Surise, älä sure

Surise, älä sure

julkaissut senjaopettaa
Kuva: Asko Raitanen

Kansalaiset MEDBORGARE, koulu on loppu ja kesän riemuruotsiopinnot käynnistyvät. Osallistua voi aloittelija NYBÖRJARE, koneen voitelija MASKINSMÖRJARE, kruununperillinen TRONFÖLJARE, yksinhuoltaja ENSAMFÖRSÖRJARE sekä teiden raivaaja VÄGRÖJARE. Kysyvä ei tieltä eksy. Parempi kysyä kuin surra HELLRE SPÖRJA ÄN SÖRJA. Voimme aloittaa BÖRJA!

Mia Ihanaa. Kesä, kolumni ja kielikoulu SOMMARTIDER HEJ, HEJ! Saako täältä jäätelöä FÅR MAN GLASS HÄR?
Sari Fröken! SPÖRJA? Tuo sana ei ole ollut käytössä sataan vuoteen.
Mårten Herätetään se uudelleen henkiin. SPÖRJA-sanan jälkeläinen, aihe tai kysymys SPÖRSMÅL elää yhä.
Uffe Surra on SÖRJA, mutta surista SURRA.
Kirsi Rupatella eli turista on myös SURRA. Turisti TURIST turisee SURRAR ja matkailee TURISTAR.
Kaisa Rupattelen potaskaa JAG SURRAR SMÖRJA.
Inka Kysyvä ei tieltä eksy DEN SOM FRÅGAR HITTAR VÄGEN.
Sisko Kesän jälkeen selviät jo omin avuin EFTER SOMMAREN STÅR DU REDAN PÅ EGNA BEN!
Heli Rakkaat kanssa-aloittajat KÄRA MEDBÖRJARE! Nyt alkaa Senjan kesäkurssi NU BÖRJAR SENJAS SOMMARKURS!

FRÖKEN SENJA OPETTAA RUOTSIA
Sarja opettaa vapaaehtoista ruotsia. Senjan koulun kanslistit kommentoivat. Opiskelu jatkuu osoitteessawww.facebook.com/senjaopettaa.

Postikortti Ahvenanmaalta

Postikortti Ahvenanmaalta

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Namnet är Valve. Wille Valve. Namnet är en förfinskning av det betydligt svenskare Wilander. Man skulle kunna tycka att ”Vila” och ”Valve” är två raka motsatser. Nu är det slut med vilandet, tästedes ollaan valveilla!

Namnet har fört med sig förmåner som smeknamnet ”Kassa-Valve” (kassaholvi) då jag var kassör i en förening. Men det finns också nackdelar. Då jag bodde i Belgien fick jag heta allt från ”Falfe” till ”Nalve” och ”Valveux”.

Så, vad gör Valve till vardags? Jag representerar Ålands moderater (maltillinen kokoomus) i Ålands lagting (Ahvenanmaan maakuntapäivät), leder Ålands arbete i Nordiska rådet (pohjoismaiden neuvosto) och blir sannolikt kansliminister i landskapsregeringen (maakuntahallitus) i slutet av 2013. Då får jag ansvar för EU-frågorna, den åländska hembygdsrätten (kotiseutuoikeus) och näringsrätten (elinkeinooikeus) och den åländska polisen. Ska bli spännande!

Att bo på Åland är speciellt på många sätt, kanske främst för att vi bor på en ö. Det har skapat en egen identitet med egen flagga, egen nationalsång, till och med egna pass. Och visst är Åland ett lite exotiskt ställe sett från Finland – med annorlunda språk, lagar och seder. Vrakchampagne och röd granit.

Åland är idag det enda självstyrande området i Norden där befolkningen ökar. Vi har 70 olika nationaliteter med 50 olika språk. Och inte är det så konstigt, med tanke på att det finns arbetsplatser och att Åland ligger mitt i en farled (vesiväylä). Det har alltid flyttat människor till och från Åland.

