Hurmaushurrien kielet

Hurmaushurrien kielet

julkaissut senjaopettaa ♥ 2 Comments

Miten kukin hurmaushurrimme oppi kielet, kuinka he suhtautuvat niihin ja millainen on heidän kieli-identiteettinsä? Tässä kooste heidän ajatuksistaan.

Suomen 13 hurmaavinta hurria oli koulussamme online 1.-13.3. Käytämme alla etunimiä. Lue täältä heistä lisää ja suorat linkit online-sessioihin.

Alf: Äitini on suomenkielinen ja isäni ruotsinkielinen. Minut kasvatettiin kaksikielisenä. Kun muutimme Ruotsiin, kotikieli muuttui suomeksi. Puhun suomea ruotsinkielisen isäni kanssa.
Jag är inte finlandssvensk. Jag är svenskspråkig finländare. Jag är finländare först, språket är en sekundär grej. Därför tycker jag också det är konstigt när finskivrare gör språket till en större grej än det är.

Jörn: Till 90 proc. lever jag på finska, men 10 proc. svenska. Det sistnämnda dock viktigast. Språkidentitet? Det beror på vem jag talar med. I Berlin talar jag tyska och tänker ofta på tyska.

Magnus: Jag är teoretiskt sätt: finlandssvensk. Tekniskt sett: rikssvensk. Praktiskt sett: Magnus.
Mina föräldrar är finlandssvenskar. Pappa är från Helsingfors och mamma är ifrån Dalsbruk (Taalintehdas). De flyttade till Sverige på 70-talet så jag föddes och växte upp där.

Mårten: Jag är först och främst en finländare.

Isa: Min språkidentitet är nog inte så stark. Om man talar om nationell identitet är jag en finländare som råkar prata svenska.

Peppe: Mitt modersmål betyder jättemycket för mig. Språket är mitt viktigaste arbetsredskap.

Jörn: Jag talade finska innan jag lärde mig svenska! Jag växte upp i helt tvåspråkig omgivning. Jag har lärt mig språk oftast enligt naturmetoden, men också genom att läsa, engelska, franska, lite italienska, spanska, latin.

Bettina: Min släkt på mammas sida är helt finsk. Jag lärde mig finska genom att prata med kusinerna och senare var jag i en tvåspråkig lekskola. Finska är inte svårt när man passerat helvetet med ablativ och ellativ gud vet vad det allt hette. Jag talar flytande finska, svenska och engelska. Dessutom kan jag helt OK tyska och lite franska. Allt detta har jag läst i skolan.

Peter: Tänker på svenska när jag pratar och skriver på svenska, på finska när jag pratar eller skriver på finska. Jag lärde mig finska hemma, min mor är finskspråkig men talar också flytande svenska. Finska har jag lärt mig hemma, min mor är finskspråkig men talar också flytande svenska. Jag klarar mig nog även på slang! Stark engelska (har engelska släktingar). Lite tyska och spanska, och allehanda plock från ett flertal språk.

Kjell: Om man med stark språkidentitet menar att jag talar och gillar flera språk, så jo. Om man menar hur bunden jag är till modersmålet, så nej. Jag drömmer på åtminstone tre språk. (Bunden till modersmålet = sidottu äidinkieleen).

André: Jag började läsa finska på tredje klass och det var en bra atmosfär. Ingen talade om pakkosuomi utan alla ville lära sig finska. Jag tittade mycket på pikku kakkonen och puoli kuusi och så lärde man sig lite. Som tonåring började jag spela fotboll och då fick jag finsktalande vänner och då lärde jag mig finska bättre.

Magnus: Hur gör du för att lära dig finska? – Jag skriver blogg och pratar med taxichaufförer. Jag försöker prata så mycket jag vågar.

Bettina: Har jag en stark språkidentitet?– Jag förstår inte riktigt frågan. Hurdå? Om frågaren avser att jag identifierar mig med mitt språk så svarar jag njaeee. Jag är finländare. Som talar svenska.

Monika: När man använder sig av ett annat språk så är det viktigt tror jag att inte ”översätta” i huvudet: från det egna språket till det andra. Men börja rakt av. Tänka genast i det nya språket. Det är i själva verket inte alls så svårt man skulle tro. Och fel och sånt kan rättas till. Det är småsaker (peanuts eller p-nötter, som norrmännen säger).

Magnus: Jag tycker om kommunikation, att prata med människor. Därför känns det naturligt för mig att försöka lära mig de språk som folk talar, där jag bor. Därför försöker jag lära mig finska.

Mårten: Hur är det att leva med tre språk varje dag? – På fredag eftermiddagar märker jag ofta att språkhuvudet tröttnar, och då smyger det in ord från mitt modersmål i de språk jag använder.

Baba: Jag tänker på finska när jag talar finska och på svenska när jag talar svenska. Men jag skriver bättre på svenska.

Kjell: Mitt språk är nog ganska finlandssvenskt, särskilt i de tjockare romanerna, jag använder ju medvetet ett väldigt helsingforsiskt språk med slanginslag, etcetera, just för att ge läsarna (också i Sverige!) en känsla av hur ”blandad” finlandssvenskarnas vardagliga språkmiljö är här i Helsingfors.

Mårten: Det är inspirerande att besöka Sverige av språkliga orsaker. Landet har massor med svensktalande, och de flesta talar svenska mest hela tiden. Därför utvecklas språket snabbare än i Svenskfinland. Jag tycker det är viktigt att vi i Finland hänger med i den språkliga utvecklingen i Sverige. Vi borde modigt och kvickt ta över nya ord och talesätt som bildas väster om Bottniska viken.

André: Tycker man i Sverige att du låter som ett Mumintroll?– Ja, det verkar så.

Magnus: Modersmålet (äidinkieli) betyder allt! Det är det enda verktyget jag har för att formulera mina innersta tankar. Jag jobbar mycket med att utveckla det och vårda (hoitaa) det, för att jag mer noggrant (tarkka) ska kunna beskriva saker.

Alf: Jag har svårt med danskan, men danskarna har inte svårt att förstå mig. Eller, några från Jylland kan ha det. Eftersom jag hört så lite danska som ung så var det lite av en chock när jag började tillbringa mera tid här. Jag talar fortfarande mest engelska med Sara, men Mathias (5 år) och jag pratar danska.

Kjell: Det är klart att jag älskar svenskan djupt. Det är mitt första språk och det språk jag behärskar allra bäst. Men kärleken till modersmålet används ofta – på många håll i världen, inte bara här i Finland – på ett sätt jag inte tycker om, modersmålet blir någonting som stänger ut andra. För mig är språk broar till andra människor, broar ut i världen. Därför brukar jag betona att jag älskar andra språk också, t.ex. finskan och spanskan. Vad det yrkesmässiga beträffar är svaret enkelt: Jag kan skriva på andra språk också, men jag skriver nog bäst på svenska. Mitt ordförråd och mitt känsloregister är större på svenska än på finska. (behärska = hallita; kärleken till modersmålet = rakkaus äidinkieleen; betona = painottaa; ordförråd = sanavarasto; känsloregister = tunnerekisteri).

