Pyykkitupaviikko

Pyykkitupaviikko

Meillä oli lapsena kerran kesässä pyykkitupaviikko. Pyykkitupa TVÄTTSTUGA oli erillinen rakennus. Siellä oli suuri pata, jossa keitettiin vettä ja valtava kivinen amme, missä pyykit huuhdeltiin.

Pyykkiä kerättiin koko talvi, lähinnä vuodevaatteita SÄNGKLÄDER, lakanoita, pyyhkeitä ja tietysti mattoja.

Pyykkitupaviikko oli meistä lapsista jännää. Lakanat keitettiin isossa mustassa padassa GRYTA. Kiehuva pata oli täynnä valkoisia lakanoita ja höyryä ÅNGA oli niin paljon, ettei eteensä nähnyt. Äidiltä ja siskoilta valui vesi noroina pitkin kasvoja, koska oli niin kuuma. Me nuoremmat vaan leikittiin.

Kun lakanoista oli selvitty, ne vietiin ulos valtavan pitkille nauruille kuivumaan. Narut pysyivät suorina lakanoiden painon alla, kun ne nostettiin heinäseipäille. Taas oli luvassa kiva leikki lapsille, juoksimme edestakaisin lakanoiden alta. Siitä ei äiti ollut kovin ihastuksissaan, koska käpälämme eivät aina olleet täysin puhtaat.

Sitten alkoi järisyttävä räsymattojen TRASMATTA hinkkaaminen. Niitä oli pitkiä ja pätkiä, mutta hienot niistä tuli, ja ne tuoksuivat aivan mielettömän hyvälle. Tiesi, että on kesä.

Kun pyykkitupaviikko loppui, raahattiin SLÄPA kaikki lakanat mankeliin. Mankeli oli toisessa talossa, ja se oli niin valtavan suuri, että se levisi huoneen seinästä toiseen. Mankeli oli pelottava SKRÄMMANDE, koska se oli niin iso ja piti kauheata meteliä NOJS. Nukkuminen niissä mankeloiduissa lakanoissa talvella oli ihanaa, se toi muiston kesästä mieleen.

Kyllä kotonamme oli myös pulsaattoripesukone, jolla pestiin tavallinen pyykki, ettei nyt vaan kukaan ajattele ettei meillä muulloin pyykkiä pesty.

Nykyään pyykinpesu sujuu tuosta vaan. Muisto 60-luvun pyykkitupaviikosta on säilynyt elävänä ja ihanana muistona tähän päivään asti.

Monica Mether

Sanastoa

Kiehua = koka
pyykkitupa = tvättstuga
pata = gryta
amme = kar, badkar
vuodevaatteita = sängkläder
höyry = ånga
naru = snöre
heinäseiväs = höstör
räsymatto = trasmatta
tuoksu = doft
raahata = släpa
mankeli = mangel
pelottava = skrämmande
meteli = nojs, ljud.

Ostetaan romua – antikviteter säljes!

Ostetaan romua – antikviteter säljes!

(Todellinen ja sangen listig kyltti i Gamla Porwoo)

Puoli (HALVAN) sukuani on ruåtsalaisia ja puolet (ANDRA HALVAN = komparatiivi, se halvempi kansanosa) suomalaisia.

Ollessamme siskoni kanssa aika natiaisia, seurasimme vanhempiemme sekä sukulaisvieraiden kanssakäyntiä. Opimme että kun vieraat tulivat kylään, ruåttalaiset asettuivat omalle puolelleen seurusteluryhmää, ja finskatalande folk omalleen. Sitten keskustelu alkoi, siis siten kuin sen oli tapana. Toinen puoli sukua kysyi ja vastasi ruåtsiksi, ja toinen puoli kysyi ja vastasi aina suomeksi (PÅ FINSKA) – ja päinvatsoin.

Siskon kanssa ensin hieman ihmettelimme moista, mutta kun se aina toistui, opimme.

Ihanan väärinkäsityksen tehoa lisäsi käyntimme lähibutikenissa ostamassa mamman kanssa safkaa Töölöntorin silloisella legendaarisella Nybergillä. Jos siellä koetti puhua suomeksi, vastattiin tietty ruåtsiksi. Sitä sitten siskon kanssa kummastelimme, että jos sanoimme jotain ruåtsiksi, expediitti ei vastannutkaan suomeksi.

Itse olen olemassa hauskan sattumuksen johdosta, joka sekin viittaa kaksikielisyyteen, jota kantaa arviolta noin 49 % kansamme väestöstä (mikä liekään tarkka jakauma tätä nykyä, kysykää väestöliitosta!).

Äidinäitini (MURMEN) tapasi äitini isän (FARMEN) kauas taaksepäin vuosisadan alussa, kun hän nuorena umpisuomenkielisenä harjoittelijana oli ensimmäistä päivää ruotsinkielisen mofani metsäintendentinkonttorissa töissä. Kun mofani, piirimetsänhoitaja lähti chaufföörinsä kanssa tiluskierrokselle, sai Murmen ensimmäisen suuren tehtävänsä. Ovikello oli rikki ja oveen tuli kirjoittaa ”KNACKA PÅ DÖRREN”. Äidinäitini skrivasi että KACKA PÅ DÖRREN, suurilla kirjaimilla! Kun hän lähti päivän päätyttyä kotiinsa, piirimetsänhoitaja oli vielä kierroksellaan.