Vill du veta mer om Åland? Då kan du titta mer på visitaland.com se eller ta kontakt direkt med mig på wille.valve[a]lagtinget.ax

Bästa hälsningar,
Wille Valve

Hugo Bergroth -seuran Språksporre Senjalle

Hugo Bergroth -seuran Språksporre Senjalle

julkaissut senjaopettaa

Täysin luokaton ja tasoton Facebook-koulu voitti: Senja opettaa sinulle ruotsia -sivulle Kielikannustin-palkinto.

Senja opettaa sinulle ruotsia -sivu on voittanut arvostetun Hugo Bergroth -seuran Språksporre-palkinnon, joka jaettiin Helsingin Hanasaaressa 15.5.2012.

– Palkinto on meille ainutlaatuinen kunnia. Hugo Bergroth oli oikeaoppisen ruotsin kielen merkittävin puolestapuhuja. Meidän koulumme taas on leikillisesti sekä luokaton että tasoton, koska kaikki ovat tervetulleet taidoistaan riippumatta. Yhdessä opimme ja opetamme. Kannustamme tekemään virheitä, koska tie oikeaan kielenkäyttöön kulkee virheiden kautta, toteaa Fröken Senja.

3330 sanaa

Senjan koulussa on puolentoista vuoden aikana käsitelty yhteensä noin 8000 sanaa, joista 3330 ruotsinkielisiä.

– Oppilaat jotka ovat olleet mukana alusta lähtien osaavat jo paljon ruotsia. Kielen oppiminen tapahtuu vähitellen, sana silloin ja toinen tällöin DÅ OCH DÅ, kannustaa Fröken Senja.

Senjan koulun oppilailla on eri äidinkieliä ja osaamistasoja, he ovat eri ikäisiä ja asuvat ympäri maailmaa. Parviälyn myötä jokainen oppilas tuo luokkaan oman näkökulmansa ja osaamisensa, josta muodostuu moniulotteinen ja tehokas opetuskokonaisuus.

Koulu nimeltä Internet

– Koulumme on tavallaan kuin pieni luokkahuone jossa kaikki ovat samassa tilassa. Mutta meidän tilamme nimi on Internet ja siellä on miltei 13 000 oppilasta, joista moni on valmis opettamaan ja auttamaan muita. Kaikki voivat osallistua vaikka eivät puhuisi sanaakaan ruotsia, korostaa Senja.

Virheetön ruotsi kuuluu Hugolle, kun taas riemuruotsi ja kielellä leikkiminen ovat Fröken Senjan luokan huveja.

– Säännöt ovat tärkeitä, mutta vain uskaltamalla käyttää kieltä huonosti oppii lopulta käyttämään sitä hyvin. Siksi kannustamme virheiden tekemiseen ja sanomme olevamme nurinperin väärinpäin -koulu, toteaa Fröken Senja.

Neljäs palkinto

Fröken Senja vastaanotti nyt jo neljännen palkinnon.

– Käytämme palkinnot hyvään tarkoitukseen, sillä olemme julkaisemassa parhaista teksteistä koottua kirjaa syksyllä 2012. Lisäksi järjestämme loppuvuodesta juhlan, johon Senjan oppilaat ovat tervetulleita.

Kirja julkaistaan omakustanteena. Kuvituksen tekee 20-vuotias helsinkiläinen kuvataiteen opiskelija Fröken Nadja Andersson.

– Aiomme painaa ison pinon kirjoja oppilaille ja jakaa niitä parhaille kommentaattoreille, kertoo Senja.

Senja opettaa sinulle ruotsia -palvelu on aiemmin voittanut Suomen kieltenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011 -palkinnon, Suomen e-oppimiskeskuksen Parasta parasta -palkinnon huhtikuussa 2012 sekä Svenska kulturfondenin Yhteisöpalkinnon toukokuussa 2012.

Senja opettaa sinulle ruotsia -sivua on ylläpidetty yhteisön toimesta Facebookissa vuoden 2011 alusta lähtien. Sivu kuuluu liki 13 000 jäsenellään Suomen suurimpiin sosiaalisen median yhteisöihin.

Hugo Bergroth -seura edistää ruotsin kielen taitoa.

Den glider in: Kulturfondenin palkinto Fröken Senjan verkkoon

Den glider in: Kulturfondenin palkinto Fröken Senjan verkkoon

julkaissut senjaopettaa

Senjan joukkue teki maalin. Parviäly palkittiin. Riemuruotsi valloitti säätiön. Eikä jäähyllä ole ketään.