Mårten: Det finns rikssvenskar som inte vet att det finns finlandssvenskar. Ibland berömmer de mig för min flytande svenska. Då brukar jag på skoj svara ”Du är inte så dålig du heller”. – On ruotsalaisia jotka eivät tiedä suomenruotsalaisista. Joskus he kehuvat sujuvaa ruotsin kieltäni. Tapanani on vitsailla takaisin ”Et sinäkään kovin huonosti puhu.”

Peppe: Ja, jag tänker, pratar och skriver på svenska. Jag beundrar människor som kan skriva bra på finska. Det finska skriftspråket är så vackert.

Sampo: Har du haft nytta av dina språkkunskaper i ditt yrke? – Ja, att få spela på två språk är jävla roligt, och unikt, globalt sett.

Bettina: Svenska är det språk jag behärskar bäst, så det har en speciell plats i mitt hjärta. Det är viktigt att kunna säga precis det man menar – och det kan jag på svenska.

Magnus: kauneimmat sanat. Lista på de tio vackraste finska orden à la Magnus: 10. Elämää. 9. Henkilökohta. 8. Suosikki. 7. Poliisi. 6. Syntymäpäivä. 5. Nimeenomaan. 4. Muna. 3. Aamupala. 2. Kesäheila. 1. PERUNAPYSSY.

Bettina: På vilket språk tänker jag? – Har aldrig tänkt på saken… Väntas nu… Om jag skriver en kolumn på finska måste jag nog också tänka på finska just då. Tror jag åtminstone.

Mårten: I Kiseldalen talar hälften av alla familjer något annat än engelska hemma, så det finns mycket mer tvåspråkighet här än i Europa.

Alf: språk är en komplex kombination av både rent tekniska och kulturella fenomen.

Monika: Jag skriver nog på svenska för det mesta. Men jag har på sistone börjat skriva artiklar och sånt på finska. Det började irritera mig det att jag hade läst finska tusen år i skolan och jag har många finska vänner att jag aldrig – med hänvisning till att finska grammatiken är så svår – ändå använde mig av finska skriftligen. Det har gått helt bra. Eventuella grammatikfel är lätta att rätta.

Magnus: Knagglar du på finska eller talar svenska när du är ute på stan? – Jag börjar på svenska. Ibland leker jag att jag är finskspråkig och börjar på finska. Mutta! Om jag vill ha RIKTIGT bra service då talar jag engelska.

Mårten: Miltä tuntuu käydä Ruotsissa. Maassa, jossa puhutaan sinun kieltäsi? – Det finns många motsvarande situationer: en österrikare som besöker Tyskland, en kanadensare som besöker England eller Frankrike, en brasilianare som besöker Portugal, en vitryss som besöker Ryssland, en egyptier som besöker Saudi-Arabien. Man känner igen språket, men det är ett främmande land. – Kieli on tuttu mutta maa vieras.

Kjell: Det är inte viktigt att allt blir perfekt, DET VIKTIGA ÄR ATT VI VÅGAR PRATA OCH SKRIVA DE SPRÅK VI KAN. Man behöver inte kunna jättemycket, man använder det man kan. Det finns alltför många regelryttare som tycker om att rätta sina medmänniskors små språkfel hela tiden, och de gör mycket skada. Mina egna franskastudier tog slut när jag i min ungdom råkade ut för sådana fransmän. Däremot vågade jag senare i livet börja prata tyska i Tyskland och spanska med spanjorer fast jag säger många saker ”fel”. Men de förstår vad jag försöker säga, och är glada över att jag tycker om deras språk och vill använda det. Precis på samma sätt blir jag glad över att ni vill skriva på svenska till mig, det gör ingenting om någon ordföljd blir lite konstig. (Regelryttare = ”nipottaja”; medmänniskor =kanssaihmiset; franskastudier = ranskan opinnot; ordföljd = sanajärjestys).

Hurmaushurrien abitärpit

Hurmaushurrien abitärpit

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Suomen 13 hurmaavinta hurria oli online Senjan koulussa ruotsinkielen kirjoitusten alla. Tässä kooste abivinkeistä.

Studentskrivningarna/YO-kirjoitukset

Vilka tre uppsatsämnen i svenska skulle du ge åt årets Abin? Mitkä kolme aihealuetta sinä antaisit tämän vuoden Abeille ruotsin aineen kirjoituksiin?

Jörn: Aktuella händelser kanske. Victoria? Vet ej. De kommande valen i Finland? Kanske. Tove Jansson, Bo Carpelan, kanske? Uppriktigt sagt bör man vara allmänbildad och klok, så går det bra.

Peppe: a) Skriv om hur du använder sociala medier i vardagslivet. b) Ser du Finland som tvåspråkigt i framtiden? Utveckla dina tankar c) Mitt sommarlov.

Bettina: a) Någonting om den industriella djuruppfödningen. Jag skulle älska att höra dagens ungdomars tankar om en av de största etisk-moraliska frågorna i vår tid. b) Någonting om hur Finland skall lyckas komma med i fotbolls-VM (det skulle jag verkligen vilja veta). c) Någonting om lycka. Vad menar man med lycka? Vad behövs för att vara lycklig osv. Ett filosofiskt och begrundande begrepp efterlyses.

Alf: a) Sociala medier – kan de förändra världen? b) Rättvisa – globalt och lokalt c) Matens roll i världens utveckling.

Mårten: a) Europeiska Unionen – bräcklig men enhetlig? b) Olika sätt att tillreda fisk c) Hur läsplattorna ändrar vårt dagliga liv.
Det svåra med skrivningarna är att få tillräcklig vila dagarna innan. De flesta sträckläser de sista dagarna och nätterna, och kommer trötta och färdigt stressade till skrivningen. Att skriva en lång uppsats på ett främmande språk kräver tålamod och lugn. Man måste ha ork att läsa igenom vad man skrivit och göra nyttiga förbättringar. Så mitt råd är: sov en lång och skön natt före provet. Lycka till!

Baba: a) Borde den obligatoriska svenskundervisningen i skolorna slopas? b) Sannfinländarnas ställning i det kommande riksdagsvalet. c) Svinalängorna – en sann bild av invandrarnas vardag i Sverige?

Isa: a) Var borde man dra gränsen när det kommer till privatliv och bloggar? b) Därför är matlagningsprogram på tv en succé. c) Anonyma kommentarer på nätet borde förbjudas.
När jag skrev studenten lärde jag mig några uttryck som jag sedan satt med för att få ett bättre vitsord. T.ex. ju och desto (ju varmare det blev desto mer svettades jag) och ett idiomatiskt uttryck, till exempel ”han tog i med hårdhandskarna för att få styr på gruppen”.

Sampo: Mitt råd är att lita på det man lärt sig, och inte fastna med grammatiken, friskt vågat, hälften vunnet! Rampfeber och nervositet/hermoilu är inte ett problem om man godkänner/hyväksyy att man är nervös/hermostunut. ”On jännittynyt mutta tekee silti”, man gör ändå! trots allt/kaikesta huolimatta. Sen kan det vara bra att tänka på hurdan fiilis man vill ha efter att provet skrivits, det brukar hjälpa mot prestationsångest.

