Tekijä: senjaopettaa

Äly parveilee

Äly parveilee

julkaissut senjaopettaa
Kuva: Asko Raitanen

Alussa oli riimukivi runsten, ensimmäinen Internet. Kalliomaalaukset grottmålningar siirtyivät Facebookiin. Viidakkorumpu djungeltrumma on Twitter. Kirjapainosta boktryckeri tuli sormitietokone läsplatta. Sadetanssia regndans ylläpitää Angry Birds. Kanteleesta tuli Spotify, Kalevalasta Wikipedia. Parviäly svärmintelligens voittaa yksilösuoritukset individuella prestationer – Senja oppii oppilailtaan!

Asko: Aavikkokansan telepatia telepati vaihtui urbaanikansan teleoperaattoriin, karavaanari vaeltaa kännykkä mobil korvalla.

Ilpo: Onko digitaalinen jalanjälki digitalt fotspår ikuinen?

Marcus: Niin kauan kuin virtaa riittää, så länge det finns ström.

Erkki: Luulen että minut aikanaan haudataan begravs nettiin på webben.

Tanja: Voisiko sosiaalinen älykkyys social intelligens jotenkin sopia tähän yhteyteen?

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Lue Helsingin Sanomien sarjan muut osat.

Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessa www.facebook.com/senjaopettaa

Voiko silmillä pissiä?

Voiko silmillä pissiä?

julkaissut senjaopettaa

Inho ruotsinkieltä kohtaan oli käsin kosketeltava rovaniemeläisessä koulumaailmassa. ”Ruottalainen” oli lähes kirosana ja kielen osaaminen salattava asia.

Elettiin 70-luvun loppua, opetus oli ajan hengen mukaista ulkoalukua. Käytännön harjoittelu  oli noloa tangertelua luokassa nenä kiinni kirjassa. ”Se on morot” (lausui morot), sanoi tuttavani lapselleen näyttäessään porkkanan kuvaa. Oli noloa lausua oikein. Se oli hienostelua ja niin kovin etelällistä.

Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1979. Ruotsinkielen numero oli seiska päästötodistuksessa ja yo-kirjoituksissa selvitin kielen loppuarvosanalla B.

Kolme vuotta kirjoitusten jälkeen sain välitodistuksen, jossa modersmål, ruotsi oli kiitettävä.

Tein uravalintani jo neljävuotiaana. Sanoin äitini kotitilan navetan ulkopuolella odottaneelle veljelleni ”musta tulee isona karjakko”, kun tulin maidonhakumatkallamme . Vuodet vierivät ja kyllä taikuri itse oli eniten hämmästynyt tempustaan, kun koulun jälkeen löysin itseni navetasta töistä.

Ja vieläpä hurrinavetasta! Olin tullut etelään ja tavannut elämäni ensimmäiset finlandssvenskat! Ihastuin niin paljon, että hakeuduin opiskelemaan ruotsiksi, lehmänhoitoa ja maataloutta JORDBRUK.

Työskentelin kesän maatilalla ja ensimmäinen oppimani uusi ruotsinkielen sana oli AVSTÅND. Teimme aitaa ja isäntä neuvoi miten langat laitetaan tolppiin. Kahden langan väli oli yksi HAMMARE.

Koulu sijaitsi Inkoossa, aivan mahtavassa ympäristössä. Ja kaikki puhuivat vain ruotsia. Haastoin itseni ja ilmoitin luokkatovereilleni, että minulle puhutaan tästä lähtien vain ruotsia. Useimmat tottelivat, toiset eivät osanneet suomea edes sen vertaa kuin minä ruotsia. Paras palkinto syyslukukaudelta oli kysymys ”ÄR DIN MAMMA ELLER PAPPA SVENSKTALANDE?”

Hauskaa riitti ymmärryksen ja väärinymmärryksen kanssa. Naistenlehden jatkokertomuksessa ja törmäsin sanontaan KISA MED ÖGONEN. Täydellisen ymmyrkäisenä kysyin ystävältäni että miten silmillä pissataan, kisa med ögonen? Hieman huolettomasti luettu sana ja väärin yhdistäminen.

