Tekijä: senjaopettaa

Manailumaaottelu

Manailumaaottelu

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Senjan koulu lähetti Svenska Dagbladetissa olleen artikkelin seurauksena kirjeen lehden toimitukselle. Kantaen huolta naapurimaan sanavaraston köyhtymisestä. Käynnistimme oitis keräyksen. Samalla viesti oli tarkoitettu kaikille ruotsalaisille. Kyllä suomalaisiin voidaan luottaa merkityksellisissä sekä painokkaissa asioissa ja sanavalinnoissa!

10.2.11

Bästa SVD-redaktion,

Har ni brist på fula ord? Vi hörde er bön om hjälp här i Finland, landet där det aldrig varit ont om svordomar. Det finska folket har genom tiderna gjort en stor insats för det svenska språket speciellt när det gäller tunga anföranden.

Vi räcker nu vår hjälpande hand över Bottniska viken. Vi har en liten sida på Facebook där finskspråkiga finländare lär sig svenska (www.facebook.com/senjaopettaa).

När vi såg ert upprop fokuserade vi genast på den här viktiga uppgiften.

Här kommer några blygsamma förslag till nya svordomar:
– Ozonsnubbe
– Göra en Bárdarbunga!
– Så in i urberget!
– Äh, onödigt att fråga. Han/hon/den/det har inget kärnbränsle! (trött, oenergisk)
– Passa dig! Annars kommer EURON och tar dig! (Det är inte längre djävulen som tar svenskarna.)

Eder fröken Senja och hennes elever

Ja mitä siitä sitten seurasi:

13.2. HBL raportoi http://bit.ly/eZawP8

15.2. SVD vastaa http://bit.ly/f2RLjN

15. 2. www.facebook.com/senjaopettaa ilmoittaa luovuttavansa ilolla ja ylpeydellä maaottelusanaston valtakuntiemme tärkeimmille äänensaattajille ja sanavarastonkehittäjille. Senjan koulussa keskitytään pieniin, sieviin ja kiltteihin sanoihin, siinä missä valtamedioiden keskeistä osaamista ovat suuret ja painokkaat asiat. Heja HBL vs SVD!
————

Bästa SvD, HBL och era ärade läsare! Vi är glada och tacksamma att huvudmedierna i våra respektive riken har uppmärksammat detta viktiga ärende. Vår lilla språkskola lämnar härmed med stor stolthet och respekt över ansvaret för denna meningsfulla landskamp till rikens viktigaste ordförrådsberikare HBL och SvD. Eder fröken Senja och hennes elever. HBL http://bit.ly/eZawP8 vs SvD http://bit.ly/f2RLjN

16.2.  SVT.se aamulähetys http://svtplay.se/v/2328059/gomorron_sverige/nya_svordomar_efterlyses

HURRIHJÄLP – abiapukone

HURRIHJÄLP – abiapukone

julkaissut senjaopettaa ♥ 3 Comments

Abikampanja 1.-13.3.

Tunnetusti hurmaavat hurrit auttavat oppimaan ruotsia. Löydät ajan ja paikan Senja opettaa -sivun seinältä Facebookissa.

Hurrihjälp – abiapukone – kaikki voivat osallistua

HURRIHJÄLP. Etkö osaa ruotsia mutta haluat harjoitella sitä? Vai osaatko ruotsia, ilmoittaudu harjoittelukumppaniksi. Hurriapuvoimat hurahtivat käyntiin. Kaikki voivat osallistua. Niin hurrit kuin ne, jotka haluavat oppia ja reenata ruotsinkieltä.

Senjaopettaa -sivun HURRIHJÄLP-abitalkoot jatkuvat maaliskuun lopulla oleviin ruotsin kielen kirjallisiin asti.

Suomi on pullollaan ruotsinpuhujia. Hurriritarit ja leidit tarjoavat ruotsinkielestä kiinnostuneiden kielille ja mielille liikuntaa.

HURRIHJÄLP voi tapahtua netissä, skypessä, chatissa tai ihan jopa livenä.

HUOM kenenkään osallistujan ei tarvitse olla mikään puhekone, oikeakielisyysguru tai kielioppihaka. Tarkoitus on vaan rennosti verrytellä kielenkantoja yhdessä.

Edwardin abireeni

Edwardin abireeni

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Televisio

Radio

Lehdet

Edwardin abilinkkivinkit

Hurri lusikoi laskiaispullan

Hurri lusikoi laskiaispullan

julkaissut senjaopettaa ♥ 8 Comments

Hurri elää juhliakseen ja juhlii elääkseen (lever av att festa och för att festa). Alkuvuoden juhlapäivätäytteiset viikot lisäävät sekä elämän laatua että määrää (förbättrar livskvaliteten och förlänger livslängden).

Onhan tiedossa Runebergin päivä (Runebergs dag), ystävänpäivä (allahjärtans dag) ja fastlag (laskiainen).

