisätienesti EXTRAKNÄCK ja sivutulot BIINKOMSTER. Haemme tarkkaa SKARP, mutta joustavaa FLEXIBEL ja keskittynyttä FOKUSERAD monitoimijaa MÅNGSYSSLARE.

57. Tänään meitä huijataan perin pohjin I DAG BLIR VI GRUNDLURADE. Huiputus LURENDREJERI, juksaus JOX, fuskaus FUSK, petos BEDRÄGERI! Varokaa vekkulihuijaria LURIFAX, hän on oikea veijari FILUR. Joku torvi LUR saattaa juuri nyt väijyä LIGGA PÅ LUR nurkan takana. Silloin täytyy keksiä KLURA UT miten päästään tästä pälkähästä. Mutta ensin koko luokka nokkaunille TUPPLUR!

58. LAV on jäkälä, mutta LAVE saunan lauteet. LAVEN voi tarkoittaa joko jäkälää tai lauteita. REN puolestaan on puhdas ja poro. NÄR ÄLGEN BADADE BASTU BLEV DEN REN OCH ÅT UPP LAVEN. Puhdistuiko hirvi saunassa ja söi lauteet? Vai muuttuiko hirvi saunassa poroksi ja söi jäkälät? VARFÖR SKALL MAN INTE SLÄPPA IN EN ÄLG I BASTUN? FÖR DEN KAN BLI REN OCH ÄTA UPP LAVEN.

59. Huomio. Liuta hahmoa vaihtavia naamioituneita sanoja liikkeellä. Luopiot vaihtavat toiseen sanaan kesken adjektiivin vertailuastehommien. Huono DÅLIG – SÄMRE – SÄMST. Vanha GAMMAL – ÄLDRE – ÄLDST. Hyvä GOD – BÄTTRE – BÄST. Pieni LITEN – MINDRE – MINST. Paha tai kipeä OND – VÄRRE – VÄRST. Olipa paha DET VAR DÅ VÄRST!

60. AV on poikkitieteellinen prepositio, siitä on moneen. Rakkaudesta AV KÄRLEK. Kullasta AV GULD. Isältäni AV PAPPA. Tove Janssonin tekemä AV Tove Jansson. Puolet HÄLFTEN AV. Vuoren huippu TOPPEN AV BERGET. Yleisön mielenkiinnon kohteena AV ALLMÄNT INTRESSE . Erilaisia AV OLIKA TYPER. Erehdyksessä AV MISSTAG. Tarkoittaa AVSE. Nurinpäin AVIG. Katketa GÅ AV. Lähteä liikkeelle AVGÅ.

61. Sairaalassa PÅ SJUKHUSET. Pese kädet TVÄTTA HÄNDERNA. Omainen on ANHÖRIG, ystävä VÄN. Lääkäri LÄKARE, sairaanhoitaja SJUKSKÖTARE, kierros ROND ja lähete REMISS. Tippa DROPP, kipulääkkeet SMÄRTSTILLANDE MEDEL, katetri KATETER, virtsapullo ETT BÄCKEN. Sattuuko GÖR DET ONT? Toipuminen TILLFRISKNING, pirteä PIGG. Oletko nukkunut hyvin HAR DU SOVIT GOTT? Pikaista paranemista KRYA PÅ DIG!

62. Tänään meillä on luokassa juhlaa ja kevytmielisyyttä SUS OCH DUS. Fröken elää silkassa hauskanpidossa I SUS OCH DUS. Levitetään sitä kaikkialle! Suhina SUS ja juhlinta DUS ei vaadi känniä RUS. Suhautetaan murehtijoiden ohi VI SUSAR FÖRBI DEM SOM GRUVAR SIG. Kuuluu vain kohina BRUS!