Peter: Jag hoppas de ges möjlighet att skriva om till exempel svenskundervisningen i Finland och tvåspråkighet som Finlands kulturkoncept.

Magnus: ”Det finns inga regler” (Ei ole olemassa sääntyjä).

Kjell: Den här kan jag inte svara på. Jag vet inte, helt enkelt. Men ämnesurvalet borde vara brett, så att där finns någonting för var och en. (ämnesurval = aihekirjo ; någonting för var och en = jokaiselle jotakin)

Lykkyä tykö abeille! t. Fröken Senja

Kuukausiliite – Lite om månaden helmikuu

Kuukausiliite – Lite om månaden helmikuu

julkaissut senjaopettaa

Käyntejä Senja opettaa sinulle ruotsia -sivulla on ollut kahdessa kuukaudessa pöllämystyttävät 2 miljoonaa. Jäsenmäärämme nousi 4000:een. Sen myötä kuulumme Suomen 400 suosituimman Facebook-sivun joukkoon.

Konehuoneen lukemat näyttävät, että meillä on eniten seuraajia näistä kaupungeista: 1) Helsinki 2) Tampere 3) Vantaa 4) Turku 5) Espoo 6) Rauma 7) Vaasa 8 ) Stockholm 9) Oulu 10) Jyväskylä 11) Kuopio 12) Jakobstad 13) Amsterdam 14) Joensuu 15) Seinäjoki 16) Salo 17) Raisio 18) Tallinna 19) Kotka.

Kovasti paljon vilkutuksia teille kaikille ja vielä ekstrasti Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon ja Joensuuhun, missä paikallisten hurrien apu on varmaankin hankalinta löytää, mutta pieni kielikoulumme sekä online-hurrihjälp kattaa Suomen kaukaisimmatkin nurkat.

Ahkeria oppimisyksiköitä

Kuukausitasolla on nyt noin miljoona käyntiä. Opetamme noin 100 sanaa viikossa eli 400 ruotsinkielistä sanaa kuukaudessa. Mikäli edes yksi prosentti käynneistä on johtanut oppimiseen ja oppimisteho ollut kymmenen prosenttia – on suoritettu 400 000 ”oppimisyksikköä” eli opittua sanaa.

Helmikuussa keksimme kaikenlaisia kujeita. Kuten manailumaaottelun, jonka johdosta päädyimme Ruotsin aamutelevisioon. Olimme myös kaunokielisiä eli kirjoitimme runoja kaksikirjaimisista sanoista.

Uutiskynnyksenkin yli harpattiin. ”Senja opettaa sinulle ruotsia” poikii nyt 14 000 hittiä googlessa, ”Hurrinhurmauskone” 500 hittiä, ”Älsklingssvenska” yltää jo 50 hittiin.

Ylitimme myös ärtymiskynnyksen. Hups. Mutta olemme iloisia siitä, että HBL:n kampanja virittelee samaa säveltä kanssamme. Hienoa että kaksikielisyyden ilo leviää. Riemuruotsin rinnalla kannatamme toki myös riemusuomenkielen leviämistä. Jopa lehden markkinoinnista edelleen myös nettitoimituksen puolelle. Kaksikielisyyden riemun toteutumista kun voi jarruttaa se, että lehden keskustelupalstalle tulleet suomenkieliset, asiallisesti kantaa ottavat kommentit poistetaan.

Seuraavaksi kehitämme sitten mittarin, joka laskee kuinka monta myötäilijää on ja montako haukkujaa. Se on tunnettuuden mitta!

Ensimmäisen luokan kultatähdet

Helmikuussa  kanslia jakaa ensimmäisen luokan kultatähden erityisesti koululaisille, abeille ja opiskelijoille. Sekä niille, jotka ovat edes yrittäneet kirjoittaa molemmilla kielillä ja oppia koko ajan uutta. Ja kaikille niille, jotka ovat kysyneet kielikysymyksiä, vastanneet niihin tai laittaneet osoitettamme eteenpäin.

Annamme tässä kuussa ensimmäisen luokan kultatähdet seuraaville:

Oikea svedu Mikael Jönsson on oiva esimerkki siitä, miten uusi kieli opitaan. Rohkea yrittäminen on puoli voittoa.

Luokan innokkain, Kirsi Vesterbacka, ei malta huilia vaan vaatii lisää riemuruotsia jopa viikonloppuna.

Soile Damm nimetään täten koulun ulkomaankirjeenvaihtajaksi asemapaikkanaan Saksa. Kullanarvoinen kielitaituri, jolla on kosolti kokemusta ja laaja sanavarasto repussaan!

Kirsi Paloheimo on aina iloinen, aktiivinen kommentaattori sekä osallistuja joka uskaltaa yrittää myös ruotsiksi.

Kolumnistina eniten hittejä kautta aikojen sai Mårten Mickos, jonka kirjoitus In Finland we have this thing called HURRI vetäisi katon irti konehuoneesta ja mittarit pyörivät ennennäkemättömiä lukemia.

Henna Mikkilä herätti meidät miettimään, mitä kohderyhmämme haluaa. Hänen palautteensa ansiosta järjestimme koulugallupin ja teimme sivulle reviews/palaute/recensioner-osion, jotta voitte ajoissa kertoa meille mikäli läppä latistuu.

Kysyimme mitä sisältöjä toivotte meidän opettavan. Tässä koulugallupin tulokset:

a) Arkiruotsi 27 % b) Sanaleikit ja runot 9 % c) Lagom är bäst -sekoitus 52 % d) Kaikki käy 12 % e) Keksikää jotain uutta 0 %.

Jatkamme siis sekavalla sekoitustiellä, kuten tähänkin asti, emmekä (ehkä) yritä mitään uutta.

Jouduimme helmikuussa myös vastaamaan erinäisiin kysymyksiin:

K: Mitä kieltä te siellä oikein opetatte? Eihän se Senja edes osaa ruotsia. Onko siellä edes yhtään pätevää opettajaa? V: Käytämme ihan tavallista arkikieltä. Kannustamme ennen kaikkea ylittämään kielikynnyksen ja käyttämään molempia kieliä ilman että keskitytään virheiden etsimiseen. Yksi kirjoittaa vähän huonoa ruotsia ja toinen hieman huonoa suomea. Täydellisyys ei ole olennaista, vaan se että uskalletaan käyttää kieltä ja yritetään ymmärtää toisiamme. Joukossamme on muuten oikeita päteviä opettajiakin. Katsomme että opetuksen hinta/laatusuhde on erittäin hyvä.

K: Onko sivulla jotain agendaa? V: Porukalla ei ole mitään yhteistä poliittista, taloudellista, aatteellista saati pakkoruotsikantaa. Sivua pyörittää yksityishenkilöistä koostuva joukko, jonka mielipiteet ovat heidän omiaan. Yhteistä on ajattelu, että kaksi kieltä on rikkaus ja vuorovaikutus lisää yhteisymmärrystä. Ja uuden kielen oppiminen, olemassa olevan kielitaidon ylläpitäminen sekä sanavaraston täydentäminen on hyödyksi.