Poikkeuksiakin on. Kalevalan päivää 28.2. eli suomalaisen kulttuurin päivää hurrit eivät juurikaan juhli. Onko sellaista, kysyy ilkikurinen kulttuurihurri. (Finns det sånt, frågar en elak kulturfinlandssvensk). Mutta toisaalta hän sitten kyllä haluaa, että ihan kaikki muistavat ruotsalaisuuden päivän 6.11.

Saamelaisten kansallispäiväkin 6.2. jää huomiotta. Naistenpäivä (internationella kvinnodagen) puolestaan haiskahtaa aivan liian neuvostoliittolaiselta.

Ystävänpäivä osoittaa, miten suuri sydän hurreilla on. Heille kyseessä on ihan kaikkien sydänten päivä, jota juhlitaan monikossa (alla hjärtans dag) täysin sydämin ja sieluin (hjärta och själ). Se ei siis ole vain yhden valitun päivä, kuten amerikkaisten Valentine. Tai edes ystävien päivä, kuten härmäläiset sitä niin kauniisti viettävät.

Rituaalit ja etiketit

Hurrit ovat juhlaseremonioista ja rituaaleista hurmaantuneita. Kaikissa juhlissa hurri ajattelee jokaista yksityiskohtaa taatakseen vieraittensa viihtyvyyden – siinä auttaa jokaisen tuntema yhteinen, turvallisuuden takaava etiketti.

Sydän tulee avuksi ensimmäisessä etikettisäännössä: mihin sijoitan istumaan tärkeimmän vieraan? No, sydämen puolelle! Kuka pitää kiitospuheen (tacktalet) – se joka istuu emännän sydämen puolella.

Amerikkalaisen systeemin mukaan kulkeva ns kansainvälinen etiketti ohjaa miespuolisen päävieraan istumaan emännän oikealla puolella. Ja pitämään kiitospuheen.

Näin ollen meille suomalaisille on ihanteellista saada vieraakseen sekä riikinruotsalainen (rikssvensk) että kansainväliseen etikettiin uskova vieras. Tällöin kaksi herraa saa tuntea olevansa tärkein kunniavieras (honnörsgäst) ja emäntä (värdinnan) saa nauttia kahdesta kiitospuheesta.

Juhlan kruunaa juhlaruoka

Paitsi rituaalit, etiketti, juhlat ja juominen, on toki syöminen ja sen viimeisetkin yksityiskohdat tärkeitä hurreille.

Vaikka etiketti sääteleekin sääntöjä, hurrit ovat tässä suhteessa sangen luovia. Runebergin torttu syntyi Fredrikan hätävarana: Johan Ludvig oli kutsunut ystäviään syntymäpäivilleen, mutta suurperheen ruokakomerosta (skafferi) ei löytynyt muuta kuin vanhojen kahvikakkujen (kaffebröd) ja pikkuleipien (småbröd) jämiä (rester).

Fredrika Runeberg (miehensä varjossa vaiennut kirjailija) jauhoi kuivuneet ”herkut” ja kostutti ne punssilla, joka on hurrien rakastama juoma. Se nautitaan lämpimänä tai kylmänä, ulkona tai pakkasretkellä, vaikka hernekeiton kanssa.

Leivoskekosten päälle tehtiin sokerikuorrutteesta rinkula ja sen keskelle vadelmahillosilmä (öga av hallon). Ei kuitenkaan Halosen silmä.

Nykyisin näkee myös suupalankokoisia (munsbitar) minirunebergejä. Superhyvää kuohuviinin kanssa. Nam.

Laskiaispullan tarjoilutapa saattaa yllättää suomalaisen: perinteitä kunnioittava hurri laittaa pullan keittolautaselle ja kaataa päälle kiehuvaa maitoa! Kuohkea pulla mantelimassoineen ja kermavaahtoinen sulaa lusikoitavaksi pullamössöksi. Maistuu paremmalta kuin kuulostaa. (Det smakar bättre än det låter.)

Laskiaispulla sen sijaan saattaa yllättää, ainakin jos ruotsissa tilaa sämpylän (semla). Det finns till försäljning bara i februari!

Siinä sitä ihmettelee, miksi Ruotsissa saa sämpylöitä ainoastaan helmikuussa, kunnes tajuaa. Semla on laskiaispulla Ruotsissa. Suomessa se on sämpylä.

Merja Sundström

Kuukausiliite – Lite om månaden tammikuu

Kuukausiliite – Lite om månaden tammikuu

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Tammikuun opetusraportti

Härregyyd. Kanslia käväisi konehuoneen puolella katsomassa lukuja. Luokka on ollut pystyssä kuukauden. Oppilaiden suuri lukumäärä ja innostus tekevät tästä Suomen, siis maailman, no oikeastaan universumin parhaan ja hauskimman koulun. Fröken on täysin häpnadilla lyöty.

Facebook.com/senjaopettaa-sivun konehuoneessa mittarit sojottavat kaakkoon. Luokassa käydään tällä hetkellä 22 019 kertaa päivässä. Uusia jäseniä on tullut tuhat viikossa. Kuukaudessa luokassa on käyty yhteensä 661 235 kertaa ja kommentteja on tullut 4 341.