Senja opettaa sinulle ruotsia -sivu on voittanut Svenska Kulturfondenin Samhällspris-yhteiskuntapalkinnon. “Sivusta on muodostunut instituutio verkossa. Sen tekijät haluavat innostaa, jakaa ja kokeilla uusia konsepteja”, todetaan palkinnon jakoperusteissa. Palkinnon ovat aiemmin voittaneet mm. Radio X3M ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg.

– Kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat kommentoineet ja osallistuneet Senja opettaa sinulle ruotsia -koulun toimintaan. Miksi rakentaa seiniä ja luokkahuoneita? Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden mennä motivoituneiden oppimishalukkaiden keskuuteen, sinne missä ihmiset ovat, ilman mitään budjettia, sanoo Fröken Senja.

Fröken Senja vastaanotti jo kolmannen palkinnon ja laittaa kiekon heti takaisin peliin.

– Käytämme palkinnon hyvään tarkoitukseen järjestämällä loppuvuodesta isot juhlat, johon ovat tervetulleita kaikki Senjan oppilaat. Lisäksi olemme julkaisemassa parhaista opetusteksteistä ja kommenteista koottua kirjaa syksyllä 2012.

Kirja julkaistaan omakustanteena. Kirjan kuvittajaksi löytyi sosiaalisen median avulla 69 ehdokkaan joukosta 20-vuotias helsinkiläinen kuvataiteen opiskelija Fröken Nadja Andersson.

– Palkinnon myötä voimme painaa ison pinon kirjoja oppilaille. Aiomme myös kannustaa kommentointia sivuilla. Kaikki voivat osallistua, vaikka eivät puhuisi sanaakaan ruotsia, korostaa Senja.

Senjan koulussa olennaista on, että siellä osallistujat opettavat toisiaan ja oppivat toisiltaan.

– Toisilta oppimisen tekee netti uudella tavalla mahdolliseksi. Ei tarvita oppikirjaa kun oppimateriaali syntyy yhteisessä prosessissa. Samoin netti mahdollistaa opiskelun avoimuuden ajan, paikan ja osallistujien suhteen. Tätä on kauan tavoiteltu, mutta nyt se on oikeasti toteutettavissa, iloitsee Senja.

Senja opettaa sinulle ruotsia -sivua on ylläpidetty yhteisön toimesta Facebookissa vuoden 2011 alusta lähtien. Sivu kuuluu 12 600 jäsenellään Suomen suurimpiin sosiaalisen median yhteisöihin.

Fröken Senja on aiemmin voittanut Suomen kieltenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011 -palkinnon sekä Suomen e-oppimiskeskuksen Parasta Parasta -palkinnon vuonna 2012.

Kulturfonden ylläpitää monikulttuurista Suomea ja palkitsee sen edistämisen tapoja. Senjan koulussa se toteutuu 12 600 eri ikäisen, -kielisen ja -tasoisen oppilaan kautta.

Lisätietoja palkinnosta:

http://www.kulturfonden.fi/sv/om/aktuellt/article-14960-16069-stora-kulturpriset-gar-till-caj-bremer

Lisätietoja Senjan kirjasta:

http://hurrinhurmauskone.com/2012/02/18/froken-nadja-ritar-svenska/

”Kansallinen ilmiö” Senja opettaa voitti e-oppimiskeskuksen parasta parasta -palkinnon

”Kansallinen ilmiö” Senja opettaa voitti e-oppimiskeskuksen parasta parasta -palkinnon

julkaissut senjaopettaa

”Palvelu on onnistunut tekemään vaikeasta ja jopa epäsuositusta aiheesta kiinnostavan, houkuttelevan ja hauskan. Oppiminen tapahtuu osana arkea, vaivihkaa ja huomaamattakin.”

Senja opettaa sinulle ruotsia -sivu on voittanut e-oppimiskeskuksen e-eemeli-laatukilpailun parasta parasta -sarjan.