K: Olen huolissani sivulla käytettävän ruotsin kielen tasosta. V: Paras tapa petrata tasoa on osallistua itse.

K: Mitä hyötyä on siitä, että joku julkkis on  yhden tunnin online? V: Maailma muuttuu pienillä teoilla ja hitaasti. Jokainen mukana oleva on mielipidevaikuttaja, joka haluaa olla mukana muuttamassa asenteita myönteiseen suuntaan ja lisätä yhteisymmärrystä. Kukin heistä on menestynyt alallaan. Heiltä voi kysyä monenlaisista asioista kuten ammatinvalinnoista, koulutuksesta tai elämästä yleisesti.

K: Mitä palstan pyörittäjät tästä saavat? V: Kokemuksia, mukavan harrastuksen, hyviä nauruja, osaamista jota voi käyttää omassa työelämässä, ajatusten vaihtoa, uusia ystäviä sekä toisten auttamista. Eikö ole ihanaa?

K: Miksi te sanotte hurri, joka on ruma sana. Ja härmäläinen, joka on vähintään yhtä paha loukkaus? V: Kieli muuttuu ja elää koko ajan sekä saa uusia merkityksiä. Hivenellä ironiaa ja hyviä nauruja uppoaa myös oppi ja kalanmaksaöljy. Ehkä näiden sanojen merkitys tässä hiljalleen muuttuu. Pakkoruotsin sijaan muuten tarjoilemme riemuruotsia, älsklingssvenska.

K: Mutta Suomessa puhutaan SUOMEA!? V: Kyllä, mutta jos vaan osaa ja haluaa, niin voi myös puhua ruotsia, englantia ja montaa muuta kieltä. Sitä paitsi ne muut ovat sangen paljon hyödyllisempiä, mikäli mielii käväistä, elellä tai työskennellä maan ulkopuolella. Jokainen sana kartoittaa kielitaitoa ja ymmärrystä eikä mene hukkaan.

K: Miksi Facebookissa lukee COMPANY vaikka tämä on harrastus. Onko tämä sittenkin salajuoni myydä jotain? V: Kyseessä on kämmi jonka Senja teki sivua perustaessaan. Senja on anonut Facebookilta yhteisöstatusta, mutta eivät ole vastanneet.

K: Kuka tuo SENJA on? V: Senja on Norjassa Senjan saarella asuva maailman suurin 17 metriä korkea tuttipeikko, jolle norjalaispienokaiset lähettävät tuttinsa, kun haluavat siitä eroon. Senja on myös ihan tavallinen espoolainen työssä käyvä perheenäiti, joka päätti oppia ruotsia ja tehdä sen porukalla. Sitten kävi niin, että Senja-sivusta tuli yhteisö, jonka yhtenä jäsenenä Senja kartottaa kielitaitoansa.

Senja

Tunnetusti hurmaavat hurrit

Tunnetusti hurmaavat hurrit

julkaissut senjaopettaa ♥ 2 Comments

Suomen tunnetusti hurmaavat hurrit olivat online Senjan koulussa maaliskuussa 2011. Tässä koosteet, esittelyt ja linkit online-sessioihin.

Koosteet

Esittelyt ja linkit online-sessioihin:

Alf Rehn on kansakunnan toivojen kouluttaja ja oikea professori. Maan kysytyimpiä puhujia, oli aihe ja tilaisuus sitten mikä tahansa kuten muoti tai autot. (Epäilemme että se johtuu siitä, että hän on onnistunut tekemään zzzz-kansantaloustieteestä seksikästä.). Alf kirjoittaa kirjoja ja matkustaa ympäri maailmaa luennoimassa. Hän on erityisen mieltynyt purkamaan luutuneita ajatusmalleja mutta hänen erityinen intohimonsa on ruoanlaitto. Alf Twitterissä. – ALF opettaa sinulle ruotsia.

André Wickström tunnetaan Suomen hauskimpana hurrina. Hän vetää läppää W-tyylillä niin lonkalta, hatusta kuin stetsonista. Ja tykkää kovasti musiikista. Juuri nyt on Finntroll hänen lempparinsa. Sen kuuntelu muuten on hyvä tapa oppia kieltä. Laulavat ruotsiksi, vaikka ovatkin supisuomalaisia. – ANDRÉ opettaa sinulle ruotsia.

Baba Lybeck juontaa Uutisvuotoa ja on ihan oikea kirjallisuustieteilijä. Hän osaa siis paljon esim. D-alkuisia sanoja, kuten Dante, Dickens, Donner, Dostojevski. Hän tykkää  myös juoksemista ja maratonharjoittelusta. Eikä epäröi tarttua giryaan eli kahvakuulaan. – BABA opettaa sinulle ruotsia.

Bettina Sågbom on rauhaton sielu, mutta äkkipikainen luonne. Hän on vetänyt TV-ohjelmia ja ollut niin radiossa kuin kolumnistinakin. Ja osoittanut olevansa temperamentista huolimatta melko lailla kohtuullinen tyyppi. Ainakin siitä on se hyöty, että on helppoa olla jotain mieltä joka viikko jostain. – Bettina Twitterissä. – Bettina opettaa sinulle ruotsia.

Isa Mårtenson on superrytmikkään Radio X3M:n ajankohtaisohjelman juontaja. Isan tehtävänä on seurata silmä kovana makeimpia tapahtumia sekä kotimaassa että maailmalla (niinpä hän bongasi myös Senjan koulun) – ISA opettaa sinulle ruotsia.

Jeanette (Peppe) Öhman on päätoimittaja ja hänellä on sikakomea ja huippuhauska mies, joka on tuo toinen listallamme oleva Öhman. Heidän poikansa Vidar opettaa ruotsia koulussamme. Supernainenko? Kyllä. – Peppe Twitterissä. – PEPPE opettaa sinulle ruotsia.

Jörn Donnerin kanssa voi puhua siitä millaista on olla kirjailija, elokuvantekijä, toimittaja, poliitikko, diplomaatti, kolumnisti. Oikeastaan mistä vaan, sillä hän on tainnut kokeilla melkein kaikkia tämän maailman ammatteja. Jörn on lisäksi erityisen mieltynyt kaloihin. – Jörn Facebookissa. – JÖRN opettaa sinulle ruotsia.

Kjell Westö on Finlandia-palkittu romaani- ja novellikirjailija, joka näkyy usein lehdissä kolumnistina. hän osaa kuutta kieltä ja niiden lisäksi vielä stadin slangia, joka myös taitaa olla ihan oma kielensä. Sen lisäksi hän virittää kitarankieliä ja on viehättynyt taimenkalastuksesta, vanhasta popmusiikista ja jalkapallosta. – KJELL opettaa sinulle ruotsia.

Magnus Silfvenius Öhman on AITO svedu, joka on tullut Suomeen minkäs muun kuin tuon listalla olevan Peppen takia. Magnus tunnetaan siitä, että hän kirjoittaa erityisen huonoa suomea. Osaatko kirjoittaa yhtä huonoa ruotsia? Häntä näkee TV-ohjelmassa Magnus och Petski på TV. Kuinkas vaikeata sellaisen tekeminen sitten on? – MAGNUS opettaa sinulle ruotsia.