63. Uhkean rintamuksen DEKOLLETAGE omaava toimittaja, jolle oli tehty korvien putkitus ÖRONDRÄNAGE, oli juuri viimeistelemässä lehtijuttuaan ratsukosta EKIPAGE, joka katosi kuljettaessaan kuninkaan keikkakorvausta GAGE ja hallitsijahuoneen ylläpitovaroja APANAGE läpi kapean kulkuväylän PASSAGE. Hevonen pillastui säilörehua ENSILAGE kuljettavasta rahtilaivasta, jolla oli valtava vetoisuus TONNAGE. Reportaasi REPORTAGE oli kunnianosoitus HOMMAGE kadonneelle ratsastajalle. Löydätkö lisää -AGE päätteisiä sanoja reportterin sanakollaasiin ORDKOLLAGE?

64. Suurvalta STOR-MAKT kärsii myrskyaktista STORM-AKT. Paikalle toimitettiin suuri lisämuna TILL-ÄGG, joka on hätämuonituksessa oiva lisä TILL-LÄGG. Näin tietää väittää PÅ-STÅ ulkomaankirjeenvaihtajamme, Herra Pussivarvas PÅS-TÅ. Onkohan hänellä puhtaat jauhot pussissa HAR HAN RENT MJÖL I PÅ-SEN, etteivät vaan ole pussikatajassa PÅS-EN?

65. On pienen pulahduksen aika DET ÄR DAGS FÖR ETT LITET DOPP! Avantouinti VINTERBAD. Avanto VAK. Karaistua BLI HÄRDAD. Avantounti poistaa stressiä AVLÄGSNAR STRESS sekä virkistää PIGGAR UPP kehoa ja mieltä KROPP OCH SJÄL. Kylmää KALLT! Onneksi meillä on käytössämme sauna VILKEN TUR ATT VI HAR TILLGÅNG TILL BASTU. Oletko sinä avantouimari ÄR DU EN VINTERBADARE?

66. Haluatko löysäillä tänään, olla diplomaattinen tai peräti välinpitämätön? Epäsuora kysymys astuu estradille. Suomeksi sanan perään nakataan -ko tai -kö, ruotsiksi väliin laitetaan OM. En tiedä jaksanko kokata tänään JAG VET INTE OM JAG ORKAR KOCKA I DAG. Kohta kyllä joku kysyy: Onko ruoka valmis? UNDRAR OM MATEN ÄR FÄRDIG. Ehkä kysyn KANSKE JAG FRÅGAR haluaako joku tilata pizzan OM NÅGON VILL BESTÄLLA EN PIZZA. Eläköön OM-konjunktio!

67. Synkät tunteet DYSTRA KÄNSLOR. Suru SORG, murhe BEDRÖVELSE, harmi GRÄMELSE, kurjuus VE, ahdistus KVAL, apeus VEMOD, kaiho SAKNAD, alakuloisuus FÖRSTÄMNING, tylsyys LEDA, haluttomuus OLUST, alakuloisuus NEDSTÄMDHET. Karkoita ikävyys LEDSNAD ottamalla päivittäinen kieli-ilopilleri Senjan koulussa!

68. Prepositio TILL on aina reissussa. Lisää TILL lauseeseen kun menet jonnekin, jonkun luokse tai johonkin asti. Paratiisiin ja helvettiin TILL PARADISET OCH TILL HELVETET, arkena TILL VARDAGS ja juhlana TILL FEST, ammatikseen TILL YRKET, kesäksi TILL SOMMAREN mennään kaiken kukkuraksi TILL PÅ KÖPET Savonlinnaan TILL NYSLOTT. Äidille TILL MAMMA viedään aamiaiseksi TILL FRUKOST kahvia konjakin kera KONJAK TILL KAFFET. Muista pysyä totuudessa HÅLLA DIG TILL SANNINGEN.

69. Miten säädetään totuusarvoa? ABSOLUT ehdottomasti. ALLA GÅNGER ihan varmasti. LITA PÅ MIG luota minuun. SÄKERT varmasti. GÄRNA mielelläni. MÖJLIGEN mahdollisesti. KANSKE ehkä. JAG SKALL TÄNKA PÅ SAKEN harkitsen asiaa (lue ”ei missään nimessä”). KNAPPAST tuskin. OSÄKERT epävarmaa. OMÖJLIGT mahdotonta. ALDRIG ei koskaan. UNDER INGA OMSTÄNDIGHETER ei missään tapauksessa. Rehellisyys voittaa ÄRLIGHET VARAR LÄNGST!