Mutta tuosta kyltistä, mofani sen nähtyään, puhkesi heidän rakkaus (puhekieltä, kuuluisi olla genetiivi ja possessiivisuffiksin kanssa), siis rakkaudenpossessivisuffiksi.

Ja siksi (”därför”, Afrikaksi taas Darfur) mä olen tässä.

Måste han Skriva såDan SmörJa
Att hela Släkten skall SörJa?

Kari K. Kuosma,
(Japanissa useimmiten Kusoma)

Hapanta ja suolaista saaristolaiselämää

Hapanta ja suolaista saaristolaiselämää

MOFA Harald oli juuri lopettanut saaristolaisillallisensa: STRÖMING O KLYVITOR. Eli silakoita (itse pyydettyjä) perunalohkojen (omasta perunapellosta) päällä. Elettiin 1970-luvun puoltaväliä.

Harald istahti tuvan keinutuoliin, sytytti päivän ainoan savukkeensa, vetäisi ruokasavut ja nojautui taaksepäin, antaen tuolin hiljalleen keinahdella:

– JA-A, MORE, NU E MAN SÅ PRÅPPFULL, ATT STÄNGER MAN ÖGONA, SÅ ÖPPNAS RUMPAN.

Isoisällä oli siis massu melkoisen täynnä syötyään hyvää Emäsalon perinneruokaa.

MORE eli Esther-mummu katsoi ikkunasta lahden yli Mäkelöiden suuntaan ja totesi nähtyään valot saunan terassilla:

– MEKELE HAR KOMMIT UT.

Siihen paikalla ollut tyttärentytär sanoi:

– MOMMO, DEM HETER MÄKELÄ.

– NÅ, MÄKÄLÄ DÅ, Esther-MOMMO tuhahti ja kattoi tuvan pöydälle viinimarjapiirakkaa.

Minunkin pihallani kasvaa näitä viinimarjoja, sillä joskus 1960-luvulla Harald toi naapurilleen pari viinimarjapensasta ja sanoi isälleni suomeksi:

– Ota hyve viinamarja. Sinu muija teke hyve piirrraka.

Kukaan läsnäolijoista ei pahastunut, sillä tarkoitus oli hyvä ja lopputulos erinomainen: vielä tänäkin päivänä samaiset viinamarjapensaat kantavat oivaa satoa.

Harald kiikutteli tuolissaan ja maton reuna klonksui jalaksen alla jokaisella heilahduksella niin, että keinutuoli kääntyi hiljalleen ja huomaamatta. Pian jalas osui huteraan kolmijalkaiseen pöytään ja sillä ollut ASA-radio rojahti Haraldin jalalle.

– DET VA SOM FAN, mies ärähti ja tuskitteli jalkaansa. – NEJ-NEJ, HUVUD Å, O KROPPN I GRYTAN, hän purki harmitustaan siihen suuntaan, että alkaa äijällä olla jo ikää, jolloin parasta olisi päästä koko roskasta eroon: pää poikki ja kroppa pataan.

Kahvit kaadettiin kuppiin ennen FRÅN A TILL Ö -sarjan alkamista. Piirakkaa oli jokaiselle iso pala, alla muropohja ja päällä runsaasti punaisia viinimarjoja.

UGGLAN-Helge istui pesässään ja Hedvig luuli taas tietävänsä jonkin hienon sanan, mutta erheestä kasvoikin Hedvigille pitkä nenä.

Harald lusikoi ensimmäisen palan suuhunsa, mutta irvisti ja sanoi: – DET ÄR SÅ SURT ATT REVAHÅLE GRINAR.

Tätäkään en suomenna muuten kuin sanomalla, että oli melkoisen happamia marjoja.

Markku Vento

Kirjoittaja on viettänyt EMSALÖN saaressa, meren äärellä valtaosan elämästään, joskin asuu nykyään Espanjan Aurinkorannikolla, meren äärellä toki edelleen.

Miksi Porvoossa pitää hidastaa vauhtia?

Miksi Porvoossa pitää hidastaa vauhtia?

Porvoon joen varrella, juuri ennen kun saavut keskustaan, on iso kyltti jossa lukee SAKTA FARTEN (Hidasta vauhtia). Seitsemänkymmentäluvulla kyltin läheisyydelle oli vanhoja tehdasrakennuksia ja koko alue kutsuttiin Sakta Farteniksi. Porvoon laitakulkijanuoret perustivat alueeseen salakapakan ja sitäkin kutsuttiin Sakta Farteniksi.

Yöelämä Sakta Fartenissa oli täysin kaksikielinen. Missä koulut Porvoossa erotti suomen- ja ruotsinkieliset, siinä Sakta Farten yhdisti meitä.

Salakapakka siirrettiin keskustaan Linnankoskikadulle noin vuonna seitsemänkymmentäviisi.  Nyt sen nimi muuttui Senaattoriksi.

Kapakan vetäjät ja asiakkaat eivät kuuluneet Porvoon urheilueliittiin, mutta Porvoo oli ja on jääpallokaupunki ja monet asiakkaat olivat pelanneet jääpallo kaupungin ylpeässä Akilles-joukkueessa. Akilles menestyi hyvin Suomen pääsarjassa.

En tiedä miksi Sakta Fartenin asiakkaat eivät enää kuuluneet Akillekseen, ehkä salakapakka elämä oli liian rankkaa. Joka tapauksessa entiset Akilles pelaajat ja nykyiset salakapakka nuorisot päätti perustaa oman jääpallojoukkueen.