– Senja opettaa sinulle ruotsia -palvelun erityisenä ansiona voidaan pitää oppimisen aloittamisen matalaa kynnystä sekiä oppimateriaalien ja oppimiskokemuksen tarjoamista mahdollisimman laajalle yleisölle. Tämä palvelu on onnistunut tekemään vaikeasta ja jopa epäsuositusta aiheesta kiinnostavan, houkuttelevan ja hauskan. Tässä työssä on ansiokkaasti oivallettu, että oppiminen tapahtuu osana arkipäivästä toimintaa. Oppi viedään sinne, missä oppijat luonnostaan ovat (Facebook), jolloin oppiminen tapahtuu osana arkea, vaivihkaa ja huomaamattakin. Lisäksi halutaan ostaa esille tämän oppimismateriaalin helppo saavutettavuus sekä vuorovaikutteisuus. Kiitosta saa myös huumorin käyttö oppimisen välineenä sekä oppimismateriaalin nostaminen nollabudjetilla kansalliseksi ilmiöksi, totesi palkinnon jakanut palkintolautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Backman.

Parasta parasta -palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, 19.4.2012. Hämeenlinnan Aulangon ITK-päiville kokoontui jo 24. kertaa yhteensä 1500 opetusalan sekä interaktiivisen oppimisen ja digitaalisen median ammatilaista.

Fröken Senja kiittää ja haluaa lisätä tärkeän näkökulman.

– Koulussamme ovat virheet sallittuja. Niistä saa jokainen oppia. Virhettä tehnyttä ei korjata tai oikaista, vaan muut oppilaat tarjoavat iloisella mielellä omia ehdotuksiaan. Kaikki tekevät virheitä, opettajatkin. Tie hyvään kielitaitoon kulkee huonon kielitaidon kautta. Opettele sana päivässä niin vuoden kuluttua olet jo hyvin kärryillä, kannustaa Fröken Senja.

Senja opettaa sinulle ruotsia -sivua on ylläpidetty yhteisön toimesta Facebookissa vuoden 2011 alusta lähtien. Sivu kuuluu 13 500 jäsenellään Suomen suurimpiin sosiaalisen median yhteisöihin.

– Mitä on voittaa VINNA, jos se ei tapahdu yhdessä TILLSAMMANS? Elämä on viestijuoksu STAFETTLÖPNING itsensä ja muiden kanssa. Vaihdot VÄXLINGARNA usein ratkaisevampia kuin taipaleet STRÄCKORNA, kannustajat PÅHEJARNA yhtä tärkeitä kuin juoksijat LÖPARNA. Kimpassa TILLSAMMANS ollaan vahvempia STARKARE. Palkintopallilla PÅ PRISPALLEN kiitos kuuluu kaikille osallisille TACK TILL ALLA SOM VAR MED, sanoo Fröken Senja.

Senja opettaa sinulle ruotsia -palvelu on aiemmin voittanut Suomen kieltenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011 palkinnon.

Lisätietoja: http://www.eoppimiskeskus.fi/fi/uutiset/3562-oppimisratkaisujen-eeemeli-laatukilpailu-ratkennut-intunex-oylle-paeaepalkinto-xtune-palvelulla

Kreikkalaiselle mämmiä

Kreikkalaiselle mämmiä

julkaissut senjaopettaa ♥ 6 Comments

Väitetään usein että hurrit ovat etuoikeutettuja. Puhdasverisenä hurrina voin todeta että väite on faktaa. Nimittäin mikäli vertaamme itseämme läntisiin naapureihimme. En kuitenkaan menisi niin pitkälle, että sanoisin sen johtuvan kalakukosta, mutta jo mämmikin on niin eksoottista herkkua, että riikinsvedut voisivat siitä olla meille kateudesta kalpeita.

Joitain vuosia sitten meillä oli pääsiäisenä vieraanamme kreikkalainen ystävä. Villissä nuoruudessaan hän oli opiskellut Ruotsissa. Siellä hän rakastui ruotsalaiseen naiseen. Ja vaikkeivät he koskaan menneetkään naimisiin, romanssi jatkui etäsuhteena pitkään. Nyt, eläkeiän partaalla, Odysseuksen jälkeläinen puhui vieläkin erinomaista ruotsia.