70. Koulumme on vertailuitta ehdottomasti paras ABSOLUT BÄST! Olette absoluuttisen superlatiivin kehdossa. Täällä ei tarvitse vertailla. Teille tarjotaan päivittäin parasta suomalaista laatua FINASTE FINSK KVALITET! Jokainen kommenttinne on erittäin elegantti lahja EN HÖGST ELEGANT GÅVA. Ajatuksianne luetaan suurimmalla ilolla MED STÖRSTA NÖJE! Oppilaat – saatte Frökeniltä mitä kauneimpia kukkia DE VACKRASTE BLOMMOR kiitokseksi erinomaisesta opintoinnokkuudesta. Tämä on suurinta onnea DEN STÖRSTA LYCKA!

71. Fröken rakastaa adjektiiveja, sillä ne kertovat minkälaisia HURUDANA asiat ovat. Pulassahan sitä olisi, jos ei voisi kuvailla, onko kielellä makea SÖT vai suolainen SALTIG suupala? Tänään kaikki kiltit SNÄLLA oppilaat harjoittelevat meheviä SMASKIGA, herkullisia LÄCKRA, suussasulavia VÄLSMAKANDE sanoja. Välillä laitamme hieman tulista HET ja mausteista KRYDDIG pippuria lauseiden päälle. Millä adjektiiveilla sinä maustat päivääsi?

72. VÄCK ÄR VÅRENS VÅNDOR takana kevään koettelemukset. Pakko TVÅNG, tiukka TRÅNG ja väärä VRÅNG. Vaihda kalsarit KALSONG, nyt on aika laulun SÅNG. Mökki on STUGA, seurana rouva FRUGA ja kärpänen FLUGA. Unohda työnteko GLÖM ARBETE, laukataan kesälaitumelle UT PÅ SOMMARBETE. Ota mukaan ETT GOTT HUMÖR, iloinen mieli. Riemuruotsi ÄLSKLINGSSVENSKA on kesän kieli. Tervetuloa VÄLKOMMEN!

73. Kieliansa SPRÅKFÄLLA. Se pieni tärkeä e-kirjain! Olla olemassa tai esiintyä on FÖREKOMMA, mutta kadota FÖRKOMMA. Näyttää olevan on FÖREFALLA, kun taas rappeutua FÖRFALLA. Ehdottaa on FÖRESLÅ ja riittää FÖRSLÅ. Vaikka ”ehdotus” käytäntöjen mukaan olisi ”FÖRESLAG”, se kuitenkin on hämäävästi FÖRSLAG. Nyt pitää esittää FÖREVISA tärkeä ajatus, jota ei saa karkottaa FÖRVISA. Fröken on iän myötä oppinut suosimaan FÖREDRA ajatusta, että kyllä sitä kestää FÖRDRA nöyryytyksen, vaikka jokin yrittäessä menisikin pieleen!

74. Opi ruotsia nyt NU, heti GENAST – PÅ MOMANGEN ja ÖGONABÖJ! Älä odota. Toimi heti BUMS, minuutissa PÅ EN MINUT minuutilleen PÅ MINUTEN. Peukuta heti PÅ STUBINEN oitis PÅ STUBBEN, hetken päästä STRAX on jo myöhäistä. Asiat kannattaa hoitaa välittömästi OMEDELBART, OMGÅENDE, OFÖRDRÖJLIGEN ja UTAN DRÖJSMÅL. Silmänräpäyksessä ÖGONBLICKLIGEN, VIPS tai I EN BLINK. Tältä istumalta PÅ STÅENDE FOT opit ruotsia yhtäkkiä HUX FLUX hetkessä I ETT HUJ. Onko hyvä vai huono asia, että sosiaalinen media on salamannopea BLIXTSNABB?