Suurin ikäryhmä 23 % osuudella ovat 25-34 vuotiaat. Naisia porukasta on kokonaista 73 % ja kaikki selvästikin aivan ihania. Ihan eniten fröken ihmettelee siis yhtä asiaa. Missä ihmeessä miehet luuraavat? Ettekö ole huomanneet moista ihanuuskeskittymää?

Kuukauden aikana eniten katsojia (21 902 kpl) poikinut yksittäinen postaus koski mitäs muuta, kuin säkenöivän kiintoisaa aihetta, kielioppia. Suurimmat kommenttiprosentit (0,89%) puolestaan sai erilaisia ääniä koskenut postaus.

Mopo keulii

Senja ei muuten siis ole mikään oikea opettaja. Eikä edes osaa ruotsia. Eikä myöskään ole yksikkö, vaan kirjoittaa postauksia yhdessä hurmaavan hurrikaverin kanssa.

Facebookissa alkoi porukkaa  liittyä sivuun sellaista vauhtia, että koulun portilla kuhina kävi. Mopo alkoi miltei keulia ja fröken Senja joutui pitämään huivista kiinni joutuessaan Radio Extremin haastatteluun. Siis ruotsiksi. Vaikka Senja ei edes osaa ruotsia. Myös HBL ja Peppar.fi raportoivat opinahjostamme.

Luokassa on käynyt iloinen puheenpulputus ja visaisia kysymyksiä heitetään pulpeteista estraadille päivittäin. Onneksi paikalle ilmaantui liuta hurmaavia hurreja härmäläisfrökeniä pelastamaan. Sillä kun joku kysyi jotain, eihän Senja olisi osannut vastata.

Sitä paitsi Pohjois-Norjassa asuvalla Senjalla, joka on maailman suurin 18 metriä korkea tuttipeikko, on ihan oikea huippuvastuullinen ja tärkeä päivätyö, joten eihän Senja edes olisi ehtinyt pyöriä palstalla. Norjalaisvauvelit nimittäin lähettävät Senjalle tuttinsa kasvaessaan. Tuttitrafiikin pyörittämisessä hommaa piisaa.

Joten isot kiitokset suuret halaukset ja lastillinen kultatähtiä lähtee täten KAIKILLE niille, jotka ovat nostaneet peukkuja ja kantaneet kortensa kommenttikekoon.

Ensimmäisen luokan kultatähdet

Tammikuussa kanslia jakaa ensimmäisen luokan kultatähden palstalla erityisesti kunnostuneille kommentaattoreille.

20 maailmalla vietetyn vuoden jälkeen kotikonnuille härmään palannut neljän lapsen äiti Mia Vanhatalo on palstan sujuvan arkijärkinen monikielimestari, joka pyörittää myös Osaamistoimisto Plåtburkia ja oikoo iltapuhteena puutöissä ajatustensa lisäksi vanhoja nauloja.

Palstan ylimpänä huvitusupseerina herran armosta on toiminut eläkeläiskonsulttipurjehtija Marcus Bäckman. Viittä kieltä puhuva viiden lapsen isä, fyysikkoMBA  Edward Krogius puolestaan on palstan aina iloinen, kohtelias, avulias herrasmies. Pojat kirjoittavat paljon. Ehkä joskus vähän liikaakin, jolloin fröken Senjan pienten aivojen vastaanottokyky tuppaa ehtyä.

Asiantuntemusta on tarjonnut ihan oikea opettaja, norjalaisnuorisolle saksaa opettava Marcus Forsbacka, joka on aiemmalta työltään toimittaja Jakobstads Tidningenistä.

Maailman savolaisin riikinruotsi- ja euroviisuentusiasti, matematiikan sekä musiikin ystävä Riitta Repo puolestaan ilmaantui Kuopiosta laittamaan kurin luokkaan, kun pojanviikarit meinasivat aivan tyystin villiintyä.

Kuukauden ylivoimaisesti suosituimman blogin kirjoitti Camilla Ahlbom, jonka aiheena oli tietysti huussi. Ja sellaisessa oleva kattokruunu. Vaapaaehtoisia kolumnisteja oli muuten ilmoittautunut kokonaista 20 jo siinä vaiheessa, kun koulun pohjapiirrustuksia vasta suunniteltiin. Heihin tutustutaan kevään mittaan. Tähtisadetta kaikille kolumnisteille!

Ihan oikeata luokkaa opettava ihan oikea opettaja Heli Vuorela, jonka luokka käy sivullamme jokaisella tunnilla, saa kultatähden ruusukenauhassa innovatiivisesta edelläkävijyydestä sosiaalisen median käytössä opetustyössä.

Joukkoäly ratkoo

Palstalla korostuu ennen kaikkea wisdom of the crowds, joukkoäly. Käytiin keskustelua sitten ihan mistä tahansa asiasta, paikalle ilmaantuu etymologi, kieltenopettaja, vitsailija, filosofi, urheilija, historoitsija, arkipäivän ajattelija, norjan- saamen- ja saksansuomalainen. Kohta koossa on kattava käsitys aiheesta.