Aivan yhtä perusteellista suomen kielen opiskelua hänellä ei kuitenkaan ollut mielessä, mutta uteliaisuus ja kiinnostus toista kulttuuria kohtaan oli silti vahva. Eikä tämä ollut hänen ensimmäinen Suomen vierailunsa. Mutta erikoista tällä reissulla oli, että hänellä oli mukanaan jo aikuinen tyttärensä. Ensi töikseen hän vei hänet Aleksis Kiven patsaalle. Esiteltyään Kiven tyttärelle, hän passitti nuoren naisen Akateemiseen kirjakauppaan: – Sieltä ostat Seitsemän veljestä! kuului patriarkan komento. Itse hän lähti tapansa mukaan Kauppatorille nauttimaan aamukahvia.

Aurinkoinen pääsiäispäivä koitti. Kreikkalaisemme nimenomaisesta toivomuksesta olimme pyhäateriaksi luvanneet tarjota jotain hyvin suomalaista. – Vad är en typisk finsk påskrätt? hän oli udellut. Vastauksemme oli tietenkin selvä. Mämmi.

Aloitimme aterian nokkoskeitolla. Vieraamme kysyi innostuneesti: Är detta memma?! Kun näin ei ollut, hän näytti pettyneeltä. Lampaanpaistia hän tuskin saattoi mämmiksi luulla, mutta jokin lisuke sai hänet taas tivaamaan: – Är inte detta memma? Sana mämmi tuntui kovasti huvittavan häntä.

Lopulta kannoin jälkiruoan pöytään. Kyklaadien kasvatti tarttui lusikkaansa. Äänestä ja ilmeestä päätellen tumma mössö hiveli makusilmuja. Mmm! Muistan ikuisesti hänen moitteettomalla ruotsinkielellä lausutun lopputoteamuksensa: – Memmma! Det inte bara smakar bra, det är också angenämt för örat! Mämmi ei ainoastaan maistu hyvälle, vaan on myöskin korvalle miellyttävä!

Anna Paulina Eklöf

Sanastoa:

Typisk – tyypillinen

Påskrätt – pääsiäisruoka

Angenämt – miellyttävää

 

Det finns, sanoi Kajavaara sananlaskuista

Det finns, sanoi Kajavaara sananlaskuista

julkaissut senjaopettaa ♥ 3 Comments

Olen yrittänyt tiputtaa joulun tienoilla vyötärän tienoille kertyneet pari lisäkiloa, mutta heikoin tuloksin.

Karppaus loppui kuin seinään, kun tähän Kirjakaupan viereen Fuengirolassa avattiin belgialaisten oluiden erikoiskauppa. Ja kun Dukan-dieetistä tulee mieleen vanha kunnon Guinness-oluen mainos, jossa tukaani kiljaisee ”Guinness – it’s good for you!”, niin on pakko siirtyä järeämpiin aseisiin.

Onneksi Porvoon saaristossa on oiva sanalasku, joka toimii myös dieettiohjeena: ÄTA SOM EN MYGGA, SKITA SOM EN ELEFANT. Sen voisi suomentaa vaikkapa niin, että syö kuin hyttynen ja käy vessassa kuten elefantti.

Luulisi toimivan.

* * *

Meillä saaristossa on aina ollut sananlaskuja. Käytännössä sananlaskut liittyivät aina tekemiseen. Niissä oli usein ajatuksen siemen, mutta ne myös kevensivät tunnelmaa: yleensä sananlasku pajautettiin ilmoille, kun oli tiukka paikka tai kun jokin oli jo mennyt pieleen.

Ahneena kaikelle uudelle suorastaan ahmin mainioita sananlaskuja. Kerrankin olin hanslankarina rakennustyömaalla, kun kymppi irrotti traktorista rengasta, sitä isoa.

Mies ähelsi ja väkersi, mutta yksi mutteri jumitti. Sitten hän otti pienen moskan käteensä ja hakkasi sen irti: ”GÅR DET INTE MED VÅLD, SÅ GÅR DET MED MERA VÅLD.” Tosin myös pultti katkesi.

Tuon viisauden suomentaminen on hieman hankalaa, mutta ajatuksena se lienee seuraava: ”Jos voima ei auta, käytä enemmän voimaa.”