Monika Fagerholm osaa kirjallisuuden lajit, oli kyse sitten runosta, kirjasta tai novellista. Hänen kynästään on peräisin Ihanat naiset rannalla ja romaanit Diiva ja Amerikkalainen tyttö. Hän tykkää erityisesti myös kissoista. – MONIKA opettaa sinulle ruotsia.

Mårten Mickos on pesunkestävä otaniemeläis-kauniaislais-pietarsaarelais-kirkkonummelainen toimitusjohtaja. Hän kuuluu planeetan taatusti ainoiden miljardin dollarin kaupan tehneiden hurrien joukkoon. Hänen ex-firmansa (MYSQL) tuotteita käyttävät kymmenet miljoonat ihmiset. Paitsi yrittämistä, hän rakastaa fysiikkaa ja mokia ja on kunnostautunut hh-koneen kolumnistina. – Mårten Twitterissä. – MÅRTEN opettaa sinulle ruotsia.

Peter Nyman on juontanut juurensa televisioon. Hän on käynyt läpi kaikki tämän pienen maan suuret televisiokanavat, Uutisvuodosta tuttu mustan huumorin mestari. Tämä monikanavaekspertti on erityisen viehättynyt jalkapallosta. – PETER opettaa sinulle ruotsia.

Sampo Sarkola tunnetaan pahana ihmisenä, mutta ainoastaan näyttämöllä tai kameran edessä. Sellaisissa paikoissa kuin kaksipäisen kotkan varjossa, etulinjan edessä tai rikospoliisi Maria Kallion luona sillä hän osaa näytellään konnaa niin että karmii. Hän potee erityistä intohimoa matkailuun, klubeihin, aamupaloihin sekä brunsseihin. – SAMPO opettaa sinulle ruotsia.

Lehdistötiedote: Opi ruotsia Alfin, Andrén, Baban tai Jörnin kanssa

Lehdistötiedote: Opi ruotsia Alfin, Andrén, Baban tai Jörnin kanssa

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Lehdistötiedote 26.2.2011
Senjan koulu

Tunnetut ruotsinkieliset auttavat abeja Facebookissa

Sosiaalista mediaa voi käyttää myös oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Nyt sitä hyödynnetään ruotsin kielen kirjoituksiin valmistautuvien abien auttamisessa.

Joukko tunnetuimpia, mielenkiintoisimpia ja hauskimpia ruotsinosaajia lähtee mukaan abitalkoisiin. Tavoitteena on muodostaa kohtaamisia niille, jotka haluavat oppia ja harjoitella ruotsia niiden kanssa, jotka osaavat sitä. Kirjoitusten alle ajoittuva kampanja ti 1.3. – su 13.3. on erityisesti abeille suunnattu.

Mukana ovat koomikko André Wickström, näyttelijä Sampo Sarkola, kirjailijat Jörn Donner, Monika Fagerholm ja Kjell Westö, päätoimittajabloggari Jeanette Öhman, TV-persoonat Bettina Sågbom ja Magnus Silfvenius Öhman, radiosupertyyppi Isa Mårtenson, Uutisvuodon Baba Lybeck sekä MTV3:n uutisankkuri Peter Nyman, professori Alf Rehn ja piilaaksolaistoimitusjohtaja Mårten Mickos, jotka kukin antavat tunnin ajastaan abeille. Lue heistä lisää täällä.

– Tämä on erinomainen tapa edistää vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä kieliryhmien välillä sekä käyttää sosiaalista mediaa hyödylliseen tarkoitukseen. Kenties tässä kokeillaan mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja oppimiseen. Sivulla tapahtuvaa mukavaa vuorovaikutusta on ollut ilo seurata, sanoo opetusministeri Henna Virkkunen.

Kampanja järjestetään suositulla www.facebook.com/senjaopettaa-sivulla, jossa on käyty 2 miljoona kertaa 2 kuukauden aikana. Vaikka kyseessä on harrastuspohjaisen yhteisön ylläpitämä sivu, sen antia on jo otettu käyttöön oikeassa opetustyössä.

– Näytän usein oppilailleni sivulla olevaa päivän aihetta tunnin aluksi, kertoo Muuramen lukion ruotsinopettaja Heli Vuorela.

Abi Mari ideoi abiavun

Abiapu on ruohonjuuritasolla käynnistynyt idea, joka on lähtöisin Seinäjoen lukion abilta Mari Hernesniemeltä. Hän itse on valmistautunut kirjoituksiin abiauttaja Marie Berglundin avulla.

Kampanjassa voivat kohdata kaikki Suomen abit ja auttamishalukkaat ruotsinkieliset. Sivuilta löytyy apua tarjonneiden yhteystiedot.

– Meille ruotsinkielisille tämä antaa hienon mahdollisuuden. Haastankin kaikki mukaan. Auttavan käden tarjoaminen opintojensa parissa painiskeleville nuorille on hieno tapa tehdä arjen hyviä pieniä tekoja, toteaa kielikylpyasiamies Veronica Hertzberg Folkhälsanista.

Etusijalla abit ja opiskelijat

Tunnettujen ruotsinkielisten nimet sekä kohtaamisajat ja -paikat julkaistaan 1.–13.3. välisenä aikana Senja opettaa -sivulla.

Kaikki jotka haluavat harjoitella ruotsia ovat tervetulleita mukaan. Toiminta on maksutonta ja sitä pyöritetään harrastuspohjalta.

Uusia sosiaalisia mahdollisuuksia

Abikampanjan järjestävän Senjaopettaa-sivuun ei liity taloudellisia, poliittisia eikä muita sidonnaisuuksia. Sivuston tavoitteena on edistää yhteisymmärrystä ja iloita kaksikielisestä Suomesta. Sivulla on muun muassa runoiltu kaksikirjaimisista sanoista muodostuvia värssyjä sekä käynnistetty Suomi-Ruotsi manailumaaottelu.

– Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista kokeillaan sosiaalisessa mediassa. Voimme tästä ammentaa kokemuksia ja ideoita siihen, miten eri kieliryhmät voivat olla uudenlaisessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, sanoo Hertzberg.

Lehdistötiedote

26.2.2011

Senjan koulu www.facebook.com/senjaopettaa

Susannen kirjalista

Susannen kirjalista

julkaissut senjaopettaa ♥ 2 Comments

Irti arjesta kunnon kirjan kyydissä. Rikhardinkadun kirjaston Susanne Ahlroth on kerännyt kirjalistan abeille. Ja kaikille, jotka haluavat helposti sulavaa nopeasti maittavaa, takuuhyvää lukemista ruotsiksi.

Lue myös hh-koneen muut abivinkit!