Olemme pohtineet niin ympäristöasioiden hallintaa, mökkitalkkaria kuin lumeen liittyvää terminologiaa. Luokan seinälle saa vapaasti postata kysymyksiä. Tähän päivään mennessä ovat kaikki selvinneet. Keskustelupalstan puolella sitten syvennytään tarkemmin aiheisiin.

Se on huomattu, ettei olennaista ei ole olla oikeassa. Virheet eivät ole vaarallisia ja kukin kirjoittaa miten osaa. Antakaa palaa vaan. Sana on vapaa.

Hmm tosin sana ei kyllä ole ihan täysin vapaa. Siinä kohtaa kun seinälle ilmaantui paitsi kaksikielisyyksiä, myös kaksimielisyyksiä fröken kaivoi pesusienen esiin ja pyyhki kirjaukset pois. Haluaisimme, että palstaa voi varauksetta suositella kenelle tahansa, myös lapsille.

Panoksena vappuhattu

Senjan palsta muuten käynnistyi vappuvedonlyönnin johdosta. Senja oli lyönyt vetoa, että puhuisi vappuna ruotsia tai söisi vappuhattunsa (se oli vuosi sitten vappuna). Hurrikaverit lähtivät ystävänsä kuivakasta ruokavaliosta huolta kantaen syöttämään sanoja.

Sitten innostuksen jatkuessa päätimme jatkaa yleishyödyllisesti. Esimerkkiä antoi kuoma Samuel Sorainen, joka on huvikseen opettanut viroa ja jutustellut virolaisesta kulttuurista jo useiden vuosien ajan. Melkoisen pian peesissä seurasi hiihdonopettaja-uimaopettaja Lena Salmi, joka taas tekee todellista kulttuurityötä urakoidessaan saamen kielen eteen. Joka on uhanalainen laji, josta jopa YK on huolestunut.

Aina kun ruotsin kielestä puhutaan Suomessa, tulee esiin asioita kuten pakko, lait ja kustannukset. No tämä ainakin on ilmaista ja vapaaehtoista.

Onkohan tämän tapaiselle kanssakäymiselle ollut tilausta? Sille että saa vapaasti harjoittaa kaksikielisyyttä. Kukin omilla taidoillaan ja osaamisellaan. Yksi puhuu huonoa suomea, toinen huonoa ruotsia. Yhdessä olemme enemmän ja meillä on sitä paitsi hauskempaa. Joka haluaa tietää saa kysyä. Se saa selittää, joka tietää luulevansa tai luulee tietävänsä.

Meille tekijöille tämä on ollut huippuhauska harrastus. Tässä luokassa kaikki todellakin opettavat toinen toisiaan. Meinaamme jaksaa postitella teille niin kauan, kun kaikki jaksavat tykätä kukin toistemme postauksista. Ja viitsitte tulla paikalle kivoine kommentteinenne.

Kuormallinen kultatähtiä  koko luokalle. Senja on iloinen ja ylpeä siitä, etta olemme yhdessä saaneet aikaiseksi jotain superhauskaa ja hyödyllistä.

Fröken älskar er alla.

Puss o kram, Senja

Ps. Tässä luokan seinälle ilmaantuneita kirjauksia, jotka ovat kirvoittaneet frökenin silmiin mitei kyynelkarpaloita. Vähänkö meidän luokassa on siis ihan planeetan parhaat oppilasopettajat. Niis.

Pottuillaan yhdessä!

Pottuillaan yhdessä!

julkaissut senjaopettaa ♥ 6 Comments

Jokaisen hurrin sisällä elää halu olla lustfylld festprisse – ilontäyteinen tehojuhlija. Iloisten ystävien kanssa juhlitaan kaikkea maan ja taivaan välillä nimipäivistä rapuihin. Hurrit eivät ole kovin tarkkoja. Juhla saadaan aikaiseksi vaikka perunasta.

Mangsin tilalla Inkoossa osataan kirjaimellisesti tehdä perunasta juhla. Paikka sijaitsee käytevästi matkan varrella Hankoon, miltei tien poskessa, vain puolen tunnin päässä Helsingistä. Siellä toivotetaan vieraat lämpimästi tervetulleeksi molemmilla kotimaisilla kielillä.

Joka syksy Mangsissa pistetään pystyyn ”Pottujen pirskeet”, joka on suuri paikallisten perunapäivien yhteydessä järjestettävä juhla.

Tila vaalii vanhoja perunalajikkeita ja myy perunaa syysmarkkinoilla suurissa säkeissä vain kahdella eurolla säkki. Kaikille pitää tarjota vatsan, makuaistin ja mielen iloa!

Pöydällä notkuvien herkkujen lisäksi on myös tarjolla ohjelmaa koko perheelle, musiikkia, laulua ja tanssia.

Isoäiti Harriet Nordströmillä on kokonaista 147 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan ohjat käsissä. Hän tykkää että ihan kaikki saavat työntää sormensa syvälle (pohjaa myöten) hillopurkkiin. Hänen bravuurinsa on mansikasta ja mustasta viinimarjasta tehty kuningashillo, kungssylt. Se on voittanut Suomen suuren hillopalkinnon ja sille on myönnetty jopa patentti. Mangsissa pitää siis majaa Suomen hillokuningatar.