No, samaiselta raksalta jäi mieliini myös seuraava ohje: JU STÖRRE FEL, DESTO STÖRRE LEKA. Mitä isompi vika, sitä isompi leka.

* * *

Appiukko-vainaja oli sananlaskujen aarreaitta: niitä tuli milloin autoa korjatessa, milloin sopivaa hylsyavainta etsiessä.

Kerrankin olimme hitsaamassa Vanhan Uskollisen Datsunin helmaan lisää peltiä. Kantattu pelti sopi siihen kuin nakutettu, ja appi ja minä asettelimme peltiä paikoilleen. Kun se oli siinä hyvin, hän sanoi: HÅLL SÅ, SA FLICKAN NÄR HALVAN VAR IN. Ja sitten hän hitsasi helman runkoon kiinni.

Muistaakseni hieman punastuin, riiasin sentään äijän tytärtä…

Kysyin siinä sitten hetken päästä, että pitäisi nuo tulpatkin vaihtaa, että löytyykö apin autotallista sopivia tulppia. Vastaus tuli heti: DET FINNS, SA KAJAVAARA OM BRÄNNVIN.

Tämän sananparren kuulin melko usein, asiasta kuin asiasta. Kysyin joskus, että kukas tämä Kajavaara oikein oli. Appi sanoi, että hän oli se, jolla oli viinaa. No, en sitten enempää sitä asiaa udellut.

Mutta onko kellään lukijalla havaintoa, onko Kajavaara Porvoon seudulla ollut oikea henkilö, vai ihan vain nimimerkki?

Markku Vento

Alkeiskurssi 7: välikommentit

Alkeiskurssi 7: välikommentit

julkaissut senjaopettaa ♥ 1 Comment

Varmistat keskustelun vuolaan virtaamisen käyttämällä valikoituja hyödyllisiä ja kannustavia välikommentteja. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Välikommentit

Olet tapaamassa hurria, joka puhuu pitkään (mikä on sangen tavallista). Tällöin on kohteliasta osoittaa kiinnostustaan heittämällä väliin pieniä kannustavia äännähdyksiä ja sanoja kuten:

– Jepp. Kun olet toistanut sitä muutaman kerran, voit vaihtoehtoisesti käyttää myös näitä: jupp, japp ja jäpp.
– Nepp.
– Nja…
– Aha…
– Mmmm. (Eri intonaatioita käyttäen, voi  tarkoittaa kysymystä, vahvistusta, yllättyneisyyttä, epäröintiä, jne.)
– Jo, jo.
– Just så!
– Sidu! tai Sidu? (Sanoista ”ser du”.)
– OK, okej.
– Verkligen?
– Menar du det?
– Det menar du inte!?
– Se bara…

Ja sitten on olemassa aivan erityinen äänne ”jhuu”, joka muodostuu siten, että sanoo ”juu” samalla kuin hengittää SISÄÄN! ”Juu” äännetään ruotsalaisittain ”jhyy” eikä ”uu”, kuten saksalaiset tai suomalaiset sen ääntäisivät. Se lausutaan rohkeasti samalla kun hengitetään sisään.

Pienimmillään ”juu” on vain vaatimaton kuiskaus, mutta sen merkitys on hyvin selkeä. Se tarkoittaa kyllä, kyllä kiitos, aivan, juuri. Yleensä kyseessä on positiivinen, vahvistava vastaus. Kirkossa se jopa tarkoittaa tahdon.

Alkeiskurssi 6: kiittäminen

Alkeiskurssi 6: kiittäminen

julkaissut senjaopettaa ♥ 4 Comments

Perehdymme ruotsiksi kiittämisen jaloon taitoon, jossa ylistäminen tai liioittelu ei ole koskaan ylenpalttista. Opettelemme täydellisen valikoiman käytännönläheisiä kiitossanoja. Voit huoleta kiitellä toisen olevan paras kantarellipaikka FINASTE KANTARELLSTÄLLET tai makein mansikka SÖTASTE SMULTRONET. Tutustumalla alkeiskurssimme kaikkiin jaksoihin annat erinomaisen vaikutelman ja selviät tilanteesta kuin tilanteesta.