Kuulin että harjoitukset olivat hauskoja ja joukkueessa vallitsi vahva me-tunne.  En ole tutkinut seuran historiaa enkä löydä minkäänlaista tietoa netistä. Mutta tämä legendaarinen joukkue nousi SM sarjaan vuonna 1979. Sakta Farten perusti myös kaukalopalloseuran joka voitti SM-kultamitalin kaudella 1980-1981.

Hyvät lukijat; ehkä joku teistä muista enemmän Sakta Farten ilmiöstä. Minun muistini pettää ja olen ehkä ymmärtänyt tarinan aivan väärin. Miten kävi ja minkälainen tunnelma oli kun Sakta Farten ja Akilles pelasivat vastakkain ensimmäistä kertaa SM sarjassa? Kirjoittakaa ja kommentoikaa!

Robert Runeberg

Intiassa olen vaan valkoinen

Intiassa olen vaan valkoinen

Olen suomenruotsalainen Karjaalta. Kirjoitan kirjoja ruotsin kielellä. Asun kesät Ruotsissa ja talvet Etelä-Intiassa, Keralan osavaltiossa.

Ruotsissa olen ruotsinsuomenruotsalainen, Intiassa vaan valkoinen. Se on yksinkertaisempi. Väri näkyy hyvin, kukaan ei tarvise kysyä. Suomenruotsalaisuus on ujompi, piileskelee.

Ruotsalaiset joskus haluavat tietää:

– Kuule Calle, missä olet oppinut svenskaa niin hyvin.

Vahingossa käytan suomenruotsalaisia sanoja, jotka toin mukanani Suomesta.

– Skyddsväg, kirjoitin Expressen-lehteen.

– Skyddsväg, huusi toimitussihteeri. Mihin tämä uusi finnjävel on eksynyt? Onko skyddsväg polku kondoomiautomaatille?

Riikinruotsalaiset sanovat övergångsställe, ylikulkupaikka. Skyddsväg on suora käännös suojatiestä.
Intialaiset haluvat tietää 1. nimeni (etunimi) 2. uskonto 3. kuinka iso perhe minulla on (poikien määrä). Se riittää.

Pohjoismaat ovat heille outo paikka Himalayan takana.

Calle Hård

Ensimmäisen sukupolven suomenruotsalainen?

Ensimmäisen sukupolven suomenruotsalainen?

Mä käyn ruotsinkielistä kouluu Espoossa. Tuntuu tavalliselta käydä ruotsinkielistä kouluu. Mun bestis on Soffi, sen äiti puhuu suomee, sit sen isä puhuu ruotsii. Mun toisen bestiksen, Ronjan, molemmat vanhemmat puhuu ruotsii.

Mä käyn ruotsinkielistä kouluu Espoossa. Tuntuu tavalliselta käydä ruotsinkielistä kouluu. Ronja ja Soffi ovat tavallisia.

Suomenkielisten mielest mä oon suomenruotsalainen, mut kaikkien ruotsinkielisten mielest mä en oo. Mut on rekisteröity ruotsinkieliseksi kun mä menin ruotsinkieliseen esikouluun. Äiti sano, että niin täytyy tehdä, et mä saisin varmasti jatkaa ruotsinkielisessä koulussa.

Nykyään musta tuntuu, että mä oon suomenruotsalainen, mut äiti sano, etten mä oo. Mun mielestä mä kyl olen ihan yhtä paljo suomenruotsalainen ku mun kaveritkin. Me ollaan ihan tavallisii ja kannatetaan Suomee jääkiekossa. Ei me olla ruotsalaisii, me vaan puhutaan ruotsii Suomessa.

Äiti sano, et jos mä haluun olla suomenruotsalainen, niin mä saan sen puolesta olla, siinä ei oo kuulemma mitään pahaa.

Jos mä saan lapsii, niin ne menee ruotsinkieliseen kouluun. Jos niiden isä on suomenkielinen, niin mä puhun niille ruotsii, jos niiden isä on ruotsinkielinen, niin mä puhun niille suomee. Suomessa vaan pitää osata molempii.

Iia Reiju (11v)

Luvut yhdestä kymmeneen

Luvut yhdestä kymmeneen

1.

Yksi on ETT. Erittäin helppoa LÄTT SOM EN PLÄTT ja yksinkertaista ENKELT. Mutta joskus yksi on EN, ja EN on myös kataja. Ensimmäinen on FÖRSTA. Voittaja ja ykkösluokkalainen on ETTA. Sitä sun tätä, ETT OCH ANNAT. Yksi kerrallaan, EN OCH EN. Yksin mielin on ENSE ja yksin ENSAM. Yksi kaikkien puolesta, kaikki yhden puolesta EN FÖR ALLA, ALLA FÖR EN. Yksimielisesti ENSTÄMMIGT.

2.

Kaksi on TVÅ ja kakkonen TVÅA. Tupla on DUBBEL, kahtia jaettu TUDELAD ja halki laitettu ITU. Kaksoset ovat TVILLINGAR. Kahdestaan on PÅ TUMANHAND. Kaksimielinen on TVETYDIG. Ei ole vain yhden vika, jos kaksi riitelee DET ÄR INTE ENS FEL NÄR TVÅ TRÄTER. Joskus käy niin, että toinen DEN ANDRA vain niin sanotusti pesee kätensä TVÅR SINA HÄNDER.

3.