Tämän kaiken seurauksena hillosta pitävät suomalaiset suuntaavat bussilasteittain Mangsin tilalle, jossa he ovat löytäneet jotain ennennäkemätöntä ja -kuulumatonta : ”Pikku Ruotsi” Suomessa! Hieman eksoottinen ja hirmuisen hyvin hoidettu paikka.

Isoäiti Harrietin viimeisin bravuuri ja taidonnäyte on hänen perunapuuronsa, joka oli suuri menestys matkamessuilla Helsingissä. Hän sekoittaa keitettyjä perunoita ja ruisjauhoa, muttei modernista hybridiviljasta, vaan vanhansorttisesta jota tila on viljellyt jo vuosikymmeniä.

– Vanhanaikainen ruisvilja ei sisällä yhtä isoja jyviä, jonka vuoksi maku ei myöskään ole yhtä jauhoinen. Vanhansorttisessa viljassa makua antavat kuitupitoiset jyvänkuoret ja lisäksi paras maku tulee vastajauhetusta viljasta, sanoo Harriet. Hän kertoo, että monet messukävijät kehuivat hänen perunapuuroaan parhaaksi mitä saivat siellä maistaa.

Mikäli sitten ajaa Hankoon asti, kannattaa käväistä torilla maistelemassa ”Tagen kalaa”. Tage Gustafsson myy maan parasta graavattua lohta ja koristelee torivaununsa palkintopokaaleilla mm. Helsingin ja Turun silakkamarkkinoilta. Palkittuja ovat perinteiset maustekalat, marinoitu silakka, erilaisista kaloista tehdyt herkulliset kalapihvit, savustetut katkaravut ja lohifileet.

Tage valittaa ainoastaan yhdestä asiasta, nimittäin kilpailutoimikunnan nuorista tytöistä, jotka uskovat, että silakan voi hyväksyä perinteisenä maustekalana. Sehän tehdään perinteisesti vain kilohailista. Kukaan ei tiedä, kuka tulevaisuudessa ja jatkossa tyydyttää kalatarpeemme herkkuillallisilla, koska Tage jää kohta eläkkeelle ja hänen poikansa tuntuu enimmäkseen touhuavan tietokoneen ääressä opiskeltuaan Yhdysvalloissa.

Eiköhän meidän suomalaisten pitäisi palata juurille sekä myös juureksille? Perunajuhlissa saavuttaa skaalaetuja pienimuotoisuudesta. På potatisfesten får man skalfördelar av småskalighet.

Laitetaan mieluummin pöytään hyvää mieltä, huumoria ja hauskoja ihmisiä kuin happamia eineksiä ja stressaantuneita öykkäreitä. Hellre gott humör och humor till bordet än sura och stressade skrävlare.

Tämä kiireinen ja stressaantunut maailma paranee nauttimalla iloisessa hyvässä seurassa, puhdasta ja reilua ruokaa. Siis hidasta ruokaa, Slow Food (good, clean and fair).

Ruokakulttuuria mullistava hitaan ruoan liike on jo ehtinyt rantautua yli 130 maahan sen jälkeen kun se käynnistyi 25 vuotta sitten Roomassa. Suomessa aate teki ensimmäisenä maihinnousun Raaseporiin, kun hurritar Diana Lindholm toi sen maahan.

Roomasta tuli aikoinaan meille paljon uutta, kun ristiretkeläiset toivat aatteensa aarniometsiimme. Nyt hitauden apostolit tuovat Roomasta rennosti ottamisen sanomaa.

Lähdetään me kaikki yhdessä protestiin maatamme vallannutta amerikkalaista pikaruokaa vastaan!

Pysytään perusasioissa. Ei hosuta. Nautitaan jokaisesta suupalasta. Katetaan kaikkien suomalaisten, niin hurrien kuin härmäläisten pöytään reilua hidasta ruokaa puhtaista peruseineksistä!

Christian Forsberg

Keskeinen sanalista:

Lustfylld festprisse – ilontäyteinen tehojuhlija

Kungssylt – kuningashillo

Skalfördelar av småskalighet –  skaalaetuja pienimuotoisuudesta (sanaleikkinä skalfördelar merkitsee myös ”kuorietuja”)

Hellre gott humör och humor till bordet än sura och stressade skrävlare – Mieluummin huumoria ja hauskoja ihmisiä kuin happamia eineksiä ja stressaantuneita öykkäreitä.

Hurrit syövät äijämössöä

Hurrit syövät äijämössöä

julkaissut senjaopettaa ♥ 19 Comments

Kalalla viisaus kasvaaIhan kysyn vaan. Syövätkö suomenkieliset gubbröra (äijämössöä)? Pälsabborrar (turkkiahvenia)? Gös papillotte (kuhapapiljotteja)? Friterad nors (friteerattua kuoretta)? Stuvad lake (mademuhennosta)? Ihanaa!