75. Ranska FRANSKA oli 1700-luvulla Ruotsin hovin kieli. Jäljelle jäi monta lainasanaa. Jalkakäytävä TROTTOAR, pesuastia LAVOAR, sateenvarjo PARAPLY, lihaliemi BULJONG, esite BROSCHYR, toimisto BYRÅ, esirippu RIDÅ, ilmoitus ANNONS, julkisuus PUBLICITET, kahvila CAFÉ, keskustelu DISKUSSION. Ja tietenkin portsari PORTIER. Aivan PRECIS! Myöskin vanhoillisesti naispuolinen johtaja DIREKTRIS. Mitä muita?

76. Fröken tuumaa, voisiko rutiinit jättää LÄMNA, ettei tarvitsisi arkeen joutua HAMNA. Jos suuntaa kohti satamaa HAMN, voi päätyä HAMNA vaikka Haminaan FREDRIKSHAMN? Nyt irrotellaan kunnolla SLÄPP LOSS! Hyppää lossiin, nosta ankkurit KASTA LOSS, tavoitteemme on päätyä merille HAMNA TILL SJÖSS! Mihin suunnataan?

77. Kieliansa SPRÅKFÄLLA! Myönteiset ja kielteiset väittämät. Hyvä mahdollisuus on CHANS ja huono RISK. Yleisesti haju on LUKT ja tuoksu DOFT. Ansiosta tai johdosta on PÅ GRUND AV, mutta mikäli asia on myönteinen niin TACK VARE. Parviälyn ansiosta TACK VARE SVÄRMINTELLIGENSEN meillä kaikilla on HAR VI ALLA mahdollisuus EN CHANS oppia yhdessä ruotsia!

78. Päinvastoin TVÄRTOM. Mikään ei ole entisensä INGET ÄR SIG LIKT. Ennen kaikki oli paremmin ALLT VAR BÄTTRE FÖRR. Vastustan JAG MOTSÄTTER MIG. Hyökkään JAG ATTACKERAR. Kiellän JAG NEKAR. Kiistän JAG FÖRNEKAR. Kieltäydyn JAG VÄGRAR. En koskaan myönnä JAG MEDGER ALDRIG. Fröken on känkkäränkkä KRÅNGELBYTTA, vastarannan kiiski KÄRRINGEN MOT STRÖMMEN. Älä peukuta INGA TUMMAR UPP!

79. Miltä minä vaikutan VILKET INTRYCK GER JAG? Meillä on kaikilla hahmo GESTALT, muoto FORM, ulkonäkö UTSEENDE ja ulkoinen olemus YTTRE. Yhdessä olemme värikästä seuraa FÄRGGRANNT SÄLLSKAP. Meitä on moneksi VI ÄR ALLA OLIKA. Senjan koulun oppilaat ovat mielenkiintoisia tyyppejä INTRESSANTA TYPER ja fantastisia tapauksia FANTASTISKA PERSONLIGHETER. Eläköön moninaisuus LEVE MÅNGFALDEN!

80. Älä ole partisiipirikko vaan opettele nämä käytännölliset verbimuodot. Ilahduttavan monella GLÄDJANDE MÅNGA oppilaalla on palava halu ETT BRINNANDE BEGÄR oppia. Tässä koulussa harrastamme yleviä HÖGTFLYGANDE, elämänmyönteisiä LIVSBEJAKANDE ja usein myös sekavia OSAMMANHÄNGANDE lauseita!

81. Erityinen EN SPECIELL pyyntö APPELL. Olet sitten malli MODELL, kapinallinen REBELL, muodollinen NOMINELL tai aito REELL. Kielen opiskelija ei ole rikollinen KRIMINELL, eikä tarvitse joutua kaksintaisteluun DUELL. Kieltä ei omista kartelli KARTELL, vaan se pitää nähdä kaikkien karkkina KARAMELL tai keltavahverona KANTARELL. Nauti siitä kuin novellista NOVELL. Keksi lisää rimmaavia sanoja!