Abdel-Fattah, Randa – Tio saker jag hatar med mig själv
Alexie, Sherman – Den absolut sanna historien om mitt liv som halvtidsindian
Almond David – Svarta vingar
Barlach, Peter – Inte bara tennis, Dubbelfel
Boyne John – Pojken i randig pyjamas
Bradford, Chris – Krigarens resa (Young Samurai)
Bredow, Katarina von – Som jag vill vara
Casta Stefan – Den gröna cirkeln
Fitzpatrick Bella – Fallen ängel
Gaiman Neil – Kyrkogårdsboken
Glass Linzi – Älskade Danny
Grindley, Sally – Såld
Harstad Johan – Darlah- 172 timmar på månen
Hartnett Sonya – Torsdagsbarn
Kennen, Ally – Odjuret
Kinney, Jeff – Dagbok för alla mina fans – Gregs bravader
Luther, Annika – Brev till världens ände
McCaughrean, Geraldine – Det vita mörkret
McCaughrean, Geraldine – Inte hela världen
Meyer, Stephanie – Om jag kunde drömma
Niemi Mikael – Skjut apelsinen.
Riordan, Rick Percy Jackson – född till hjälte
Stiefvater Maggie – Frost.
Thor, Annika – Vad skulle du ha valt?
Thydell Johanna – Ursäkta att man vill bli lite älskad
Turtschaninoff Maria – Underfors
Wahl, Mats – När det kommer en älskare
Zusak Markus – Boktjuven

Lättare att läsa för ungdomar

Brooks, Kevin: Johnny Delgado, privatdetektiv och Johnny Delgado, i faderns spår
Johnny är en ung kille som råkar få några riktigt tuffa fall att lösa.

Dömstedt, Tomas: Bellas band, Bellas drömmar och Bellas beslut
Att spela trummor är det skönaste som finns, men att ha ett band är inte det lättaste.

Holmberg, Bo R: Ska vi rymma?
Brandon vill rymma med Teresa, flickan med de vackra ögonen. Men vill hon det? Och vart ska de rymma?

Johansson, KG: Spelet
Vem var mannen som ringde John mitt i natten och varför gav han honom det mystiska dataspelet?

Krog, Niklas: Det mystiska skeppet
En fantasybok om Joar, vars familj plötsligt bara försvinner. Vad har hänt och vad gömmer sig i skuggorna?

Lidbeck, Petter: Allhelgonaoffret
Spännande, mystiskt och lite farligt om vad som händer en flicka när hon flyttar ut till en gammal herrgård.

McClintock, Norah: Minns du?
Om man blir misstänkt för ett mord och inte har ett alibi är det ganska illa…

Rayban, Chloë: Blindträff
Marie har tråkigt en lördagskväll när en charmig kille i misstag ringer på hennes telefon. Vilken tur – eller…?

Swindells, Robert: Ormbiten
”Han står där, framför mig. Jag visste att han skulle göra det, att han skulle stå där och vänta när jag kom gående nedför påfartsvägen. Han har Andy Crockett med sig, men det är Burnie som håller i basebollträet.”

Trense, Anders: Naserian
Under Kenyas brännande sol möter 17-årige Mikael massajflickan Naserian. Det är kärlek vid första ögonkastet.

Weatherly, Lee: Skuggan
Sarahs mamma försvann för sju år sedan. När Sarah upptäcker att hon bor i närheten, blir hon först upprörd, men sen börjar hon tänka och planera…

Åberg, Gunnar: Nattens mörker
Två spännande rysare som får nackhåren att resa sig.

Lisää luettavaa

På vilka bibliotek finns böckerna? Sök på www.helmet.fi!
Bra information om lättlästa böcker och texter hittar du på www.lattlast.se
Förlag som ger ut lättlästa böcker för unga är bl.a. http://www.hegas.se och www.argasso.se

Susanne Ahlroth

Richardsgatans bibliotek

Kaksikirjainsanarunoilun maailmanmestaruus

Kaksikirjainsanarunoilun maailmanmestaruus

julkaissut senjaopettaa

Helmikuussa 2011 järjestetyt yksi- ja kaksikirjainsanamaailmanmestaruuskisat poikivat yksinkertaisesti niin häkellyttävän tasokkaan saldon, että tuomaristo meni sekaisin ja totesi että ihan kaikki värssyjä lähettäneet ovat voittajia.

Eniten yleisöääniä saivat Gina Sundgrén ja Mia Vanhatalo, jotka julistamme täten maailman lyhytsanaisimmiksi runoilijoiksi. (Varokaa ruotsalaiset, täältä pesee, sillä Mia on myös manailumaailmanmestaruuden taustapiru.)

Lisäksi jaamme seuraavat erityismaininnat: Mici Cronstedtille maailman pisimmästä yksitavulirutuksesta på världens bästa tvåbokstavssvenska.

Sekä Edward Krogiukselle maailman monisanaisimmasta kaksisanarunoilusta.

Ja vielä Pinjalle ja Venlalle, jotka oivalsivat homman ihan parhaiten!

Voittajat

I år en ny vy må du ta: nu ut i is o yl få vi gå, då ej tö vi få se!

Tänä vuonna joudut ottamaan uuden näkökulman: nyt ulos kylmään ja tuuleen saamme mennä, koska emme saa suojasäätä nähdä!

Gina Sundgrén

Ko må ej gå på öl. Yr ko må gå i kö, om ko bo i by, ty då vi ge ko hö, må vi få di ej öl!

Lehmä ei saa kulkea oluella. Sekava lehmä kulkekoon jonossa ollessaan kylässä, koska kun annamme lehmälle heinää, meidän tulee saada maitoa, ei olutta!

Mia Vanhatalo

Värssyn analysointi

Ko må ej gå på öl. (Kristillisen tarinan lehmä, kävelee oluen päällä?)

Yr ko må gå i kö (Kauhea vaatimus sekavalle lehmälle, vrt blondit baarijonossa.)

om ko bo i by (hyvä että asuu maalla, se on lehmälle hyvä homma)

ty då vi ge ko hö (ja vielä parempi, yhteisvastuullisuutta!)

må vi få di (ja vastavuoroisesti saamme tärkeitä rakennusaineita)

ej öl! (No, hyvä että lehmä on aito eikä geenimanipuloitu.)

(Analyysin suoritti kaksikirjainrunotieteilijä Ms Riitta Repo)

Maailman lyhytsanaisimpien runoilijoiden värssyt

Ve er, fä. Ni bo i by. Er hy är ny. Åt ni ål? Ta då in öl, ty or bo i di. Yr få dö. Vi må gå på is om dy är rå.

Pahuksen tomppelit. Asutte kylässä. Ihonne on uusi. Söittekö ankeriasta? Ottakaa silloin sisään olutta, koska äidinmaidossa asuu juustopunkkeja. Sekava kuolkoon. Kulkekaamme jäällä jos muta on raakaa.

Mårten Mickos

Yr? En al i il, yl på ås är ok… ve… dö. Ta öl, då är ro.

Sekaisin? Leppä tuulenpuuskassa, ulvonta harjun yllä on ies… epäonni… kuolema. Ota olut, silloin on rauha.

Kirsi Vesterbacka

Yl ur tå få ve as be di ur ho av ax ir åt hö ur bo.

Varpaasta nouseva ulina aiheuttaa epäonnea. Haaska anelee rintamaitoa tähkäaltaasta. Irlantilainen söi heinää pesästä.