Kolme on TRE (ja puutavara on TRÄ). Kolmio on TRIANGEL ja kolmas TREDJE. Kolmasosa on TREDJEDEL, kolmoisvoltti TRIPPELVOLT ja kolmoset TRILLINGAR. Yhtäkkiä on ETT TU TRE. Kolmas kerta toden sanoo TREDJE GÅNGEN GILLT. Kolminaisuus on TREENIGHETEN. Jos sinulla on pieni, keskisuuri ja suuri esine tai ihminen, voit sanoa TRIPP TRAPP TRULL. Pokerissa kolme samaa on TRISS. Kolminkertainen eläköönhuuto oppilaille ETT TREFALDIGT HURRA HURRA HURRA.

4.

Neljä on FYRA, laukaista AVFYRA. Neljäs on FJÄRDE, neljäsosa FJÄRDEDEL, nelinkertainen FYRFALDIG. Neliö on KVADRAT, nelikulma FYRKANT ja suorakulmio REKTANGEL. Pokerissa neljä samaa on FYRS. Neljä vuodenaikaa on FYRA ÅRSTIDER. Neliapila on FYRKLÖVER, nelijalkainen FYRBENT ja neliväripaino FYRFÄRGSTRYCK. Nelinkontin mennään PÅ ALLA FYRA, neliveto on FYRHJULSDRIFT. Kahdenkeskinen keskustelu käydään MELLAN FYRA ÖGON.

5.

Viisi on FEM ja viitonen FEMMA. Viides on FEMTE ja viidesosa FEMTEDEL. Tiesitkö että FEM-sanalla on samat vanhat indoeurooppalaiset juuret kuin FINGER-sanalla? Viiden päivän säätiedotus on FEMDYGNSPROGNOS. Purjevenetyyppi viisvitonen on FEMFEMMA. Tavattoman iso luku on FEMTIELVA. Viisikymppinen voi olla seteli FEMTILAPP tai ikä FEMTIOÅRING. Sehän on sitten aivan eri asia DET ÄR EN HELT ANNAN FEMMA.

6.

Numero kuusi ja seksi ovat SEX, mutta puinen kuusi on GRAN. Kuutonen on SEXA ja kuudes SJÄTTE. 666 on SEXHUNDRASEXTIOSEX ja 660 kuusta on SEXHUNDRASEXTIO GRANAR. Kuudes aisti on SJÄTTE SINNET. Miehen polttarit on SVENSEXA (ja naisen polttarit MÖHIPPA). Suora kuusisylinterinen moottori on RAK SEXA. Namusetä on SNUSKGUBBE, mutta SEXMAN seurakunnan kuudennusmies.

7.

Seitsemän on SJU. Seiska on SJUA ja seitsemäs SJUNDE. Siuntio on SJUNDEÅ. Surujen ja murheiden jälkeen EFTER SJU SORGER OCH ÅTTA BEDRÖVELSER saattaa vielä joutua tilanteeseen, jota ei hallitse PÅ SJU FAMNARS VATTEN. Maailman merillä PÅ DE SJU HAVEN kiusaavat seitsemät kuolemansynnit DE SJU DÖDSSYNDERNA. Valtavan vakuuttava on SJUDUNDRANDE ja SJUTTON lievä kirosana. Seitsenottelu on SJUKAMP ja unikeko SJUSOVARE.

8.

Kahdeksan ja kasi on ÅTTA. Kahdeksas on ÅTTONDE ja kahdeksasosa ÅTTONDEL. Kahdeksankulmainen on ÅTTKANTIG ja kahdeksansivuinen ÅTTASIDIG. Hämähäkillä SPINDEL on kahdeksan jalkaa ÅTTA BEN. Oktaavi on OKTAV ja oktetti OKTETT. Jouluaamun kirkko on JULOTTA, se alkaa monesti kahdeksan maissa VID ÅTTASNÅRET.

9.

Yhdeksän on NIO tai ”NIE”. Ysi on NIA ja yhdeksäs NIONDE. Peruskoulu on yhdeksänvuotinen NIOÅRIG. Ysiluokkalainen GÅR I NIAN. Koulussa saattaa kohdata taiteen yhdeksän muusaa DE NIO MUSERNA. Ennen vanhaan merimiehiä rangaistiin ruoskalla, yhdeksän hännän kissalla DEN NIOSVANSADE KATTEN. Kissalla on yhdeksän elämää KATTEN HAR NIO LIV. Yhdeksän aikaan VID NIOTIDEN pimenee. Silloin yhdeksän kymmenestä NIO AV TIO on jo kotona.

10.

Kymmenen on TIO tai ”TIE” ja kymppi TIA. Kymmenes on TIONDE, kymmenesosa TIONDEL ja kymmenkertainen TIOFALDIG. Jos ei noudata kymmentä käskyä DE TIO BUDORDEN, seuraa rappio DEKADENS? Kymmenen yksikköä on DEKAD. Kymmenen kärjessä on TIO I TOPP! Kymmenottelu on TIOKAMP ja Kymenlaakso KYMMENEDALEN. Kymmenen potenssiin kymmenen on paljon TIO UPPHÖJT TILL TIO ÄR MYCKET. Napakymppi on FULLTRÄFF.

Juureskauppias ja veitsenterottaja

Juureskauppias ja veitsenterottaja

Helsingin Käpylä KOTTBY oli uinuva puutarhakaupunginosa 60-luvulla. Siellä elettiin rauhallista elämää ETT FRIDFULLT LIV. Rutiinit olivat samat päivästä toiseen. Lapset kävivät koulua ja isät menivät töihinsä. Äidit olivat kotirouvia.