82. Kuinka kulkee HUR GÅR DET? Kävellä ja käydä on GÅ. Matkustaa on RESA ja liikkua RÖRA SIG. Ajaa on KÖRA ja kulkea bussilla tai junalla ÅKA. Matkustaa poispäin on FARA. Jaloitella on PROMENERA ja käveleskellä SPATSERA. Patikoida on VANDRA ja vierailla BESÖKA. Häivy GÅ DIN VÄG! Hän lähti FOR SIN VÄG? Palaa takaisin KOM TILLBAKA!

83. Fröken on ylipiristynyt ÖVERTILLPIGGNAD. Toista ja silmäile ÖGNA IGENOM: Älä käytä aikaa ÄGNA INTE TID kaipuuseen ja aikomuksiin ÅT ATT SAKNA OCH ÄMNA. Älä laske pisteitä RÄKNA INTE POÄNG, se ei edesauta ketään DET GAGNAR INTE NÅGON. Suojele aloitteellisuutta VÄRNA OM INITIATIVRIKEDOMEN. Järjestele aikasi ORDNA DIN TID, huomaa edistyksesi VARSNA DINA FRAMSTEG. Piirrä tulevaisuutesi TECKNA DIN FRAMTID, se todistaa rohkeutta DET VITTNAR OM MOD!

84. Emme tiedä, mitä emme tiedä VI VET INTE VAD VI INTE VET. Onko viisaus LIGGER VISDOMEN tieteessä I VETENSKAPEN vai tunteessa I KÄNSLAN? Olen looginen LOGISK ja rationaalinen RATIONELL, paitsi kun ennakkoluulot FÖRDOMAR ja pelot RÄDSLOR yllättävät. Pitääkö sittenkin vaan todeta, ettei oikeastaan tiedä mistään mitään ATT MAN EGENTLIGEN INGET VET OM NÅGONTING, vetää lonkkaa LIGGA PÅ SOFFLOCKET, siemailla lasillinen punaviiniä RÖTT VIN ja mutustella pussillinen irtokarkkeja LÖSGODIS?

85. Aivojen toimintaa HJÄRNVERKSAMHET: ajatella TÄNKA, puntaroida ÖVERVÄGA, mietiskellä FUNDERA, miettiä syitä BEGRUNDA, pohtia ongelmia GRUBBLA, huomioida BEAKTA tai TA HÄNSYN TILL, pohtia REFLEKTERA, harkita GRUNNA PÅ, ideoida SPÅNA, filosofoida FILOSOFERA. Muistaa on MINNAS, ERINRA SIG tai KOMMA I HÅG. Miten sinä jumppaat aivojasi? HÅLLER DU PÅ MED HJÄRNGYMPA?

86. Ope on nyt kyllä kovin tykästynyt tähän kaikkeen tykkäämiseen. Siitä se kaikki alkaa. TYCKA OM, GILLA ja DIGGA. Ihailla on BEUNDRA ja BLI FÖRTJUST on ihastua. Sekaisin kuin seinäkello menee silloin kun rakastuu, BLI KÄR. Sitten kun toista aikansa arvostaa UPPSKATTA ja VÄRDESÄTTA, seuraa huipennus, rakkaus KÄRLEK. Samma på Facebook språk: ❤ ❤ ❤

87. Kunnia ja rehellisyys ÄRA OCH REDLIGHET sijaitsee Huitsin Nevadassa, mahdollisimman kaukana LÅNGT FRÅN ÄRA OCH REDLIGHET. Niin pitkällä kuin pippuri kasvaa SÅ LÅNGT SOM PEPPARN VÄXER, kaukana sivilisaatiosta ja kulttuurista LÅNGT FRÅN CIVILISATION OCH KULTUR, jumalan selän takana I EN GUDSFÖRGÄTEN PLATS, korvessa I OBYGDERNA, kaukaisimmassa mutkassa I EN AVKROK. Fröken suuntaa sinne aina kun tarvitsee hermolepoa!

88. Ylösalaisin UPP OCH NER. Elämä on mullin mallin LIVET ÄR UPP OCH NER. Talo oli käännetty ylösalaisin HUSET VAR VÄNT UPP OCH NER. Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin DET ÄR ATT VÄNDA UPP OCH NER PÅ VERKLIGHETEN. Tämä on ylösalaisin käännetty luokka ETT UPP OCH NER VÄNT KLASSRUM! Haloo, onko täällä ketään?