Kaunis kiitos

Suomenruotsalainen on kuin koiranpentu. Hän säteilee positiivisuutta ja lämpöä, mutta kaipaa sitä myös itselleen. Häntä heiluu, koska hän kaipaa silittelyäsi. Hän palaa halusta hyppiä ja juosta, mutta hän haluaa hyppiä ja juosta sinun kanssasi.

Kun hän innostuneesti kehuu ruotsinkielentaitojasi, hän myös toivoo, että kohteliaisuus palkitaan vastaavalla positiivisuudella.

Kun hän kiittää viimeisestä, hän ilahtuu, jos myös sinä kehut hänen osuuttaan onnistuneeseen tapaamiseen. Mikäli hän rohkaisee sinua, hän ei pane lainkaan vastaan, jos myös sinä rohkaiset häntä.

Kun vielä koristat omat kommenttisi kauniilla vaatimattomuudella itseesi nähden, suomenruotsalainen vain innostuu kehumaan sinua lisää.

Tässä on luettelo käyttökelpoisia fraaseja, kun sinut yllätetään elämänmyönteisyydellä ja joudut nopeasti sanomaan jotain vastavuoroista.

Tekstissä on käytetty yhtä ja vain yhtä huutomerkkiä, vaikka monet hurrit (varsinkin seitsenkymppiset rouvat) helposti nousevat positiivisuusasteikolla kolmen tai jopa neljän huutomerkin tasolle.

Huom: näissä fraaseissa pätee 10-90-sääntö eli ”lite ljuga pryder tal”. Kymmenen prosenttia väittämästä pitää olla totta, mutta 90 prosenttia saa mielellään olla iloista liioittelua. Jos liioittelu ei perustu pieneen faktaan se muuttuu satiiriksi. Jos et liiottele ollenkaan, sinua pidetään tosikkona. Ja sitä pitää välttää.

”Kiitos samoin” eri muodoissa:

  • Tack själv!
  • Tack det samma!
  • Likaledes!
  • Voit myös osoittaa olevasi nordisti sanomalla tanskaksi ”I lige måde”. Äännä siten, että g ja d tuskin kuuluvat.

Kun hurri kiittää vastaanottamastaan esineestä tai palveluksesta:

  • Väl bekomme!
  • Ingen orsak!
  • Var så god!
  • Slit med hälsan!

Kun  sinua ja taitojasi kehutaan:

  • Tack, det var vänligt sagt!
  • Tack snälla du. Själv tycker jag inte alls att jag är så bra.
  • Oj, jag är ingenting jämfört med dig!
  • Nå nu överdriver du nog mina kunskaper/bedrifter!
  • Tack för berömmet, men det är nog du som är värd en eloge!
  • Tack, det var snällt!
  • Du får mig att rodna!
  • Menar du det?
  • Det är allt tack vare dig!
  • Du lägger orden så vackert!

Tapaamisen jälkeen:

  • Det var en härligt kväll – tack vare dig!
  • Glädjen är/var helt på min sida!
  • Det var jättehärligt!
  • Tack för god mat och ännu godare sällskap!
  • Du är så gullig!
  • Jag trivs så bra i ditt sällskap!
  • I ditt sällskap är det så lätt att vara trevlig!
  • Vi hade det så trevligt tillsammans!
  • Du är en äkta gentleman! / Du är en äkta dam!
  • Vilken underbar kväll!
  • Det var så mysigt!
  • Sällan har jag haft så roligt!
  • Tiden bara flög iväg!
  • Jag glömde tid och rum!
  • Du är så underhållande!
  • Jag kan lyssna på dina kloka tankar i oändlighet!
  • Att träffa dig var som att hitta världens finaste kantarellställe!
  • Ditt varje ord var som sommarens sötaste smultron!

Fröken Nadja ritar svenska

Fröken Nadja ritar svenska

julkaissut senjaopettaa ♥ 2 Comments

Ensi syksynä ilmestyvää Senja opettaa sinulle -kirjaa kootaan täyttä höyryä. Etsimme taannoin kuvittajaa ja nyt hän on löytynyt. Meillä on ilo esitellä Fröken Nadja Andersson.