Kauppiaat toivat pieneen hiljaiseen yhteisöön elämää ja säpinää.

Juureskauppias tuli hevosella ja kärryillä, ja huusi pitkin Pohjolankatua niin, että varmasti kaikki kuulivat ”PEEEERRRRRUUUNOITA”. Kotirouvat ottivat äkkiä kukkaronsa ja juoksivat alas kadulle tekemään ostoksia. Perunat, porkkanat, lantut ja sipulit tekivät kauppansa. Lapset saivat taputella hevosta, ja antaa sille ehkä korppuja. Huippujännittävää.

ROTHANDLAREN KOM MED HÄST OCH KÄRRA, OCH VI BARN FICK IBLAND KLAPPA HÄSTEN, OCH KANSKE GE DEN EN SKORPA OCKSÅ.

Vielä jännittävämpää oli kuin veitsenterottaja saapui kärryineen pihalle. Hän kiersi pihasta pihaan, ja hänen palvelujaan käytettiin mielellään. Veitset ja sakset pysyivät taatusti hyvässä terässä.

Romanit kiersivät aina huushollista huusholliin, möivät pitsiliinoja ja povasivat rahaa vastaan joko korteista, tai kädestä. Lapset häädettiin silloin toiseen huoneeseen. Vanhemmat peloittelivat meitä, että jos ei olla kilttejä, niin ”mustalaiset” tulee ja vie teidät! Mutta se oli tietysti pötypuhetta STRUNTPRAT.

ZIGENARNA VAR FÖR OSS BARN SKRÄMMANDE, VÅRA FÖRÄLDRAR HADE SKRÄMT UPP OSS MED ATT SÄGA, ATT OM VI INTE ÄR SNÄLLA SÅ KOMMER ”TATTARNA” (SÅ SOM DOM KALLADES PÅ DEN TIDEN), OCH TA ER.

Kaikista kivointa oli kuitenkin silloin kun tuli pihasoittajia, jotka soittivat ja lauloivat hienosti. Heitä kuunneltiin avoimista ikkunoista. Oli tärkeää että sai heittää heille lantin tai kaksi ikkunasta. Kun soittaja tai laulaja heilautti kättään ikkunaa kohden kiitokseksi, se sai hymyn kuulijan huulille.

ATT FÅ TILL TACK EN VINKNING AV SPELMANNEN, FICK LEENDET ATT STIGA UPP PÅ ÅHÖRARENS LÄPPAR.

Kauppiaat elävöittivät Käpylän arkea, ja he olivat aina yhtä tervetulleita tuotteineen ja ohjelmanumeroineen. ALLA DESSA FÖRSÄLJARE VAR ALLTID MER ÄN VÄLKOMNA PÅ KOTTBY GÅRDARNA.

Se on taakse jäänyttä elämää. TID SOM HAR GÅTT.

Monica Mether

Andelin ja aurinkovarjo

Andelin ja aurinkovarjo

Päätie kääntyi mutkassa pelloille åkrarna päin, mutta kapea polku johti suoraan Jussilan talolle gård. Tai oikeastaan Jussilan nykyiselle talolle, sillä rakennus, jossa Anton oli asunut pienenä oli purettu hade rivits.

Soitin ovikelloa. Reipas, vanhempi nainen avasi.

– Hyvänen aika, hän sanoi kun kerroin nimeni, Andelin!

Nainen oli Terttu. Hän keitti kahvit ja kertoi, että Maitoisten kylä täällä syvällä metsässä oli siirtynyt Uudenmaan läänistä Nylands län Hämeen lääniin Tavastlands län ja takaisin seitsemän kertaa.

Kylillä pyöri hauska sanonta, jota Terttu pyysi minua selittämään. Sanottiin, että joku on ”fiini kuin Andeliini, kulkee sateenvarjon paraply alla auringossa”. Muistettiin, että joskus oli valkopukuisia ihmisiä saapunut kesällä kylänraitille, naisilla auringonvarjot parasoll. Mutta eipä enää tiedetty kuka oli ollut tämä Andelin.

Minä kerroin Antonista. Hän oli ollut Jussilassa ainoa terve lapsi. Hänen sisaruksensa olivat kuolleet hänen ympärillään alituiseen särkyyn ständig värk, henkisesti vajavaisina ja sokeina, sillä aikaa kun heidän isänsä oli rehkinyt ja rakentanut myllypadon kohdalle seudun suurimman kivinavetan ladugård av sten, jonka maantien oli vieläkin kierrettävä.

Anton oli ollut perheen ainoa toivo, joten hänet oli päätetty lähettää Porvooseen, kouluun. Siihen aikaan, 1857, ei ollut suomenkielisiä kouluja. Anton lähetettiin yhdeksänvuotiaana som nioåring jonkun porvoolaisfröökynän vintille asumaan, yksin, osaamatta lainkaan ruotsia.

Näin hän kävikin monta luokkaa Porvoon elementtaarikoulussa kahdesti, talossa, jossa tänään on tuomiokapituli domkapitlet. Eikä hänellä ollut edes kunnon sukunimeä släktnamn. Ei siellä Juhonpoikia oltu, vaan pojalle oli keksittävä oikea nimi, vaikkapa … Andelin.