Puhuin 8 vuotta ruotsia 1. kielenä, suoritin kaksi tutkintoa ruotsiksi, JORBRUKSTEKNIKER ja AGROLOG. Kaikkien työvuosien jälkeen olen palannut Inkooseen. Nyt kun istun ” REKTORSVILLAN” huoneessa tunnen olevani urani huipulla PÅ TOPPEN AV MIN KARRIÄR. Ja saan taas käyttää ruotsin kieltä.

Kaisa Tolonen-Raudaskoski

Karjakko = koskötare

Kisa med ögonen = siristellä silmiään

Kissa = pissata

Avstånd =välimatka

Hammare= vasara

Rektorsvilla = rehtorin huvila

På toppen av min karriär = urani huipulla

Dear Conan O’Brien

Dear Conan O’Brien

julkaissut senjaopettaa

Dear Conan,

Terveisiä Suomesta! Greetings from Finland! Our whole country is extremely excited about your show starting on SuomiTV today. You are doing a honorable deed in saving us Finns from boredom and giving us excellent laughs.

We have a fabulous suggestion for your show. How about teaching Finnish people new languages? English is too easy. Russian is too difficult. Start with Swedish!

We have just the place to do it. As far as we know, we run the world’s most popular school in social media and it teaches the Swedish language to Finns. It is a Facebook community operated entirely on voluntary basis with no financial or ideological associations.

We would love it if you could consider helping us teach Swedish to Finnish people. We know this is a completely mad proposal, which is exactly why it is such a good one.

You would be a natural language teacher. We have seen much worse. And heaps that are a lot less fun.

With many hopeful regards,

Fröken Senja

www.facebook.com/senjaopettaa

Ps. It could be hilarious. Here is an example (Mastering Swedish @Slayradio).

Pörssi ja kurssi

Pörssi ja kurssi

julkaissut senjaopettaa
Pörssi ja Kurssi
Kuva: Asko Raitanen

Olipa kerran prinssi, jonka nimi oli Pörssi Börsen. Hän rakastui prinsessaan nimeltä Kurssi Kursen. Rakkauden mittari oli indeksi Index. Kolme haltijaa siunasi liiton. He olivat Kasvu Tillväxt, Vakavaraisuus Soliditet ja sopiva Korkotaso Räntesats. Sitten tuli hurja hirviö Matalasuhdanne Lågkonjunktur, joka söi prinsessan suuhunsa. Prinssi lähti sukeltamaan dyka. Sen pituinen se.

Sebastian: Häissä laitettiin korot kattoon, klackarna i taket.

Kaisa: He saivat monta aktiivista lasta livliga barn. Niiden nimet olivat Notkahdus Svacka, Syöksy Krasch ja Nousu Uppsving.

Mia: Kuka osaa puhaltaa isoimman kuplan, vem kan blåsa den största bubblan?

Sisko: Prinssi sukelsi pohjaan asti till botten, missä häntä odotti masentava hirviö, Lama Depression.

Erkki: Elämme järjestelmässä system, jossa markkinat marknaden on kuningasasemassa är kung.

Mårten: Mieluummin Grimmin kauheuksia kuin tuo hirveä satu hellre Grimms grymheter än denna hemska saga.

Anne: Helsingin pörssissä HEX alkoi noidan häxa jahti jakt, hexjakt.

Asko: Osakkeenomistajasta aktieägare tuli osakkeenmetsästäjä aktiejägäre, jolle jäi luu käteen.

Koulu alkoi komerossa

Koulu alkoi komerossa

julkaissut senjaopettaa ♥ 2 Comments

Aloitin koulun 1.9.1960. Se oli valtava järkytys. Kun olin ollut koulussa pari viikkoa, päätin että nyt se riitti. Menin aamulla komeroon piiloon ja odotin. Kun koti oli typötyhjä, kömmin sieltä pois. Tätä jatkui pari viikkoa ja ajattelin, että näinhän tämä hoituu.

Mutta niin siinä kävi, että luokkatoverini tulivat opettajan pyynnöstä kysymään, että olinko kovinkin vakavasti sairas, kun minua ei oltu nähty pitkään aikaan…

ÄR MONICA ALLVARLIGT SJUK?