Kalalla viisaus kasvaa (kloka mänskor äter fisk). Suomenruotsalaiset elävät tilastojen mukaan terveempinä ja pidempään kuin suomenkielinen väestö. Syy ei ole kuitenkaan varallisuudessa, koulutuksessa, paremmissa geeneissä tai alkoholin kulutuksessa.

Tohtori Markku T Hyyppä väittää, että se johtuu sosiaalisesta pääomasta (det sociala kapitalet). Että laulamme enemmän. Eikä ainoastaan snapsilauluja (snapsvisor) vaan kuoroissa (sjunga i kör) ja revyissä (spela revy). Joka toisessa kylässä Pohjanmaalla ja Läntisellä Uudellamaalla on oma revyy.

OK. Mutta minä väitän, että syynä saattaa myös olla että syömme enemmän kalaa ja kalvdansia (uunissa valmistettua ternimaitojuustoa).

Syökö suomenkielinen – viisautta tarvitsevaa presidentti Tarja Halosta lukuun ottamatta – jouluna haukea, siis julgädda?

Kyllä suomeksikin osataan. Kuten kalakukko, neulamuikut, nahkiaiset ja sellaiset. Erityisen paljon pidän kalakukosta. Sitä muuten saa K-extrasta.

Mutta miksi suomenkielisessä rosollissa ei ole silliä kuten ruotsinkielisten sillsalladissa?

Mahtaako järvikalassa olla enemmän sekä myrkkyjä että mudan makua kuin hurrien merikaloissa?

Entä ovatko järvi- vai meriahvenet parempia?

Väittäisin että vain Suomesta löytyy yhtä suomalaisen herkullisia ahvenia. Samaan tapaan kuin naapurissa sanovat, että ”blott Sverige svenska krusbär har” (vain Ruotsissa on ruotsalaisia karviaismarjoja).

Ruotsalaisesta ruokakulttuurista löytyy yksi maailman hurjamaineisimmista kaloista, surströmming. Se on perinneruoka, joka sisältää käynyttä silakkaa suolavesiliuoksessa. Fiskleverolja (kalanmaksaöljyä) ei taida kukaan mielellään kulauttaa, vaikka kuinka hyvää tekisi.

Ruoka-aatelinen Kenneth Oker-Blom osaa laittaa haukea sadalla eri tavalla. Hänen kaksikielinen kirjansa (100 gäddrecept, 100 haukireseptiä) on jotenkin hyvin suomenruotsalainen. Kun hänen turkulainen mainosalalla työskentelevä kollegansa kirjoitti keittokirjan, hän teki sen tietenkin lenkkimakkarasta (länkkorv, i Sverige falukorv).

Kumpi kieliryhmä syö enemmän rapuja (kräftor)? Enemmän mätiä (rom)? Uttalas inte som staden Rom utan råmm. Lausutaan lyhyellä oolla ja pitkällä ämmällä. Man kan också dricka rom, tex Cobba Libre från Åland eli Ahvenanmaan rommia, jota voi muuten tilata Alkosta.

Onko ruotsinkielinen hummeri hivenen isompi? Niin väitti lähiruokaan erikoistunut Anton&Anton mainoksessaan.

Vastatkaa!
Bitte Westerlund

PS. Tukholman hienoimmissa ravintoloissa tarjotaan nykyään kalvdansia. Siis sitä ternimaidosta tehtyä uunijuustoa. Se on terveellistä. Olen maatalon tytär ja koska meillä oli kotona lehmiä, söimme usein kalvdansia. Uunijuusto kuulostaa tylsältä. Kalvdans eli vasikantanssi on hauskempi nimi. (Kalv on vasikka ja dans on tanssi).

Linkkejä:

https://www.ps-kustannus.fi/tiedostot/tuotteiden_liitetiedostot/elinvoimaa_yhteiso_sis.pdf
Kalvdans: http://www.slowfoodwest.se/Kalvdans.htm
Äijämössö: http://www.elakelaistenuutiset.fi/penanpalsta_reseptit.php

Keskeistä sanastoa:

Gubbröra – äijämössö
Pälsabborrar – turkkiahvenet
Gös Papillotte – kuhapapiljotit
Friterad nors – friteerattu kuore
Stuvad lake – mademuhennos
Sosiaalinen pääoma – det sociala kapitalet
Revyy – spela revy
Kalvdans – uunissa valmistettu ternimaitojuusto. Kalv on vasikka ja dans on tanssi.
Jouluhauki – julgädda
Blott Sverige svenska krusbär har – vain Ruotsissa on ruotsalaisia karviaismarjoja
Surströmming – hapansilakka eli käynyt silakka suolavesiliuoksessa.
Fiskleverolja – kalanmaksaöljy
100 gäddrecept – 100 haukireseptiä
Lenkkimakkara – länkkorv, i Sverige falukorv
Ravut – kräftor
Mäti – rom, mutta myös Cobba Libre från Åland eli Ahvenanmaan rommi

Pakkohurri vai duurikansa?