Suuret kiitokset kaikille jotka laittoivat kuvittajahakuamme eteenpäin ja erityisesti kaikille 69 osallistujalle. Jokainen ehdotus oli omalla tavallaan niin mainio, että hetken jo pohdimme mahdollisuutta tehdä kirja, jossa on 69 eri kuvittajaa.

Mutta koska se olisi ollut melkoisen mahdotonta, jouduimme valitsemaan yhden, mikä oli vaikeaa ja kimuranttia. Mutta sitten lopulta oikeastaan aika helppoa, koska yksi ehdokkaista tuntui heti juuri siltä oikealta. Hän lähetti ison pinon kuvia, joissa oli nokkela ote, hurjan hieno viiva ja oivaltava tapa kuvata sanoja – eikä pelkästään tekstiä. Tässä hän nyt on:

Kerro itsestäsi

Fröken Nadja ritar svenskaJag heter Nadja Maria Andersson, jag är 20 år gammal och studerar och bor i Canterbury, Kent i England. Min familj är min mamma, pappa lillasyster och storebror, och stora härliga släkten! Mina hobbyn är ashtanga (astanga på finska) och andra sorters yoga, pilates och franska. Andra fritidsintressen är fiske, fotografi, handarbete, bra böcker osv. Kattdjur fascinerar mig! Om jag var ett djur skulle jag vilja vara ett lodjur.

Mistä olet kotoisin?

Jag är född och uppvuxen i Helsingfors. Mitt i ankdammen. I gymnasiet kallade mina kompisar mig för ”Eiratanten” och jag brukade svara ”NEJ jag är inte från Eira, jag är från GARDESSTADEN!”

Kuinka kauan olet harrastanut piirtämistä?

Jag har älskat att teckna så länge jag kan minnas! Ju fler färger desto bättre! Jag var åtta år då jag insåg att jag var ”bra” på att teckna, och jag ville genast bli bättre. Det vill jag fortfarande, bättre kan man alltid bli!

Miten päädyit opiskelemaan Englantiin?

Det beror på en lång serie sammanträffanden… eller kanske ödet? Mina konststudier började vid Tölö Specialiseringsgymnasiums bildkonstlinje, och efter det studerade jag ett år vid Västra Nylands Folkhögskola (VNF) i Karis, vid linjen för bildkonst och konsthantverk. VNF har samarbete med University for the Creative Arts (UCA) och vi fick en hel del info om konststudier i England. Jag ville verkligen utomlands och England lät som ett bra alternativ, inte för nära, men inte för långt borta.

Mikä sinusta tulee isona?

Vad jag skall bli har jag ingen aning om! Hur skall man någonsin kunna veta det? Jag vet vad jag är just nu: konststuderande, illustratör och sommarstäderska i Norge. Och jag vet att jag alltid kommer göra konst på ett eller annat sätt. Det är ett beroende för mig. En dröm är att få skriva och illustrera mina egna böcker.

Olet kaksikielinen, milloin ja millä tapaa olet oppinut suomea?

Den hårda vägen! Jag har lärt mig finska i skolan, och senare via hobbyn. Men lätt har det inte varit!

Miten aiot kuvittaa Senjan kirjan, millaisia ajatuksia työ herättää sinussa?

Jag tycker Senjaopettaa sinulle ruotsia är lekfullt och avslappnat fantasifyllt, så jag tänker göra bilder i samma anda. Mycket lustiga figurer och djur.

Millaista taidetta teet mieluiten?

Jag vill helst berätta något med min konst. Jag vill berätta historier eller sagor som dyker upp i mitt huvud. Därför tycker jag om att teckna ganska små bilder och trycka dem som böcker. Men jag älskar också att måla, handarbete, konstgrafik, fotografera, collage, silversmide är roligt…

Mikä on suosikkikirjakuvituksesi?

Jag beundrar Tove Janssons teckningar, så kanske någon av bilderna i ”Småtrollen och den stora översvämningen” eller någon annan av muminböckerna. Jag är också mycket förtjust i Linda Bondestams teckningar. Om seriealbum räknas så måste jag nämna Shaun Tans ”The Arrival”.

Nadjan voitokkaat työt:

Lisää Nadjan piirroksia hänen nettialbumissaan.