Siihen loppui vapaus. Menin seuraavana päivänä kouluun ja kävin siellä siitä lähtien kiltisti. Nykyään moisen tempauksen takia olisi varmaan päässyt terapiaan.

Pikkusiskoni oli syntynyt kesällä ja äiti meni syksyllä töihin kodin ulkopuolelle. Molemmat asiat järkyttivät pientä elämääni kovasti. En ollut ilahtunut kummastakaan. Pikkusiskosta tuli kyllä sitten myöhemmin paras ystäväni.

Suomenruotsalainen kansakoulu Käpylässä oli kävelymatkan päästä kotoani. Koulu oli pieni, siellä oli neljä luokkaa ja parikymmentä oppilasta kullakin luokalla. Koulu oli nykyaikaisesti rakennettu pienen ihmisen mittojen mukaan. Luokat olivat pieniä ja viihtyisiä, mutta koulun henki olikin sitten kaikkea muuta kuin aikaansa edellä.

Kaikki opettajat olivat ”neitejä” FRÖKEN. Yksikään heistä ei ollut naimisissa. Jotkut olivat kovin ankaria ja kuri kovaa, kuten sen ajan koulunkäyntiin kuului. Inhosin koulua ja lähestulkoon kaikkea mitä siellä opetettiin.

Kouluruoka -60 luvulla oli kammottavaa. Puuroja, vellejä sekä laihaa keittoa, jossa saattoi lilliä yksittäinen lihapala. Maitoa ja näkkileipää. Mutta koska ruokaa oli kaikin puolin niukasti siihen aikaan, kouluruokaa syötiin nurisematta, ja oltiin tyytyväisiä. Vaikka harva siitä piti.

GRÖT, VÄLLING OCH MAGER SOPPA MED NÅGON ENSTAKA KÖTTBIT I.

Käsityöt olivat erityisen kammottava aine. Piti kutoa lapasia, ja sukkia. En olisi niitä saanut koskaan valmiiksi, ellei äiti olisi kutonut niitä loppuun.

Koulu ei siihen maailman aikaan totisesti ollut mikään innostava laitos. Jos et osannut, sait ehdot. Ne piti suorittaa kesän jälkeen. Mikäli ei pärjännyt, jäi armotta luokalle, vaikka kaksikin kertaa. Tukiopetus-sanaa ei siihen maailman aikaan edes tunnettu.

Joulu- ja kevätjuhlat olivat aina kohokohtia lukukaudessa, koska äiti ompeli aina molempiin juhliin uuden mekon, josta olin ylpeä ja onnellinen.

Opetusmetodeissa ei siihen aikaan ollut suuria eroja, oli sitten suomen- tai ruotsinkielinen koulu. Ainoa ero oli koko. Suomenkieliset luokat olivat paljon suurempia kuin suomenruotsalaisten. Olin vilpittömästi kateellinen siitä, että suomenkieliset lapset saivat käydä koulua myös ”iltavuorossa”. Niin minäkin olisin halunnut tehdä. Olin jo siihen aikaan aamu-uninen.

Alku oli hankalaa mutta Vallilan kansa- ja kansalaiskoulussa odotti lottovoitto. Maailman ihanin opettaja. Lempeällä tavalla auktoritäärinen. Innostava, kannustava ja ohjaava. Eikä hän koskaan moittinut. Arvosanat nousivat tähden lailla ja kävin kunnialla kouluni loppuun. Sellaisen opettajan toivon kaikille tänä syksynä koulunsa aloittaville!

JAG HOPPAS, ATT ALLA SOM BÖRJAR I SKOLAN I HÖST, FÅR EN INSPIRERANDE, UPPMUNTRANDE OCH SNÄLL LÄRARE!

Monica Mether

Kaksia kärpäsiä

Kaksia kärpäsiä

julkaissut senjaopettaa
Kuva: Asko Raitanen

Uff! Hirvikärpänen älgfluga kuontalossani kalufs, kaivautuneena pehkooni rufs. Elämä on kovaa tufft. Haluan raikasta ilmaa frisk luft. Pakoon pingon, metsään jää puolukka lingon. Kotona valitan gnäller. Kaipaan keltavahveroita kantareller. Koirakin haukkuu skäller.