Isoisänisä farfarsfar pääsi ylioppilaaksi vasta 22-vuotiaana. Sitten hän pohti papinuraa, mutta lähti kuitenkin Kööpenhaminaan Köpenhamn opiskelemaan meijeri-insinööriksi. Sen jälkeen hän jäi Varsinais-Suomen ruotsinkielisille alueille suurtilojen stora gårdar pehtooriksi som inspektor, ykköspalkalliseksi.

Näin meistä tuli suomenruotsalaisia.

Terttu laittoi pöytään marjapiirakkaa bärpiråg ja kertoi miten hän Maitoisista käsin nykyään käy teatterissa teater ja oopperassa opera, Helsingissä, Tampereella, Kotkassa.

Eipä meillä käydä. Eikä lähdetä kävelylle aurinkovarjot käsivarrella.

Jan-Erik Andelin

Prepositiometsä

Prepositiometsä

Suoritamme vaikean taipaleen ruotsin kielen prepositiometsän läpi. PÅ, I, VID, FRÅN, TILL, AV, MED, OM ja niiden toverit muodostavat esteradan, josta vain Laudaturin ylioppilas pääsee läpi. Mutta ei se mitään! Senjan koulussa saa tehdä virheitä. Yrittäminen on jo itsessään täydellinen suoritus PERFEKT PRESTATION.

AV

AV on poikkitieteellinen tyyppi. AV KÄRLEK rakkaudesta. AV GULD kullasta. AV PAPPA isältäni. AV Tove Jansson, Tove Janssonin tekemä. HÄLFTEN AV puolet. TOPPEN AV BERGET vuoren huippu. AV ALLMÄNT INTRESSE yleisön mielenkiinnon kohteena. AV OLIKA TYPER erilaisia. AVSE tarkoittaa. AVIG nurinpäin. GÅ AV katketa. AVGÅ lähteä liikkeelle.

BREDVID

BREDVID on uskollinen. VID on lähettyvillä, mutta BREDVID pysyy kyljessäsi kiinni ja aina rinnallasi. BREDVID DIG vieressäsi. PÅ BÄNKEN BREDVID viereisellä penkillä. I HUSET BREDVID viereisessä talossa. Hyvine ja huonoine tapoineen. Voinko tupakoida vieressäsi RÖKA BREDVID DIG? Joskus ajautuu aihepiirin ulkopuolelle BREDVID ÄMNET. Hautaan asti GRABBEN I GRAVEN BREDVID, ukko viereisessä haudassa.

EFTER

EFTER on perässäkulkija. Se tulee aukioloajan jälkeen EFTER STÄNGNINGSDAGS. Askeleen jäljessä STEGET EFTER. Sitä mukaa ALLT EFTER. Myrskyn jälkeen EFTER STORMEN. Iltapäivisin PÅ EFTERMIDDAGEN se etsii lisää sanoja SÖKER EFTER MERA ORD, elämää tämän jälkeen LIVET EFTER DETTA sekä paratiisia PÅ JAKT EFTER PARADISET. Jälkeenpäin EFTERÅT se on täynnä kaipuuta LÄNGTAN. Aamulla sillä on DAGEN EFTER, krapula.

ENLIGT

ENLIGT on kuuliainen. ENLIGT REGLERNA sääntöjen mukaan. BETALA ENLIGT FAKTURA maksaa laskua vastaan. ENLIGT ÖVERENSKOMMELSE, kuten sovittu. ENLIGT VITTNENA silminnäkijöiden mukaan. LIVET ENLIGT ROSA, Rosan elämää. ENLIGT FRÖKEN SENJA ÄR SVENSKA ROLIGT. Senjan mielestä ruotsi on hauskaa. Oletko samaa mieltä ENIG?

FRAMFÖR

FRAMFÖR on nuori ja lahjakas. Silti se välillä jumittuu TV:n eteen BÄNKAR SIG FRAMFÖR TV:N tai tietokoneen ääreen FRAMFÖR DATORN. Se odottaa hotellin edessä FRAMFÖR HOTELLET. Velvollisuudentuntoisena PLIKTEN FRAMFÖR ALLT. On hyvä ennakoida HA BRA FRAMFÖRHÅLLNING, etenkin kun on kyse prepositioista FRAMFÖR ALLT NÄR DET GÄLLER PREPOSITIONER! Mitähän elämä tuo tullessaan VAD MÅNNE VI HAR FRAMFÖR OSS I LIVET?

FRÅN

FRÅN on huima tyyppi, joka luo yhteyttä ja välillä katkaisee sen. FRÅN HJÄRTAT sydämestä, mutta FRÅNSKILD eronnut. FRÅNVARANDE poissaoleva. FRÅN VETTET poissa tolaltaan. FRÅNSTÖTANDE vastenmielinen. FRÅN OCH TILL silloin tällöin. FRI FRÅN FÖRDOMAR ennakkoluuloista vapaa. FRÅN INGENSTANS ei mistään. FRÅN ANARKI TILL DEMOKRATI anarkiasta demokratiaan. TILL OCH FRÅN päälle ja pois päältä – tai sinne ja takaisin.

FÖR

FÖR on prepositioista tunteellisin. BARA FÖR DIG vain sinua varten. FÖR TUSAN hemmetti! ÄR DU FÖR ELLER EMOT oletko puolesta vai vastaan? AVDELNINGEN FÖR ÄLSKLINGSSVENSKA riemuruotsin osasto. RÄDD FÖR MÖRKRET pelkää pimeää. REKTOR FÖR SKOLAN koulun rehtori. VI ÄR HÄR FÖR ATT LÄRA OSS SVENSKA olemme täällä oppiaksemme ruotsia. FRÖKEN SENJA UPPSKATTAR SINA ELEVER FÖR DERAS GODA HUMOR, arvostaa huumorintajuanne.