Riitta Repo

(Toim huom tämä värssy on ihan oikea HAIKU)

Åt ål. Yr av ål. Ve, ål! Ge ro! Ge och ta, se så bra. Nu ro i by.

Ulrica Haglund

Mö må ta en öl, ty en öl, pö om pö är ok!

Monica Grip

Ja, ve av uv.

Kyllä epäonnea huuhkajasta.

Pinja & Venla

Fe få di.

Pinja & Venla

En en be by dö, ås är is ty tö dö.

Eräs kataja pyytää kylää kuolemaan, harju on jäätä koska nuoska on kuollut.

Riitta Repo

In är ut.

Sisällä on ulkona.

Venla & Pinja

Ur är yr ty so så ax.

Kello on sekaisin koska emakko kylvää tähkää.

Venla & Pinja

’He je he’, sa en mö i kö, ’Son se’, sanoi tyttö jonossa,

’se – en fe i rö’ . ’ kato- keiju korressa’.

’Je et yr, he je ju hö’, sa Bo. ’Ooksä seko,sehän on heinä’, sanoi Bo,

Då sa en ko ’mo mo, … Sitten lehmä sanoi ’muu muu,

är du en Hö ös mö, fä?’ ’ootko sä Heinä-saaren tyttö, tollo?’See more

Minni Hiiri

Må ni le (hymyilkää!):

Uv i al, se as – ät en dö ål! Le fe – be om te! Ko är fä – åt rö i hö. So är i dy – åt ax i ag. Bi i en ek på en ås nå ny vy. Mö i kö må ge di i by. Ös yr id ur öl i en en-ho! Åk på ök i år. El i is ge tö. O ve om ir s…e rå gå av på ö. Vi be om ro om de dö av el av ål . Ej il i lä, ro en öl åt Bo.

Lepässä istuva huuhkaja, katso haaska – syö kuollut ankerias! Hymyile keijukainen – pyydä teetä! Lehmä on karja – söi heinässä olevan korren. Emakko on mudassa – söi ruohon tähkän. Mehiläinen harjulla olevassa tammessa saavuttaa uuden näkymän. Jonossa seisova neitokainen antakoon rintamaitoa kylässä. Kauhoa sekaisin oleva säynävä katajasta tehdyn altaan oluesta. Lähde juhtakyydillä tänä vuonna! Sähköä jäässä aiheuttaa loskaa. Luoja varjelkoon jos irlantilainen näkee rajan menevän poikki saaressa. Pyydämme rauhaa jos he kuolevat ankeriaan sähköstä. Ei puuskaa tyynessä, souda olut Bo:lle.

Mici Cronstedt

På dialekt/murteella:

-He je no na no tå du it je na me Bo? -Ja je ju it na me Bo fö Bo je ju it na me tu! Så he va he me Bo tå.

-No onpas ikävää kun et leiki Bon kanssa? -No enhän minä leiki Bon kanssa, koska Bo ei leiki sinun kanssasi! Eli… siihen loppuivat Bon mahdollisuudet.

-Det är tråkigt att du inte leker tillsammans med Bo. Jag leker ju inte med Bo, för Bo leker ju inte med dig. Så det var det med Bo då!

Mia Vanhatalo

Edwardin runokokoelma

GE NI ER ? MÅ SE DE DÅ

Luovutatteko ? Saas nähdä, toivottavasti ette.

ÅL, OR O BI GE EJ DI

Ankerias, juustopunkki ja mehiläinen ei imetä.

AL, EK O EN GÅ NU AN

Leppä, tammi ja kataja käy päinsä.

FE LA NU NY SO I DY

Hyvä haltija laittoi emakon mutaan.

BY, NI, VI SE FÄ O LE

Kylä, te, me näemme karjaa ja hymyilemme.

KO, ÖK O SO FÅ EJ RO

Lehmä, juhta ja emakko eivät saa rauhaa.

HY PÅ TÅ I HO MÅ JA JO…

Varpaan iho pesualtaassa saattaa jaa, joo…

GE NI ÖS NU MÖ O DU

Pökköä pesään nyt neito ja sinä.

MÅ TU EJ DÖ NU I HÖ

Älköön kaksi kuolko nyt heinässä.

AG, AX O RÖ FÅ EJ MÖ

Heinä, tähkä ja ruoko ei saa neitoa.

BU, VI, NI, DU FÅ EN NU

Buu (itkekööt), me, te, sinä saavat yhden nyt

RI, TI, RA, TI O RA, AL, LA

FÅ VI BE OM DE MÖ, DU O JA ME ?

Sammeko luvan, neito sinä ja minä myös ?

Edward Krogius

Kuningaslajin tuomari on nuija NallePuh

Kuningaslajin tuomari on nuija NallePuh

julkaissut senjaopettaa ♥ 4 Comments

Hurrien kuningaslajissa käytetään huonosta tuomarista nimitystä ”nuija”, joka on myös ruotsiksi ”nuija”. Tuomareille huudellaan kovaa ja korkealta.

Jo hurrien kuningaslajin juniorit opetetaan hyvin ajoissa kritisoimaan tuomareita. Joskin heidän huutelunsa on aika sööttiä, tyyliin ”Ut med domaren och in med Nalle Puh, in med Nalle Puh”. Siis ”Tuomari ulos ja Nalle Puh tilalle”.

Suurin osa tämän jalon lajin pelikentällä tapahtuvista rikkomuksista kerrotaan yleisön toimesta tuomareille suomeksi. Vaikka peli kulkeekin yleensä ruotsiksi. Yleisimmät huudot ovat askelvirheestä kertova ”askeleita” tai viivarikosta kertova ”viiva”.

Mistä lajista on kyse? Tietysti käsipallosta.

Lajin olennainen osa on jokaisen käsipalloseuran oma nimikkohuuto. Vaikkakin sen käyttö vähenee sitä mukaa, kun juniorit kasvavat isoiksi. Partaiset SM-sarjassa pelaavat miehet harvemmin huutavat muuta kuin mahdollisesti ”rock”. Tai jotain muuta yhtä mielikuvituksellista.

Oman käsipalloseurani karjaalaisen BK-46:n nimikkohuuto on saanut inspiraationsa puna-valko-raitaisista pelipaidoistamme ja kuuluu: Vi är röd, vi är vit, vi är BK-dynamit. (Me olemme punaisia, me olemme valkoisia, me olemme BK:n dynamiittia.)

Kuningaslaji käsipallo

Käsipallo käsis eli handis on suomenruotsalaisten kuningaslaji. Vaikka käsipalloa pelataan vain eteläisessä Suomessa, on se kuitenkin osa kaikkien suomenruotsalaisten arkea – ainakin median kautta.

TV Nytt, Sportsmagasinet, Sportsradion, Hufvudstadsbladet, Vasabladet, Västra Nyland ja muut suomenruotsalaiset mediat raportoivat käsipallosta runsaasti ja säännöllisesti. Suurimmalle osaa suomalaisista oikeasti tärkeät mediat, kuten Helsingin Sanomat tai Urheiluruutu, eivät taida juurikaan tietää – tai sitten välittää lajin olemassaolosta.