Uffe: Sopii minulle, saan koko saaliin! Passar mig, jag får hela skörden!

Sisko: Lohtunani on herkkutatti. Min tröst är karljohan.

Jaana: Kaupungissa taas vaanii baarikärpänen barfluga i min kalufs? Voi herttinen sentään.

Efraim: Molemmista pääsee tukevalla niskaotteella ett stadigt nackgrepp.

Sari: Kärpäsestä tuli härkänen. Mitä se on ruotsiksi?

Marcus: Det blev en höna av en fjäder. Yhdestä höyhenestä tuli kokonainen kana.

Anne: Hirvessä voi olla 10 000 parasiittia, jotka saavat sen järjiltään vansinnig. Tulen hulluksi blir galen jo yhdestä.

Aune: Mieluummin parasiitit kuin nämä selluliitit cellulit.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessa www.facebook.com/senjaopettaa.

Eläinten kieli

Eläinten kieli

julkaissut senjaopettaa

Kohta 60 vuotta on Pohjola NORDEN ollut passivapaa PASSFRI – ihmisille.

Kun Matti ja Maija tai MATS och MAJA lähtevät Suomesta Ruotsiin. Henkkarit sekä hammasharja matkaan mukaan ja voi muuttaa vaikka maasta toiseen.

Mutta hei, jotain unohtui, entäs Musti? Ilman omaa passia, se ei laita Ruotsin maan kamaralle tassua.

Jos Mustille hankittaan passi, pitääkö sen tulla Ruotsin kansalaiseksi MEDBORGARE, jos se aikoo asettua sinne asumaan?

Miten suomalainen koira oppii haukkumaan ruotsiksi? HAU HAU sijaan pitää Ruotsin puolella osata sanoa VOV VOV! Mikä kiperänkäpäläinen tilanne!

Sanavarastoaan joutuvat kasvattamaan myös muut eläimet.

Kissa sanoo suomeksi miau, mau, nau, kurnau ja ruotsiksi MJAU MJAO.

Hevonen hirnuu suomeksi ii-ha-haa, ruotsiksi se toteaa lyhyesti GNÄGG.

Suomalainen kukko sanoo kiekuu ja ruotsalainen KUCKELIKU.

Suomessa lammas tokaisee mää, ruotsiksi se on BÄ.

Mutta suomalaisella ankalla on eniten opeteltavaa. Suomeksi se sanoo kvaak ja ruotsiksi KVACK KVACK, KO ACK ACK ACK, RAB-IT RAB-IT.

Elina Rydman

Sanastoa

HUSDJURSPASS – lemmikkieläinpassi

PASSFRIHET – passivapaa

MEDBORGARE – kansalainen

DE NORDISKA LÄNDERNA – Pohjoismaat

Mätäkuun juttu

Mätäkuun juttu

julkaissut senjaopettaa
Kuva: Asko Raitanen

Mätäkuu rötmånad. Kaikki pilaantuu ruttnar ja menee pieleen fel. On ilo glädjen lainattu lånad, kehoon kroppen tulee mustelma blånad. Pian on pulisonki polisongen harmaantunut grånad, poliitikko politiker pilkattu hånad, pankki bank ryöstetty rånad. Älä ylläty bli förvånad, jos uusi idea idé tulee keksityksi blir spånad!

Anne: älä maalaa piruja seinille måla fan på väggen.

Sebastian: saako nyt näyttää hapanta naamaa är det tillåtet att visa sur min?

Marcus: Skadeglädje är äkta glädje vahingonilo on aito ilo.

Mia: Jokin tässä jutussa haisee något stinker här – mätämuna rötägg?

Erkki: Jos ei ollut heilaa helluntaina eikä vieläkään, niin saapuu kaipuu trånad.

Sari: Mikä on mätäkuun juttu ruotsiksi?

Uffe: Mätäkuun juttu on rötmånadshistoria ja uutisankka nyhetsanka. Vikkelä, ovela ja lennokas otus. Läheistä sukua ruokolahden leijonalle.