89. Poikkeustilanne! E-kirjain on kadonnut HAR FÖRSVUNNIT ja M-kirjain tuplaantui HAR FÖRDUBBLATS, aiheuttaen poikkeaman adjektiivien vertailuasteissa. E katosi yksinkertaisesti ENKEL – ENKLARE – ENKLAST ja kauniisti VACKER – VACKRARE – VACKRAST. M-kirjain taas tuplaantui hitaasti LÅNGSAM – LÅNGSAMMARE – LÅNGSAMMAST ja hurskaasti FROM – FROMMARE – FROMMAST. Joskus Frökenin pää on tyhjääkin tyhjempi TOM – TOMMARE – TOMMAST.

90. Joskus on oltava vastarannankiiski ja pitää osata sanoa jyrkästi – ehkä KANSKE. Silloin tulevat hyvään tarpeeseen ehtoa ilmaisevat konjunktiot: jos OM tai mikäli IFALL. Jos perustelut ovat erityisen hyvät, voi jopa hieman myöntyä: vaikka FAST, siitä huolimatta että TROTS ATT, vaikkakin ÄVEN OM! Mitä tästä opimme? Älä sano ei, sano ehkä, ehkä, ehkä SÄG INTE NEJ, SÄG KANSKE, KANSKE, KANSKE!

91. FÖR on prepositioista tunteellisin. Se viettelee FÖRFÖR ja on vain sinua varten BARA FÖR DIG, hemmetti FÖR TUSAN! Olemme riemuruotsin osasto AVDELNINGEN FÖR ÄLSKLINGSSVENSKA, oletko puolesta vai vastaan ÄR DU FÖR ELLER EMOT? Koulun rehtori REKTORN FÖR SKOLAN ei pelkää pimeää ÄR INTE RÄDD FÖR MÖRKRET. Olemme täällä oppiaksemme ruotsia VI ÄR HÄR FÖR ATT LÄRA OSS SVENSKA. FRÖKEN SENJA arvostaa huumorintajuanne UPPSKATTAR SINA ELEVER FÖR DERAS GODA HUMOR!

92. Iik, poltot ja supistuksia SAMMANDRAGNINGAR! Vauhdilla MED ILFART synnytyssairaalaan TILL BB, kätilö BARNMORSKA, vapauttava ponnistus EN FÖRLÖSANDE KRYSTNING, tai keisarinleikkaus KEJSARSNITT. Vauva syntyy BABYN FÖDS. Kaikki alkaa ALLT BÖRJAR. Onnea GRATTIS!

93. Itä-Saksa DDR elää vielä ruotsin kielessä! Harmaan asuinkorttelin vahti selaa BLÄDDRAR puoluelehteä, jonka sivu lepattaa FLADDRAR tuulessa. Hän höpöttää PLADDRAR ruopatun MUDDRAD vaahtoavan LÖDDRANDE joen penkalla. Verta tihkuva BLODDRYPANDE tarina kertoo sammaltavasta SLUDDRANDE miliisistä. Onko muita DDR-sanoja? Miten tarina jatkuu?

94. Edestakaisin AV OCH AN. Teemme pikavisiitin kanalaan VI BESÖKER ETT HÖNSHUS AV OCH AN. Kukko tepastelee rauhallisesti eestaas TUPPEN VANKAR AV OCH AN, mutta kana ja munat ovat kateissa! Hermostunut kanatarhuri kävelee eestaas kuin muniaan kaipaava kana HÖNSFARMAREN GÅR AV OCH AN SOM EN ÄGGSJUK HÖNA. Fröken juoksee eestaas kuin päätön kana SPRINGER AV OCH AN SOM ETT HUVUDLÖST HÖNS ja pudistaa päätään SKAKAR HUVUDET AV OCH AN. Apua! Kumpi tuli ensin – kukko, muna vai kana TUPPEN, HÖNAN ELLER ÄGGET?