Pakkohurri vai duurikansa?

julkaissut senjaopettaa ♥ 2 Comments

Torpparinpoika, pakkohurri vai duurikansaMinä olen torpparinpoika. Mutta omituista kyllä, kaikki haluavat tutkia yläluokkaisuuttani. Äidin vanhemmat olivat molemmat torpparinlapsia (torparungar) Kirkkonummelta, isän isä oli kuuromykkä kirjansitoja (bokbindare) ja äiti kansakoulun keittäjä (kokerska). Vanhempani olivat onnekkaita siinä, että saivat korkeamman koulutuksen, papiksi ja sairaanhoitaja-terveydenhoitajaksi. Omat akateemiset opinnot jäivät muuten kesken.

Ei meillä edes ole sitä landea. Torpparit kun eivät omistaneet maataan. Eikä siis myöskään huussia. Onneksi, sillä minä en pidä niistä.

Enkä muuten suostu syömään rapuja (kräftor). Ruokapöydässä kun en halua harrastaa ruumiinavauksia (obduktioner).

Olenko siis duuri- vai mollityyppiä?

Väitetään nimittäin, että hurrit ovat hiukan iloisempia kuin ei-hurrit. Meitä on sanottu duuri-kansaksi, kun taas kielienemmistön sanotaan olevan enemmän molliin taipuvainen. Paitsi että olihan itse Molli-Jori, Georg Malmsten, hurri – niin että mene ja tiedä.

Yhtä ongelmaa minulla ei ole. Pakkoruotsi. Sen sijaan jouduin koulussa lukemaan pakkosuomea (tvångsfinska) – jota pidän erittäin hyödyllisenä.

Ruotsin kielen opiskelu on viime kädessä suomenkielisen enemmistön asia. Jos se poistuu, niin hurreille se takaa hyvän kielitaitoon perustuvan etulyöntiaseman työmarkkinoilla (ett försprång, ja rentav ett privilegium). Suomen kieltä me hurrit rakastamme ja sitä aiomme jatkossakin opiskella – ja myös oppia.

Vasta julkaistu tutkimus osoitti olettamuksen hurrien yläluokkalaisuudesta myytiksi. Varallisuudessa suomenruotsalaiset eivät keskimäärin poikkea suomenkielisistä. Ainakaan jos vertaa rannikkoseuduilla asuvia keskenään. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen rannikoilla on vissiin hiukan korkeampi elintaso kuin esim. Pohjois-Karjalassa tai Kainuussa.

Muuten, me hurrit ollaan kyllä tiukasti suomalaisia (finländare), eikä mitään piiloruotsalaisia (smygsvenskar). Ja siitä tuli mieleen hauska vertailu, jonka on tehnyt Ruotsissa nykyään asuva suomenruotsalainen Mark Levengood: Ruotsin ja Suomen välistä eroa kuvaa se että Maraboun suklaassa on pelkkää sokeria, mutta Fazerin Sinisessä (Fazers Blå) myös ripaus suolaa!

Eläköön tämä ero, ja me Suomen hurritkin haluamme suklaata, jossa on tuo ripaus suolaa!

Björn Månsson

Sanavarastoa:
– Tvångsfinska (pakkosuomi)
– ett försprång (etulyöntiasema)
– torparunge (torpparinlapsi)
– bokbindare (kirjansitoja)
– kokerska (keittäjä)
– obduktion (ruumiinavaus)
– smygsvenskar (piiloruotsalaiset)
– Fazers Blå (Fazerin sininen)

Kielivitsejä

Kielivitsejä

julkaissut senjaopettaa ♥ 3 Comments

Butiks väg-vägarnas över-elev (kauppa-tie-teiden yli-oppilas)

Mellan tands cykel (väli-hammas-pyörä)

Itella etsii kaksikielistä postimerkinnuolijaa.

Röntgenläkaren: Jag förstår inte – någonting måste vara fel! Hur jag än röntgar armarna så får jag bilder av benen.

Oljesheiken gick omkring i sina egna tankar.

Voi vad det harmar när jag inte vet vad smör och grå är på finska.

Det lönar sig att låna pengar till japaner. De betalar alltid i yen.

”Jag vill vara ren”, sa älgen och simmade iväg.

Det händer och fötter så länge vi lever och njurar.

De sju dvärgarna begav sig till gruvan för att gräva efter koppar och fat.

Astronautti meni kuuhun, näki siellä luurangon ja sanoi: ”Mitä kuuluu?”

Vart tog vägen vägen?

Är vi på åker och åker?!?

Sånt händer (och fötter) nu som det har snöat så mycket.

Ordning och reda, lådvin på freda.
”Ordning och reda” tarkoittaa järjestystä ja lådvin on laatikkoviini. Kun on ollut viikon kunnolla, voi perjantaina juoda viiniä. Tai laatikkoviiniä pitää juoda vain perjantaisin, ja silloin kunnolla. Tai sitten järjestelmällisesti pitää perjantaisin juoda runsaasti (ei kovin hyvää) viiniä. Vitsi piilee myös kontrastissa. O&Reda edustaa hienostuneisuutta, mutta LV on tavisten juoma. O&R on ikivanha käsite ja LV uusi tulokas.