Efraim: Petkutusta. Käännösvirhe, saksan rodenmonat (kaskeamiskuu) kääntyi tanskaksi råddenmåned, josta seurasi suomeksi mätäkuu.

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA

Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessawww.facebook.com/senjaopettaa

Suosikit tähän mennessä

Suosikit tähän mennessä

julkaissut senjaopettaa

Kunkin kuukauden kaksi suosituinta postausta Senjaopettaa-sivulla.

Lakko 24.7.2011

Tulossa lakko STREJK. Ovatko syyt tosia vai tekaistuja FEJK? Siihen on varaa vain öljyä omistavalla SHEJK, joka on täynnä itseään DRYG eikä ujo BLYG. Ajatukset ja koneet lentäkää FLYG. Periaatteet pysykööt maan kamaralla PÅ JORDEN. Sopivilla sanoilla ORDEN syntyy yhteisymmärrys pöydissä VID BORDEN. Arvokasta on työ ARBETE. Loppuuko lautasilta vehnä VETE, kannattaako etujen onginta METE? Tarvitaan omatuntoa SAMVETE!

Remontti 26.7.2011

Kesä ja remontti RENOVATION. Laitetaanko laatan KAKEL alle vesieriste VATTENISOLERING ja voiko betoniseinää BETONGVÄGG tapetoida TAPETSERA? Putkiasentaja RÖRMOKARE laittaa putket RÖR. Sähköihin EL koskee RÖR vain sähköasentaja ELMONTÖR. Kun näet työkalun VERKTYG herääkö sinussa laiskamato LATMASK vai Remppa-Reiska BYGGARE BOB?

Tukholma 21.6.2011

HAR DU PENGAR PÅ DIG, onko sinulla käteistä? KÖR NI ALLA MED SAMMA VIN, juotteko kaikki samaa viiniä? KOLLA VILKEN SEXPACK, katso mitkä vatsalihakset. JAG FÅR STÅPÄLS kananlihalla ja KALLA KÅRAR kylmiä väreitä. JAG ÄR PANK olen ihan PA eli rahaton. Tukholmassa oppii uusia ilmaisuja UTTRYCK. Mitä kummallista sinä olet kuullut?

Juhannus 24.6.2011

INGEN SOMNAR I MIDSOMMARNATTEN kukaan ei nukahda juhannusyönä. EJ SLUMRAR SMULTRONEN metsämansikatkaan ei uinumaan käy. MILD ÄR SOMMAREN mieto on suvi. DRAGSPEL haitari. DANS tanssi. ELDAR kokkoja. ALLA STIMMAR kaikki juhlivat. MAMMOR I MORGONDIMMAN äidit aamu-usvassa. FESTEN SLUT FÖRST PÅ SMÅTIMMARNA juhlat hiipuvat pikkutuntien aikaan. SJU GÄRDSGÅRDAR seitsemän aitausta. BLOMMOR UNDER KUDDEN kukkia tyynyn alle.

Utan 26.5.2011

UTAN on itsenäisin ja vapain prepositio. UTAN DIG ilman sinua. UTAN SNUS ilman nuuskaa. UTAN RÄDSLA pelkäämättä. UTAN BILBÄLTE ilman turvavyötä. UTAN BRÅDKSA kiireettömästi. UTAN DEBATT ilman keskustelua. UTAN FEL virheettä. UTANFÖR ulkopuolella. UTANTILL ulkoa. UTAN ATT FRÅGA LOV, kysymättä lupaa. LÄKARE UTAN GRÄNSER, Lääkärit ilman rajoja. UTAN TVIVEL, kieltämättä ja ehdottomasti.

Med 20.5.2011

MED on maailman seurallisin prepositio, koska se ei ole ikinä yksin. MED GLÄDJE ilomielin. MED MERA jne. MED BIL autolla. MED PAPPA isän kanssa. MED FLIT tarkoituksella. MED BESKED kunnolla. MED SENAP sinapin kera. MED BESTÖRTNING kauhistuksella. VAD ÄR DET BÄSTA MED SENJAS SKOLA? Mikä on Senjan koulussa parasta?

Kiusaus 27.4.