FÖRE

FÖRE on ehdoton edelläkävijä FÖREGÅNGARE. Viimeiseksi se ei jää koskaan. FÖRE SOLUPPGÅNGEN ennen auringonnousua, FÖRE SKATT ennen veroja. Näytä hyvää esimerkkiä FÖREGÅ MED GOTT EXEMPEL. FÖREBYGGANDE ennaltaehkäisevä. FÖRESLÅ ehdottaa. FÖRESATS tavoite. FÖREMÅL esine. FÖRE DETTA on entinen, mutta BÄST FÖRE parasta ennen. Enteileekö helleaalto tyyntä ennen myrskyä LUGNET FÖRE STORMEN?

GENOM

GENOM on sotapäällikkö prepositioiden joukossa. Se vie vaikka läpi harmaan kiven. GENOM SKÄRSELDEN läpi kiirastulen. GENOM KARELEN Karjalan läpi. GENOM LIST viekkaudella. GENOM HÅRT ARBETE kovan työn tuloksena. GENOM ATT SPRINGA juoksemalla. GENOM TIDERNA kautta aikojen. GENOMTÄNKT läpikotaisin harkittu. GENOMBROTT läpimurto. GENOMSTEKT kypsäksi paistettu. GENOM LEK OCH SKAPANDE leikin ja luovuuden avulla.

HOS

HOS on turvallinen ja seurallinen prepositio. HOS MAMMA äidin luona. HEMMA HOS OSS meillä kotona. HOS EN KOMPIS kaverin luona. HOS JÄRNHANDLAREN rautakaupassa tai -sta. SÖKA HJÄLP HOS EN LÄKARE hakea lääkäriltä apua. EN NY INSTÄLLNING HOS BEFOLKNINGEN väestöllä uusi asenne. HOS SCHJERFBECK SER MAN EN VISS MELANKOLI, Scherfbeckin tyylissä on tietty melankolinen piirre. SITT HÄR HOS MIG I SOFFAN istu kanssani sohvalle!

I

I on aina paikalla. Sitä käytetään ilmaisemaan paikkaa tai aikaa, mutta sillä on muitakin vastuullisia tehtäviä. Vaikka missä muodossa jotakin saadaan. I DAG tänään. I VERKLIGHETEN tosiasiassa. I HUSET talossa. I UNGDOMEN nuorena. I BÅTEN veneessä. I PLAST muovista. I ILSKAN vihastuneena. STÅ I puuhastella. FYLLA I täyttää (lomake). I FYLLAN humalassa. I AVSKED e.v.p.

MED

MED on maailman seurallisin prepositio, koska se ei ole ikinä yksin. MED GLÄDJE ilomielin. MED MERA jne. MED BIL autolla. MED PAPPA isän kanssa. MED FLIT tarkoituksella. MED BESKED kunnolla. MED SENAP sinapin kera. MED BESTÖRTNING kauhistuksella. VAD ÄR DET BÄSTA MED SENJAS SKOLA? Mikä on Senjan koulussa parasta?

MELLAN

MELLAN ei ole välistäputoaja, vaan turvaa sekä edustan että selustan. Se löytyy rivien välistä MELLAN RADERNA, vastustajien välisestä tapaamisesta MÖTE MELLAN MOTSTÅNDARE tai salaisesti kahden kesken MELLAN FYRA ÖGON. Se on keskivaalea MELLANBLOND, juo keskiolutta MELLANÖL, osaa laittaa hännän koipien väliin SVANSEN MELLAN BENEN. Ja kehottaa kysymään lisää luokassa KLASSEN FÅR GÄRNA STÄLLA FLER FRÅGOR MELLAN VARVEN!

MOT

Liikumme prepositioissa maalia kohti MOT MÅLET! Älä vastusta GÖR INTE MOTSTÅND. MOT SLUTET AV ÅRET vuoden lopussa. MOTGIFT vastamyrkky. KÄMPA MOT INTOLERANSEN taistele suvaitsemattomuutta vastaan. SKYDD MOT FÖRKYLNING suoja vilustumisia vastaan. MOT BAKGRUND AV SIFFRORNA lukujen valossa. FRI MOT BORGEN vapaa takuita vastaan. MOTSOLS vastapäivään. MOTSTRÖMS vastavirtaan. MOTIG hankala. SNÄLL MOT ALLA kiltti kaikille.

OM

OM on lämmin prepositio, johon kaikki mahtuu mukaan. TYCKA OM pitää jostakin. OM DIG sinusta. OM KVÄLLARNA iltaisin. OM HALSEN kaulassa. HULLER OM BULLER sikin sokin. SLÅ VAD OM NÅGOT lyödä vetoa jostakin. BRÅKA OM SMÅSAKER riidellä pikkuasioista. OMKULL nurin. OMTYCKT pidetty. OMGIVNING ympäristö. OMVÄRLD ympäröivä maailma. HANDLAR OM ISHOCKEY käsittelee jääkiekkoa. Maaleja katsotaan OM OCH OM IGEN yhä uudelleen.