Apan som äter banan på banan är räddad. Bilen är stoppad, föraren halkade på ett bananskal och han tar sig nu ett stop medan hans strumpa stoppas.
Sammanfattning = yhteenveto: ett stop, -et ( större dryckeskärl ) = tuoppi.  …ett stopp, -et (avstannande, uppehåll, stockning ) = pysähdys, tulppa. Att stoppa ( 1 hejda, stanna, 2 laga med garn eller tråd ) = pysäyttää tai parsia. Stopp, -en ,-ar = stoppat ställe på strumpa = parsittu paikka.

Hurrin huussissa on kattokruunu

Hurrin huussissa on kattokruunu

julkaissut senjaopettaa ♥ 4 Comments

Hurrit rakastavat merta (havet). Kesän koittaessa kaupungistuneet hurrit suuntaavat sankoin joukoin merelle. Kesä vietetään mökillä (lande) tai sitten veneessä, joka on usein purjevene (segelbåt).

Lande (sommarstugan på landet) sijaitsee merellä, sillä järvimaisemia hurri harvoin jaksaa pidempään ihailla.

”Lande” on usein vanha, suvun yhteisomistuksessa ja siihen liittyy vahvoja perinteitä. Kuten myös perinteikkäitä riitoja. Samalle tontille kun pitäisi mahtua monta sukupolvea, sisaruksia puolisoineen, serkkuja, kumminkaimoja, lapsia edellisistä avioliittoista, kissoja, koiria sekä uusia vaimoja ja miehiä.

Jotkut hurrit tarkastelevat asiaa ylevästi (storsint) ja sanovat: ”Finns det hjärterum så finns det stjärterum”. Jos sydän on suuri, kyllä peppukin mahtuu.

Saunan lauteelle se takapuoli voi olla haastavaa saada mahtumaan väkimäärän kasvaessa. Jono huussiinkin kasvaa. Eikä ainoastaan sen takia että lande on täynnä sukulaisia, vaan siksi että huussi (dasset) on niin mukavasti sisustettu, että joskus siellä on jopa kattokruunu.

Huussista löytyy luultavasti viime kesän Hufvudstadsbladet (Husis). Kun se on luettu hurri suuntaa katseensa merelle. Tuleeko tänään kaunis ilma? Jos vettä sataa, kuunnellaan Thomas Ledinin laulu ”sommaren är kort, det mesta regnar bort”. Mikäli on paljon pieniä lapsia luetaan Tove Janssonin ”Muminpappan och havet”.

Radio on tärkeä ja suosittu kanava on Radio Vega. Säätiedotukset (väderrapporter) kuunnellaan tarkkaan, jotta tietää, onko sopiva päivä lähteä esimerkiksi Hangon Kasinolle (Hangö Casino). Sinne ei missään tapauksessa sonnustauduta mustissa vaatteissa saati korkokengissä. Kesähurri pukee päälleen valkoista, punaista ja sinistä. Raidallista, tietenkin.

Perinteitä (traditioner) ei heitetä yli laidan.

Tämä koskee erityisesti juhannusta (midsommaren) ja rapujuhlia (kräftskivorna).

Nämä ovat suuria, tärkeitä juhlia. Kattaus on sama vuodesta toiseen, kuten myös vieraat. Snapsi (snaps) kuuluu asiaan ja snapsilaulut (snapsvisorna) raikaavat. Vakio on Helan går. Helan on ensimmäinen ryyppy. Perinteiden mukaan se juodaan pohjanmaan kautta.

Camilla Ahlbom

Sopeudut helposti lande-elämään käyttämällä sopivissa kohdissa näitä sanontoja:

  • Vi åker till lande – Mennään mökille
  • Kommer hela släkten?- Onko koko suku tulossa?
  • Vad blir det för väder i morgon? Minkälaista säätä on luvassa huomiseksi?
  • Ska vi gå och simma (eller bada)? Mennäänkö uimaan?
  • Får jag kasta bad – Voinko heittää löylyä?
  • Jag har doppat mig! Minä olen kastautunut!
  • Glöm inte flytvästen! Älä unohda pelastusliiviä!
  • Var är fendrarna – Missä ovat (veneen kylkiä suojaavat) fenderit eli lepuuttajat?
  • Nu tittar solen fram! Nyt aurinko pilkahtaa!
  • Finns det mera ved? Löytyykö lisää polttopuita?
  • Ska jag hugga ved? Hakkaanko polttopuita?
  • Ränderna går inte ur – Tietyt asiat eivät muutu.
  • Kasta inte över bord – Älä heitä yli laidan
  • Skål!- kippis!

Ps. Kaikki hurrit eivät suinkaan mahdu samalle landelle. Rannikkoruotsalaiset Pohjanmaalta tai Etelä-Uudenmaalta eivät puhu landesta vaan he sanovat skären, tai skärin.

KOLLA IN: www.sls.fi/Sparatalet/
Svenska litteratursällskapet i Finland rf.
www.sls.fi