Taipumusta FALLENHET tai ei, jo Jansson tiesi että kiusaus on FRESTELSE. Siitä on lyhyt askel houkutukseen LOCKELSE, kevytmielisyyteen UTSVÄVNING, ja syntiin SYND. Vahvuuksistamme STYRKOR huolimatta meillä on kaikilla heikkouksia SVAGHETER. Tulinen innostuneisuus VURM ja intohimo PASSION, voivat tuoda elämääsi vaikeuksia, mutta myös vauhtia ja voimaa. Mikä saa sinut syttymään?

Raha 20.4.

Oravannahka on EKORRSKINN ja raha on PENGAR. Slangissa käy myös FYRK, KLÖVER, STÅLAR ja SCHABER sekä hienostuneesti LIKVIDA MEDEL. Köyhä on FATTIG. Rahaton on PANK. Vippilaina on VIPPLÅN. Rikas on RIK ja varakas VÄLBÄRGAD. Miten sinä rikastutat elämääsi, rahalla tai ilman?

Perhe 30.3.

Tänään perehdymme perheisiin. MAMMA on äiti ja PAPPA isä. Sisko on SYSTER (riemukkaana hän on YSTER). Veli on BROR, eno MORBROR ja setä FARBROR (mutta soutaa on ROR). Täti on TANT, FASTER tai MOSTER. Serkku on KUSIN, pikkuserkku SYSSLING, PYSSLING tai BRYLLING. TVILLING sitten taas onkin kaksonen. SLÄKTEN ÄR VÄRST, suku on pahin. Vai paras BÄST?

Muurari 31.3.

Kevät toi, kevät toi muurarin MURARE, timpurin SNICKARE ja maalarin MÅLARE. Jos olet taitava käsistäsi HÄNDIG pärjäät yksin, mutta osaavan apumiehen HANTLANGARE kanssa kimpassa on hauskempi paiskia hommia. Hyvät työkalut BRA VERKTYG puolittavat työn HALVERAR JOBBET. Porakonetta BORRMASKIN ja hohtimia HOVTÅNG tarvitsee myös hammaslääkäri TANDLÄKARE. Hampaaton hymy TANDLÖST LEENDE on parempi kuin hapan ilme SUR MIN!

Tuoksut 27.2.

Hurrit saattavat olla nenäkkäitä NÄSVIS ja hajuista heillä on selkeät mielipiteet. Tuoksua hyvältä on DOFTA GOTT ja pahalle LUKTA ILLA. Väärinkäytöksiä epäilevä voi sanoa HÄR OSAR DET BRÄNT, haisee palaneen käry. Haju on LUKT ja paha haju ODÖR tai STANK. Viinin tuoksu on ranskalaisittain BOUQUET (”bukee”). Aromi on AROM, tuoksu DOFT ja mukava tuoksu VÄLLUKT. Mikä ruotsin kielen sana ”tuoksuu” mielestäsi parhaalta?

Sanaparit 25.2.

Ope haluaa jatkuvasti TITT OCH TÄTT oppia jotain uutta hauskaa. Ei saa olla krääsää KRIMSKRAMS, vaan pitää olla oikeita sanoja. Mutta ne saavat kyllä olla sitä sun tätä DITT OCH DATT. Ja voivat tulla sikin sokin HULLER OM BULLER. Keksitkö sinä muita tällaisia rytmikkäästi rimmaavia sanapareja? Niitä tarvitaan kaikilla keleillä I UR OCH SKUR.

Aivojumppa 25.1.

Kielen opettelu on oivaa aivojumppaa. Kielioppi GRAMMATIKEN on esterata. Ratkaisut mystisiä MYSTISKA ja kryptisiä KRYPTISKA kuin sokkelossa. Siirrot konstikkaita KNEPIGA ja ovelia KLURIGA kuin shakkipelissä. Kun luulee osaavansa, pöytään lyödään mustapekka SVARTE PETTER, nokkelan sukkela poikkeus FINURLIGT UNDANTAG. Mutta kimpassa TILLSAMMANS meillä on voimaa ja viisautta, jonka avulla ratkomme visaisetkin virkkeet.