PÅ on trendipelle. Sen tavallisin merkitys on jonkin pinnalla tai päällä eli suomenkielen -lla-pääte. PÅ MORGONEN aamulla. PÅ ALLVAR tositarkoituksessa. PÅ SKOJ leikillisesti. PÅ GÅRDEN pihalla. PÅ RIKTIGT oikeasti. PÅ MARKEN maassa. PÅ LANDET maalla. PÅ KROGEN iltaa viettämässä. PÅ FLASKA pullotettuna. Mikä on meneillään PÅ GÅNG? (teinikielellä, vad är PÅ G?)

TILL

TILL on aina reissussa. Lisää TILL lauseeseen kun menet jonnekin, jonkun luokse tai johonkin asti. TILL VARDAGS arkena. TILL FEST juhlana. TILL YRKET ammatikseen. TILL SOMMAREN kesäksi. TILL NYSLOTT Savonlinnaan. TILL PÅ KÖPET kaiken kukkuraksi. TILL MAMMA äidille. TILL FRUKOST aamiaiseksi. KONJAK TILL KAFFET kahvia konjakin kera. EN TILL vielä yksi. TILL paradiset och TILL helvetet. SIST OCH SLUTLIGEN loppujen lopuksi TILL SYVENDE OCH SIST.

UNDER

UNDER on salakavala prepositio. Vaikka se asettuu alle, se hyökkää päälle. UNDER ALL KRITIK suuren kritiikin kohteena. UNDER ATTACK hyökkäyksen kohteena. UNDER INGA OMSTÄNDIGHETER, ei missään tapauksessa. UNDERKLÄDER alusvaatteet. UNDER BORDET pöydän alla. UNDER DISKEN tiskin alta. UNDER VATTNET veden alla. UNDER MÖTET kokouksen aikana. Mutta, ETT UNDER HAR SKETT, ihme on tapahtunut. Sana on ihme!

UR

Prepositio UR on epäsosiaalinen erakko, joka haluaa pois. UT UR GÄNGET on ulos joukosta, UR DJUPET syvyyksistä ja UR MAGEN vatsasta. UR ASKAN I ELDEN on ojasta allikkoon ja ETT STYCKE UR HAIR musikaalikappale. EN URKUL URINVÅNARE, huippuhauska alkuasukas. URSINNIG on raivoissaan, UR LED sijoiltaan ja URLED lopen kyllästynyt. UR voi myös olla kello. Ajasta sinua muistuttaa FRÖKEN UR, Neiti Aika.

UTAN

UTAN on itsenäisin ja vapain prepositio. UTAN DIG ilman sinua. UTAN SNUS ilman nuuskaa. UTAN RÄDSLA pelkäämättä. UTAN BILBÄLTE ilman turvavyötä. UTAN BRÅDSKA kiireettömästi. UTAN DEBATT ilman keskustelua. UTAN FEL virheettä. UTANFÖR ulkopuolella. UTANTILL ulkoa. UTAN ATT FRÅGA LOV, kysymättä lupaa. LÄKARE UTAN GRÄNSER, Lääkärit ilman rajoja. UTAN TVIVEL, kieltämättä ja ehdottomasti.

VID

VID on läsnä ja paikalla. Se voi siis olla sijainti VID BORDET tai tapahtuma VID FÖDSELN syntyhetkellä. VID REGN sateen sattuessa. KÄNNAS VID tunnistaa. VID VITE sakon uhalla. VID FARA vaaran uhatessa. VID SKILSMÄSSA avioero. SLAGET VID POLTAVA Poltavan taistelu. VID TEUTATES kautta Teutateksen, manasi Asterix.

ÖVER

Nyt menee ÖVERiksi! ÖVER HORISONTEN horisontin yllä. ÖVER ALLT kaikkialla. VÄRLDEN ÖVER ympäri maailmaa. ÖVERLAG yleisesti. ÖVER HUVUDTAGET ylipäänsä. TAK ÖVER HUVUDET katto pään päällä. ÖVERNATTA yöpyä ÖVERVINTRA talvehtia. I ÖVERMORGON ylihuomenna. ÖVERHASTIGHET ylinopeus. ÖVER STAKETET aidan yli. MAN ÖVER BORD mies yli laidan. DRA SKAM ÖVER SIG häpäistä itsensä. ÖVER HELA KROPPEN koko keholla. ÖVERDRIFT liioitella.

ÅT

ÅT on hieman kylähullu prepositio. Se nauraa itselleen SKRATTAR ÅT SIG SJÄLV ja hymyilee jollekin LER ÅT NÅGON. Menee minnepäin sattuu: FRAMÅT eteen, BAKÅT taakse, UPPÅT ylös, NERÅT alas, HITÅT tänne ja DITÅT sinne. Ajoittain päin prinkkalaa GÅR ÅT FANDERS. Välillä pesee isoisän auton TVÄTTAR BILEN ÅT FARFAR ja sitten vakoilee Iranin hyväksi SPIONERAR ÅT IRAN. Riemuruotsia kaikille ÄLSKLINGSSVENSKA ÅT ALLA!

Loppu – SLUT

Olemme tavanneet kaikki prepositiot ja tutustuneet kunkin yksilöllisiin luonteenpiirteisiin. Vaikka vilkutamme näkemiin, tapaamme pian uudelleen. Miltei joka lauseessa. Näkemisiin!

BAKOM, BREDVID, EFTER, ENLIGT, FRAMFÖR, FRÅN, FÖR, FÖRE, GENOM, HOS, I, MED, MELLAN, MOT, OM, PÅ, TILL, UNDER, UR, UTAN, VID, ÅT, ÖVER