Suomenruotsalaisia on monenlaisia. Olemme vain viisi prosenttia väestöstä, mutta kulttuurimme ja kielemme ei ole samanlainen Helsingissä ja Pohjanmaan pikkukaupungissa.
Tiedän, kun kerran olen sellaisesta kotoisin. Synnyin Närpiössä. Silloin paikka oli kunta, nyt se on kaupunki, vaikka se onkin pieni. Asukasluku on nippa nappa 9 500. Valtaosa puhuu ruotsia. Tai oikeastaan sitä kutsutaan närpiönkieleksi, närpespråket, paikallisittain närpessproåtsche.
Närpiöläisistä alle kuusi prosenttia (5,85) puhuu suomea. Muita kieliä on 5,80 prosenttia ja katukuvassa näkee noin 35 kansallisuutta.
Työperäinen maahanmuutto on ollut voimakasta. Monet maahanmuuttajat jäävät Närpiöön, sillä siellä on korkea työmoraali. Se, joka tekee hyvää työtä sopeutuu, oli kieli mikä tahansa.
Eksoottinen paikka, ainakin mitä tulee kieleen. Eivät edes Helsingin hurrit ymmärrä närpiönkieltä, siis närpessproåtsche. Mutta maahanmuuttajat kyllä oppivat sen.
Kasvihuoneet joissa suurin osa Suomen tomaateista – tomater – kasvaa tarjoavat monelle työpaikan. Nykyään Närpiöstä löytyy kesäisin myös Suomen ainoa kasvihuoneravintola – VÄXTHUSRESTAURANG.
Kuulostaa siltä että olen ylpeä kotikaupungistani. Ehkä olen. Ainakin paikka on – aito.
Jos halua kokea erilaisen vappupäivän första maj. Siihen Närpiö tarjoaa oivan mahdollisuuden. Näet ja kuulet Närpiön koulusoittokunnan, joka on Suomen tunnetuimpia. Niin ainakin närpiöläiset väittävät. Paraatitytöt, drillflickor, marssimuodostelmat ja puhallinorkesterifestivaalit – BLÅSORKESTERFESTIVALER – ovat käsitteitä, jotka Närpiön koulusoittokunta toi Suomeen.
Hienoa! Mutta kulttuurielämyksiä kaipaavalle on Närpiön kesäteatteri oikea paikka. Peruselementtejä ovat pyörivä katsomo ja Närpiön murre. Luultavasti ymmärrät puheesta yhtä paljon kun helsinkiläishurrit, siis et mitään. Mutta voit nauttia – njuta – näkemästäsi.
Pyörivä katsomo, VRIDLÄKTAREN, rakennettiin muuten kesällä 1966 ja se valmistui samana päivänä, kun Väinö Linnan teokseen perustuvalla näytelmällä Täällä Pohjantähden alla oli ensi-ilta.
Ja förresten, löytyy vielä Tomaattikarnevaali, se on heinäkuussa. Mottona on että kun pääkatu tyhjenee niin ravintola täyttyy Pohjanmaan kautta – botten upp.
Tämä karnevaali on vain 29 vuotta vanha, perinteet eivät siis ole yhtä pitkiä kuin Stafefttkarnevalin.
Matka Helsingistä Närpiöön kestää noin neljä tuntia, ilman taukoja. Sen jälkeen tarvitset vessaa.
Siis: Anteeksi, missä on vessa? – FÖRLÅT, MEN VAR FINNS TOALETTEN? Jos haluat saada hymynkin, kysyt närpiönkielellä: FÖLUOÅT, MEN KVANN JE VIESIE?
Mikäli haluat pistäytyä Närpiön kirkossa, tiedustele: VAR FINNS KYRKAN? Eller: KVANN JE TJÖRTCHON?
Mikäli haluat tilata vielä oluen, on varminta käyttää kehonkieltä: Nosta pullo ja katso tarjoilijaa silmiin.
Camilla Ahlbom
Kuuntele Hamletin monologi närpiönkielellä: www.narpes.fi/teater.
Lue myös blogi murteista ja kattokruunuista hurrien huusseissa.
Senjaopettaa 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.