Käsitteet 24.1.11

Viime viikolla käsiteltiin HANTERA ja jalkautettiin FÖRANKRA käsitteitä. Nyt sormeilemme FINGRA sekä näpelöimme PETA sanoja. TUMME on sormista yksinäisin. PEKFINGER osoittaa, LÅNGFINGER on pitkä, RINGFINGER pitää sormusta ja LILLFINGER on pikkurilli. Saitko jo tarpeeksesi, NOG? Vielä seuraa rystynen, KNOG

Sutskun kundi rakastuu suomenruotsalaiseen (ja toisinpäin)

Sutskun kundi rakastuu suomenruotsalaiseen (ja toisinpäin)

julkaissut senjaopettaa

Tämä on rakkaustarina (kärlekshistoria). Stadilainen kohtasi toisen stadilaisen (helsingforsare), mitä kummaa siinä on! (Inget konstigt!)

Noh, ensinnäkin, kyseinen sutskulainen (Suutarilasta, Skomakarbölestä kotoisin oleva) mies syntyi vuonna 1977. Itse olin silloin seitsemännellä luokalla.

Kun sutskulainen polkee ympäriinsä vanhoilla tuunatuilla zygillä (fillare, cykel) ja dikkaa (gillar) sekä ottaa chillisti. Minä ajan autoa ja liika rentous käy hermoilleni.

Sutsku ja stadi kohtasivat muutama vuosi sitten ja rakastuivat. Tässä sitä ollaan ja sovitellaan yhteen maailmojamme. Sutsku kun ei ollut koskaan tuntenut ketään suomenruotsalaista.

Nyt tuntee, aika monta! Minä puolestani olen seikkaillut ihan uusien asioiden parissa, kiitos sutskulaisen.

Ei se aina ihan helppoa ole se meidän juttu. Ei hurriuden eikä ikäeron takia. Vaan koska olemme niin erilaisia. Ja kuitenkin niin samanlaisia. Tarvitaan uteliaisuutta (nyfikenhet), seikkailunhalua (äventyrslust), empatiaa (empati) ja tahtoa (vilja) oppia uutta, ja tietenkin rakkautta (kärlek). Kivasti on mennyt.

Kärsivällisyyttä ei pidä unohtaa (tålamod). Ei sitä noin vaan tulla perheeseen, jossa kolme lasta opettelee aikuiseksi tuloa.

Helppoa kuin heinänteko

Ensimmäinen yhteinen kesä on erityisesti jäänyt mieleen. Lähdettiin auto- ja pyöräreissulle määränpäänä Ahvenanmaa. Matkalla sinne pistäydyttiin ruotsinkielisillä paikkakunnilla tapaamassa ystäviäni.

Ensimmäisenä päivänä jouduttiin, tai päästiin, mukaan heinätalkoisiin (höbärgning). Sutskulainen oli ainoa suomenkielinen koko porukassa. Töiden jälkeen illan hämärtyessä sujui jo muutama snapsilaulu ihan mukavasti (muistaakseni niitä laulettiin jotain 20 kpl). Kyllä me suomenruotsalaiset kuulemma saunoakin (bada bastu) osaamme.

Aamulla jatkettiin sukulaisiani tapaamaan, på svenska. Korppoosta pyörät lautalle ja Oolantiin. Sutskulainen oppi nopeasti että aina voi sanoa vaikka ”hejsan!” ja ”vi ses!”, se murtaa jään.

Sutskulainen on hienosti sopeutunut hurrisuomeen, vaikka koulussa vihasikin ruotsia. Aamuvirkkuna hän noutaa Husarin (Höblä, Husis) keitettyään mammalle aamukahvit (kaffe på sängen).

Arkea on kanavapaikka FST5, jonka ohjelmistosta katsotaan dokumentit.  Suomenkielellä tekstitettynä. Kyllä Nolottaa (Pinsamt) on kestosuosikki. Klovn-elokuvankin kävimme juuri katsomassa. Parhaillaan vietämme omaa Hurrikesää.

Mitä olemme oppineet? Tietenkin sen vanhan tutun asian että rakkaus voittaa. Ja ehkä myös sen, että opettele sanomaan ainakin ”Hejsan!” ja ” Vi ses!”. Se toimii aina.

Patricia Tiihonen