95. Kuten SÅ SOM vai SÅSOM, erikseen vai yhdessä? Erikseen, jos viitataan tapaan tehdä asioita: Kuten taivaissa SÅ SOM I HIMMELEN. Se voidaan kirjoittaa myös yhteen, SÅSOM. Lista on pitkä, kuten äitien toivomuslistat tapaavat olla LISTAN ÄR LÅNG SÅSOM MAMMORS ÖNSKELISTOR BRUKAR VARA. Lääkärinä neuvon sinua syömään paljon pinaattia SÅSOM LÄKARE RÅDER JAG DIG ATT ÄTA MYCKET SPENAT. Tykkäämme riemuruotsista VI GILLAR ÄLSKLINGSSVENSKA, kuten SÅSOM Fröken Senja!

96. Partisiipin perfekti on täydellinen ja pidetty OMTYCKT verbimuoto. Oletko valmis BEREDD? Miten aiot pukeutua juhliin HUR TÄNKER DU VARA KLÄDD PÅ FESTEN? Haluathan tulla nähdyksi BLI SEDD? Toivottavasti tämä teksti on helppotajuinen LÄTTFÖRSTÅDD. Tuskin Fröken tulee väärinymmärretyksi MISSFÖRSTÅDD, sillä koulumme oppilaat ovat niin lahjakkaita NI ÄR SÅ BEGÅVADE!

97. Parrakas noita HÄXA MED SKÄGG popsi liikaa munia leivänpäällisenä ÄGG SOM PÅLÄGG. Ei ollut kuullut sanontaa: munansyönti edistää parrankasvua ÄT ÄGG, SÅ FÅR DU SKÄGG. Lisäksi noidan munanhankintakulut ÄGGUTLÄGG olivat tositteettomia ja vailla todenperäisyyttä SAKNADE BELÄGG. Luokalta tarvitaan nyt nerokas lisäys TILLÄGG tähän postaukseen INLÄGG, jotta saadaan parta joko munimaan munia, tai häipymään SKÄGG, LÄGG ÄGG! Mikä noidalle parranajoneuvoksi?

98. Jotkut sanat ovat aivan antiikkia, mutta edelleen käytössä. Loppu-S voi olla merkki ikivanhasta genitiivimuodosta. Merellä/e TILL HAVS. Ulkomailla/ulkomaille UTOMLANDS. Istua pöytään TILL BORDS. Saada jotain syötävää TILL LIVS. Asettaa vastuuseen TILL SVARS. Metsään TILL SKOGS. Jalan TILL FOTS. Tyytyväinen TILLFREDS. Nähtävästi TILL SYNES. Yöpuulle TILL SÄNGS. Tämä on totisen totta DAGSENS SANNING.

99. Mikään ei ole varmaa INGET ÄR SÄKERT, mutta aina voi uskoa TRO. Arvata on GISSA ja avistaa ANA tai KÄNNA PÅ SIG. Aistia on FÖRNIMMA, unelmoida DRÖMMA ja keksiä FANTISERA. Ennustaa on FÖRUTSPÅ, kuvitella FÖRESTÄLLA SIG ja uskotella itselleen INBILLA SIG tai INTALA SIG. Teoretisoida on TEORETISERA ja olla jotain mieltä TYCKA. Vankka usko EN FAST ÖVERTYGELSE voi joskus tuntua faktalta KAN KÄNNAS SOM ETT FAKTUM. Errare humanum est.

100. Kieliansat SPRÅKFÄLLOR. E- ja Ä-kirjainten vekkulit kommervenkit. Viivata on STRECKA ja venyttää STRÄCKA. Juhlia on FESTA ja kiinnittää FÄSTA. Tietää on VETA ja kastaa VÄTA. Terä on EGG ja muna ÄGG. Veivata on VEVA ja punoa VÄVA. Laskimo on VEN ja ystävä VÄN. Senja on opettajanne ja häneen pitää hieman tottua VÄNJA SIG. Huh mitä SVÄNSKAA!

Kiitos oppilaille, olitte parasta!

Fröken Senja ja ihanat kanslistit