Ruotsissa pelattiin juuri kuukausi sitten käsiksen MM-kisat ja Hesarissa oli asiasta tasan 1 rivi – loppuottelun tulos. Että sellainen kuningaslaji ; )

Kuumat kundit ja mimmit

Käsipallon jokavuotinen huipputapahtuma Suomessa on Siuntiossa pelattava Sjundeå-cup. Toukokuisena viikonloppuna koko suomalainen käsipallokansa (ja muutama ulkomainen joukkue Virosta ja Ruotsista) kokoontuu siuntiolaiselle pellolle ja ruohokentälle kahdeksi päiväksi pitämään hauskaa ja pelaamaan.

Käsipallon lisäksi tarjolla on kahvia (kaffe), jäätelöä (glass), grillimakkaraa (grillkorv) ja vohveleita (vofflor). Yhtä tärkeää kuin pelaaminen, on tuttujen tapaaminen. ”Kaikki” ovat Sjundeå-cupissa.  Sjundeå-cupia kutsutaan myös Stekan-cupiksi (paistaja-cup), koska se on ensimmäinen mahdollisuus polttaa nenänsä kevätauringossa.

Mimmit tsekkaavat siellä kesän kuumimmat kundit ja kundit tsekkaavat kuumimmat mimmit. Minijuniorit tekevät siellä ensimmäiset maalinsa. Vanhemmat vaihtavat kentän laidalla kuulumiset ja tiedot pörssikursseista sekä muusta tärkeästä.

Palloon laitetaan pihkaa

Lopuksi muutama pelin seuraamista helpottava termi, joiden avulla tähän hienoon suomenruotsalaiseen urheilumuotoon pääsee sisälle. Pallo (boll) on sen kokoinen, että se istuu hyvin isokätisen miehen kämmeneen, naisilla ja junioreilla on pienempi pallo.

Aikuiset ja vanhemmat juniorit laittavat palloon pihkaa (klibba), joka antaa pitävämmän otteen. Pelissä hyökätään ja puolustetaan. Erikoisuutena moneen muuhun lajiin on, että yleisö kannustaa omaa joukkuettaan pääasiassa puolustuspelissä, kannustaminen tapahtuu rytmikkäästi taputtamalla.

Menestyksekkään käsipalloilijan ominaisuuksia ovat hyvä tekniikka, kova tahto, voima ja pelisilmä – tunnettuja suomenruotsalaisia piirteitä kaikki?

Suomen käsipallon mekka on Karis – Karjaa, josta teille kirjoitteli,

Maarit Feldt-Ranta

Sanastoa / vokabulär:

Ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä: TV Nytt, Sportsrutan, Hufvudstadsbladet, Västra Nyland, Vasabladet

Ut med domaren och in med Nalle Puh. – Tuomari ulos ja Nalle Puh tilalle.

Steg! – Askeleita!

Anfalla – Hyökätä

Försvara – Puolustaa

Klappa händerna! – Taputa!

Han har bra teknik, hård vilja, styrka och spelöga. – Hänellä on hyvä tekniikka, kova tahto, voimaa ja pelisilmää.

Vi är röd, vi är vit, vi är BK-dynamit. – Me olemme punaisia, me olemme valkoisia, me olemme BK:n dynamiittia.

Yksinkertaisesti hyviä kaksikirjainloruja

Yksinkertaisesti hyviä kaksikirjainloruja

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

www.facebook.com/senjaopettaa-sivulta kootut lukijoiden lempikaksikirjainlorut.

Lorujen kokoamisessa suositeltiin käyttämään ainoastaan tiettyjä 2-kirjainsanoja.

AGA gav gas av avgas och angavs av as.
AGA antoi kaasua pakokaasusta ja haaska ilmiantoi.
Edward

Du mitt lilla bi, jag ber dig komma med mig till vårt bo innan jag dör.
Sinä pieni mehiläinen, pyydän tulemaan kanssani pesäämme ennen kuolemaani.
Marko

En fe får ej el från fä, för en ek eller en en ger den el.
Keijukainen ei saa sähköä karjalta, niiden sähkö tulee tammesta tai katajasta.
Jaana

Idoga idar simmar i hon med is.
Ahkerat säynävät uivat pesualtaassa jossa on jäätä.
Lisbet

Nu nås ni av doften av os i er nos, och snart finns ny mat på era fat.
Nyt ruoanlaiton höyryjen tuoksu kurottuu kuonoonne, ja kohta uusi ruoka on lautasillanne.
Micke

Ro i ro och se en rå fisk så rö så att en so kan få ligga på rön.
Souda rauhassa ja näe kun raaka kala kylvää korsia niin että emakko saa makoilla korsien päällä.
Anja

Ty tu turturduvor frös om tårna i tövädret, gick de in och tog en kopp te. Ute undrade uven över urets oumbärlighet.
Koska kahden kyyhkyläisen varpaita paleli nuoskasäässä, he menivät sisälle ja ottivat kupposen teetä. Ulkona pöllö ihmetteli kellon välttämättömyyttä.
Riitta

Hö ön är en ö i en å. Där simmade en ål, som vi i år åt med öl. Heinäsaari on joessa. Jossa ui se ankerias, jonka söimme oluen kera tänä vuonna.
Ami

Maailman lyhimmät ruotsinkieliset sanat

Maailman lyhimmät ruotsinkieliset sanat

julkaissut senjaopettaa ♥ 4 Comments

Yksikirjainsanat

E – on
I  -ssa ja -lla
O – oi
Å – joki
Ö – saari

Kaksikirjainsanat

AG Ruoho
AL leppä
AN adverbi
AR aari
AS haaska
AV poikki
AX tähkä
BE rukoilla
BI mehiläinen
BO pesä
BY kylä
DI rintamaito
DE ne
DU sinä
DY muta
DÅ silloin
DÖ kuolla
EJ ei
EK tammi
EL sähkö
EN kataja
ER teidän
FE keiju
FÅ saada
FÄ karja, tomppeli
GE antaa
GÅ kävellä, käydä		 HA omistaa
HO pesuallas
HY iho
HÖ heinä
ID aherrus, säynävä
IL tuulenpuuska
IN sisään
IR irlantilainen
IS jää
JA kyllä
JO kyllä
MÅ voida
NI te
NU nyt
NY uusi
NÅ saavuttaa
OK ies (vetojuhtavaruste)
OM jos
OR juustopunkki
OS ruonlaittohöyry
PÅ päällä
RO rauha
RÅ raaka, raja, hallita
RÖ korsi
SE nähdä
SI katsokaas
SO emakko		 SY ommella
SÅ kylvää
TA ottaa
TE tee
TU kaksi
TY koska
TÅ varvas
TÖ suojasää
UR kello
UT ulos
UV huuhkaja
VE epäonni
VI me
VY näköala
YL ulvonta
YR sekaisin
ÅK ajo, ajopeli
ÅL ankerias
ÅR vuosi
ÅS harju
ÅT söi
ÄR on
ÖK juhta
ÖL olut
ÖS vauhti ja voima
ÖR sora

Sanat opeteltiin www.facebook.com/senjaopettaa-sivulla helmikuussa 2011

Katso myös luokan niistä tekemät suosikkilorut