Tiedätkö missä on PAMPAS tai keitä ovat PAMPES? Kuka onkaan HUKARE? Mikä on maa nimeltä GUMILANDET, jonka asukkaat tunnetaan nimellä GUMI?

Suomenruotsalaisten kotimaa on Suomi. Mutta erityisesti se on ”Svenskfinland”, jolle ei taida löytyä suomen kielestä vastinetta. Olkoon se siis sama suomeksi. Svenskfinland tarkoittaa ruotsinkielisten perinteisiä asuinalueita Kokkolasta Pyhtäälle (Svenskbygderna från Karleby till Pyttis). Ja laajemmin ottaen kaikkea suomenruotsalaista kulttuuria.

Pääkaupunkiseudun (huvudstadsregionen) lisäksi Svenskfinland jakautuu viiteen suurelta osin ruotsinkieliseen alueeseen: Österbotten, Åboland, Västnyland, Östnyland, joiden lisäksi tietysti Åland eli Ahvenanmaa, jolla on erityisasema ”särställning”. Eri alueiden asukkaat ovat sitten österbottning, åbolänning, västnylänning, östnylänning, ålänning, helsingforsbo tai åbobo.

Svenskfinlandissa vallitsee yleisesti ottaen harmonia, mutta pinnan alla kytevät perinteikkäät ristiriidat maakuntien välillä. Etenkin Österbottenin ja etelän suomenruotsalaisten välillä.

Pampasin pampesit

Österbottenia kutsutaan litteän maatalousmaiseman vuoksi nimellä ”Pampas”, joten asukkaat ovat vastaavasti ”pampes”. He ovat ylpeitä ruotsinkielisiä, jotka kutsuvat eteläistä Svenskfinlandia nimellä ”Gumilandet” (Kumimaa). Heidän mielestään etelän ”gumi” ja etenkin pääkaupunkilaiset eli ”hesaborna”, ovat ”hukare” (kyykkyyn menijöitä).

Pääkaupungin kyykkyyn menijät yleensä vaihtavat heti suomen kieleen, kun porukassa on mukana yksikin suomenkielinen. Heitä kuitenkin ilahduttaa suunnattomasti, kun suomenkielinen tokaisee ”inte behöver ni byta språk för min skull” (minun takiani ei tarvitse vaihtaa kieltä). Tämä lieneekin tehokkaimpia tapoja hurmata tai vaikkapa iskeä ruotsinkielinen.

Muinaisgermaaninen viikinkiruotsi

Eri maakunnilla ja paikkakunnilla on omat murteensa, josta suomenruotsalainen voi yleensä päätellä, mistä toinen on kotoisin.

Österbottenin Närpiön eli Närpesin kieli närpesiska tunnetaan murteista mahdottomimpana. Se onkin kielitieteellinen helmi, arvokas muinaisgermaaninen jäänne.

Kun närpiöläisittäin kysyy ”kvadan jereth?”, Skotlannissa voidaan yhteisen viikinkihistorian johdosta edelleen ymmärtää, että se tarkoittaa ”mistä olet kotoisin”. Muut suomenruotsalaiset eivät tiedä mistä on kyse.

Yleiskielenä Svenskfinlandissa puhutaan ”högsvenskaa”, jonka pääkaupunkilaiset kuvittelevat saaneensa jo äidinmaidossa. Kuitenkin juuri pääkaupungissa slangi ja suomen kielen sanat tekevät puhekielestä suloista sekamelskaa.

Stadin slangi käyttää samoja sanoja molemmilla kielillä. Suomeksi ja samma på svenska, äidinkielestä riippumatta. Slangi kun kehittyi aikana, jolloin suomenkieliset muuttoliikkeen seurauksena törmäsivät ruotsinkieliseen – ja osittain venäjänkieliseenkin – Helsinkiin.

Tom opettaa sinulle murteita

Jag är från Ekenäs och talar västnyländska = Olen Tammisaaresta ja puhun Länsi-Uudenmaan murretta = Ja e (himma) från Eknäs å talar (kort/lyhyt a) int någo högsvenska (västnyländska).

Jag hajade till när killen dök upp naken ur buskarna och talade om någon som stulit hans kläder medan han var och simmade = Pelästyin kun pusikosta ilmestynyt alaston kaveri valitti jonkun varastaneen hänen vaatteensa kun hän oli uimassa =  Vitsi va ja knyckt mi när kundn kom tjoppande ut från bracklen helt nakin å börja gapa om nån som stuli hanses kläder när han va å sima (västnyländska).

Han bor i Helsingfors och talar slang = Hän (mies) asuu Helsingissä ja puhuu slangia = Kunden budjar i stadin o bamlar slang (stadi/hesa slang).

Jag åker hem och sova så jag orkar jobba = Lähden kotiin nukkumaan jotta jaksan tehdä töitä = Ja far hima o koisa så ja orkar doona (stadi/hesa slang).

Är jag svensk eller finne? Jag har luckor i minne(t), kommer inte ihåg. = Olenko ruotsalainen vai suomalainen? Minulla on muistikatkoksia, en muista.

Lucka = Luukku / Reikä (pluralform/monikko: Luckor), Minne = Muisti.

Jag är inte rikssvensk, jag är finländare = En ole riikinruotsalainen, olen Suomesta kotoisin (”suomenmaalainen”).

Tack vare Senjas charmrörelse behöver ingen finlandssvensk mera huka! Inte sant? = Kiitos Senjan hurmausliikkeen kenenkään suomenruotsalaisen ei tarvitse enää mennä kyykkyyn! Eihän?

Tom Kullberg

Ps. Kysytte kuitenkin, mistä Gumilandet tulee. Kyseisen lempihaukkumanimen juuret vievät Dragsvikiin, missä eri alueiden suomenruotsalaiset kohtaavat asepalveluksen aikana (under militärtjänstgöringen). Gumi-käsitteen väitetään juontuvan siitä, kun lakeuden miehet vitsailevat eteläisten veljiensä miehisyydestä.